Skip to main content
Apteekkariksi isoisoisän jalanjäljissä
Apteekkariksi isoisoisän jalanjäljissä
Yli 70 vuotta toimineen Pakilan Apteekin vetovastuu sai apteekkari Juho Pietilän palaamaan lapsuutensa maisemiin.
Apteekkarin tarina

Apteekkariksi isoisoisän jalanjäljissä

Pohjoishelsinkiläisen Pakilan Apteekin apteekkari Juho Pietilän mielestä suomalaisten apteekkien toiminta on viritetty hoitamaan asiakkaiden lääkeasiat hyvin – ja koko ajan palvelua parannetaan.

Yksi ympyrä sulkeutui, kun Pakilan kaupunginosassa 1970- ja 80-luvuilla kasvanut Juho Pietilä palasi juurilleen ja otti vastuulleen paikallisen apteekin syksyllä 2020. Vanhempien edelleen asuttama lapsuudenkoti sijaitsee 500 metrin päässä nykyisestä työpaikasta. Toki mies oli liikkunut alueella ja käynyt apteekissa vuosien varrella, vaikka työ on kuljettanut pitkin Etelä-Suomea.

– Eiköhän yksi jokaisen apteekkarin haaveista ole päästä apteekkariksi kotimaisemiin. Moni tekisi sen valinnan, jos se olisi mahdollista, Pietilä naurahtaa.

Yli 70 vuotta toiminut Pakilan Apteekki sijaitsee Suomen vilkkaimman liikenneväylän – Kehä I:n – varrella, ja on autolla helposti saavutettavissa. Pohjois-Helsingin päivystävänä apteekkina se palvelee asiakkaita joka päivä kello 22:een asti.

Apteekki työllistää 15 vakituista ja 15 tuntityöntekijää. Vahvuuteen kuuluu noin 20 farmaseuttia ja kaksi proviisoria, joiden lisäksi asiakkaita palvelevat kosmetologi ja lääketeknikot. Apteekki toimii myös opetusapteekkina ja kouluttaa jatkuvasti farmaseutti- ja lääketeknikko-opiskelijoita.

Täysin uudenlaista asiakaspalvelua tulevaisuudessa?

– Otin apteekin vastaan pahimpaan korona-aikaan, ja pandemia jarrutti aika lailla toiminnan kehittämistä. Voimavarat menivät pitkälti riittävän miehityksen ylläpitoon. Olemme silti uudistaneet itsehoitotuotteiden osaston ja hioneet sisäistä toimintaamme. Tulokset näkyvät joustavampana palveluna ja lyhyempinä jonotusaikoina, Pietilä kertoo.

Tänä vuonna Pakilan Apteekissa on käynnissä kolme kärkihanketta, joista yksi liittyy digitalisaatioon. Tarkoitus on pystyttää verkkokauppa ja kehittää asiakaskontaktien monikanavaisuutta.

– Ongelma on, ettei meille sopivaa konseptia ole vielä olemassa. Yksi mahdollisuus voisi olla tuoda myymälään asiakaspalvelua digitaalisella alustalla samaan tyyliin kuin lentoasemien automaattisilla check in -tiskeillä. Uudenlaiseen itseasiointiin voisi myös liittyä asiakaspalvelua kasvokkain nykyiseen tapaan. Lainsäädäntö ei kuitenkaan vielä salli tällaista mallia.

Toisessa kehityshankkeessa Pietilä henkilökuntineen etsii keinoja tehostaa lääkkeiden vähittäisjakelua hallituksen ohjeiden mukaan.

”Saamme paljon positiivista palautetta hyvästä asiakaspalvelusta.”

– Jos apteekkeja määrätään tehostamaan toimintaansa, pitää käydä hommiin. Haasteena on tehdä se niin, ettei tingitä farmaseuttisesta laadusta eikä huononneta asiakaspalvelua tai henkilökunnan työtyytyväisyyttä.

Kolmannessa hankkeessa Pakilan Apteekki aikoo parantaa ja lisätä asiakaspalvelunsa aktiivisuutta. Pietilän mukaan heidän toimintansa vankan kivijalan muodostavat farmaseuttinen osaaminen, tehokkuus ja aktiivinen asiakaspalvelu.

– Otamme koko ajan pieniä kehitysaskeleita eteenpäin. Samalla haluamme säilyttää hyvän asiakaspalvelun, josta saamme paljon positiivista palautetta.

Tukkukaupan kautta tiskin taakse

Pietilä päätyi – tai omien sanojensa mukaan ajautui – farmasian alalle, kun isä sitä hänelle ehdotti lukioaikana. Isoisän isä oli aikoinaan toiminut apteekkarina Pöytyällä Varsinais-Suomessa.

– Idea tuntui hyvältä. Lisäksi perhetuttumme Hannu Pitkänen, joka aikoinaan toimi apteekkarina myös Pakilassa, antoi taustatukea. Hän kehotti menemään apteekkialalle, koska ’sinne tarvitaan hyviä tyyppejä’. En ollut koulussa luokan priimus, mutta motivoiduin lukemaan ja kuluttamaan istumalihaksia Helsingin yliopiston farmasian laitoksen pääsykokeisiin. Pääsin sisään lähes täysillä pisteillä, mies muistelee vuosikymmenten takaisia asioita.

Kun Pietilä valmistui proviisoriksi vuonna 1994, hän aloitti työt lääkkeiden ja terveystuotteiden tukkumyyntiyritys Tamron lääkemarkkinoinnissa. Myöhemmin pesti vaihtui talon sisällä apteekkituotteiden edustajaksi.

”Olen täysin vakuuttunut siitä, ettei apteekki­palveluiden järjestämis­vastuuta voi jättää markkina­voimille.”

Kipinä apteekkarin työhön syttyi työnantajan käynnistämästä Apteekki-instituutista, jossa apteekkareille ja proviisoreille annettiin yrittäjäkoulutusta. Mukaan pääsi myös muutama tamrolainen, heidän joukossaan Pietilä.

– Koin herätyksen siitä, että apteekkarin homma voisi olla kivaa ja sitä kohti kannattaa ponnistella. Työssä yhdistyvät hyvin farmasian ammatillinen osaaminen, kaupallinen toiminta ja yrittäjyys. Vielä tuolloin oma apteekki tuntui kaukaiselta haaveelta, koska olin juuri valmistunut yliopistosta.

Kahden apteekkarin perhe

Seitsemän Tamro-vuoden jälkeen Pietilä siirtyi Espoonlahden apteekkiin proviisoriksi ja työskenteli siellä osan ajasta myös apteekinhoitajana. Ajatus omasta apteekista alkoi muhia takaraivossa entistä vahvemmin.

Vuonna 2011 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea myönsi miehelle ensimmäisen apteekkiluvan Humppilan apteekkiin. Sieltä tämä siirtyi vuonna 2016 Lopelle apteekkariksi, kunnes aloitti Pakilassa 2020.

– Kymmenen vuoden maakuntakierroksella olen tullut täysin vakuuttuneeksi siitä, ettei apteekkipalveluiden järjestämisvastuuta voida jättää markkinavoimille, Pietilä painottaa.

Pietilän perheessä on kaksi apteekkaria, sillä Kirsi Pietilä toimii apteekkarina Riihimäen Aurinko Apteekissa. Alan asioita tulee puitua kotona paljon, mikä joskus sapetti pariskunnan lapsia heidän asuessaan vielä kotona.

– Vaimo on lisäksi Apteekkariliiton varapuheenjohtaja, joten yhteiskunnallista keskustelua tulee usein käytyä ruokapöydän ääressä. Apteekkarius on työtä 24/7 ja tärkeä osa meidän elämäämme.

1400 pietila 2

Juho Pietilän työssä yhdistyvät hyvällä tavalla farmasian ammatillinen osaaminen, kaupallinen toiminta ja yrittäjyys. Apteekkarius on tärkeä osa elämää – myös puoliso Kirsi Pietilä on apteekkari.