Lääkkeille tulossa ympäristöluokitus

Yhä useampi kuluttaja haluaa tietää käyttämiensä tuotteiden, kuten vaikkapa elintarvikkeiden tai kodinkoneiden, elinkaaren ympäristövaikutuksista. Lääkkeiden ympäristövaikutuksista on nykyisin saatavilla vain vähän selkeää, suomenkielistä tietoa. Tämä puute korjaantuu lähivuosina, sillä Lääketietokeskus valmistelee lääkkeiden ympäristöluokitusta, joka kattaa ensi vaiheessa lääkkeiden vaikutukset vesistöissä ja myöhemmin koko elinkaaren aina valmistukseen kuluvasta energiasta ja luonnonvaroista turvalliseen käyttöön ja hävittämiseen.

– Muilla teollisuudenaloilla elinkaariajattelu on jo käytössä. En sanoisi, että lääkeala on jälkijunassa, koska jokainen ala ryhtyy siihen oman aikataulunsa mukaisesti. Jotkut lääkeyritykset ovat jo tehneet jonkin verran pilottityötä ja tutkineet joidenkin valmisteidensa elinkaaren aikana syntyneitä ympäristövaikutuksia niin pitkälle kuin on mahdollista, kertoo kehitysproviisori, FT Elli Leppä Lääketietokeskuksesta.

Esimerkiksi maailman johtava astmalääkkeiden valmistaja GSK on teettänyt laskelman valmisteidensa hiilijalanjäljistä. Siinä kävi ilmi, että yhden ponnekaasuinhalaattorin päästöt vastaavat lähes 200 kilometrin automatkaa.

– Tällaiset dramaattisen kuuloiset esimerkit toimivat hyvänä kannustimena sille, että valmistusprosesseja ja laitteita muuttamalla voidaan saada aikaan todella suuria ympäristövaikutuksia.

Kaikki elinkaaren tiedot kaivetaan esiin

Lääkkeiden elinkaarimallissa otetaan vesistövaikutusten lisäksi huomioon niiden hiilijalanjälki ja ilmastokuorma. Lepän mukaan näistä ei valitettavasti vielä ole kovin paljon tutkimustietoa saatavilla.

– Elinkaarimalli lähtee ympäristövaikutusten tarkastelusta lääkeaineen tuotantomaassa, joka on tällä hetkellä usein Kiina tai Intia. Mitä ja miten paljon vettä ja energiaa kuluu sekä päästöjä syntyy, kun lääkeainetta tuotetaan ja sitten muutetaan tablettimassaksi lääketehtaassa? Entä miten tuote pakataan: muoviin vai kartonkiin? Miten se kuljetetaan, säilytetään, käytetään ja hävitetään? Kun kaikki nämä vaiheet huomioidaan, tiedon tuottaminen kestää kauan ja on usein myös kallista.

Luokitus helpottaa vastuullisia valintoja

Ympäristöluokituksen tavoitteena on kertoa sekä terveydenhuollon ammattilaisille että kuluttajille mahdollisimman selkeästi lääkeaineen ja myöhemmässä vaiheessa myös lääkkeen valmistusprosessin, pakkausten ja kuljetusten aiheuttamasta ympäristökuormasta.

– Lääkärit voivat hyödyntää tietoja lääkettä määrätessään, ja apteekkien farmaseutit ja proviisorit voivat niiden avulla ohjata asiakkaita lääkkeiden valinnassa. Jos usealla lääkeaineella on suunnilleen sama teho sekä samat haitat ja hyödyt, kuluttaja voi valita sen, joka on tuotettu muita pienemmällä ympäristökuormalla, Leppä selvittää.

Lääkkeiden ympäristöluokitus on ollut käytössä Ruotsissa jo noin 15 vuotta fass.se-sivustolla. Tieto lääkkeiden ympäristökuormasta on jo siirtynyt konkreettisesti joidenkin ruotsalaisten apteekkiketjujen hyllymerkintöihin; esimerkiksi tulehduskipuun käytettävät diklofenaakkivalmisteet on merkitty ympäristölle muita vastaavia tuotteita haitallisemmiksi.

Lääketietokeskuksen luokitustyö etenee vaiheissa. Tiedot lääkeaineiden vesistövaikutuksista tulevat terveydenhuollon käyttöön ensi vuoden puolella. Luotettavaa hiilijalanjälkitietoa kertyy tutkijoille ja lääkeyrityksille laajemmin vasta tulevaisuudessa. Lääketietokeskuksen ympäristöluokitushankkeessa on mukana asiantuntijoita muun muassa Helsingin yliopistolta, Suomen ympäristökeskuksesta ja lääkeyrityksiltä.

– Ympäristöluokituksella emme halua olla lisäämässä lääkekielteisyyttä ja sitä, että kuluttaja lakkaa käyttämästä jotain lääkettä. Lääketietokeskus haluaa osaltaan lisätä lääkitysturvallisuutta samaan aikaan, kun huomioimme ympäristönäkökohdat, Leppä painottaa.

PS. Kaikkein yksinkertaisin ja jokaisen ulottuvilla oleva keino pienentää lääkkeiden ympäristökuormaa on palauttaa käyttämättömät ja vanhentuneet lääkkeet apteekkiin, joka toimittaa ne eteenpäin turvallisesti hävitettäväksi.