Skip to main content
Huolehdithan suolistosi hyvinvoinnista?
Huolehdithan suolistosi hyvinvoinnista?

Huolehdithan suolistosi hyvinvoinnista?

Mieti, mitä suuhusi laitat. Kuulostele, mitä elimistösi siitä tuumii.

Vatsan turvotus, tukala olo, ilmavaivat, ripuli tai ummetus kertovat, ettei kaikki ole vatsassa kunnossa. Suolisto oirehtii tyytymättömyyttään omalla tavallaan. Hyvinvoiva suolisto ei kiukuttele ja toimii hiljaa lähes hyristen.

Ihmisen suolistossa elää miljardeja mikrobeja, joista suurin osa majailee paksusuolessa. Noin 1,5 kiloa painava mikrobimassa koostuu pääasiassa bakteereista ja muodostaa monimuotoisen dynaamisen ekosysteemin.

Mikrobien kokonaisuus eli mikrobiomi on yksilöllinen ja muokkautuu jokaisen ihmisen omien elintapojen ja ympäristöaltistusten myötä. Mikrobit käyttävät ravinnokseen paksusuolessa ruuan sulamatonta jäännöstä, kuten kuitua, ja tuottavat aineenvaihduntatuotteita, jotka joko edistävät tai heikentävät hyvinvointiamme.

– Optimitilanteessa mikrobit tuottavat hyvinvointia osaltaan edistäviä aineenvaihduntatuotteita, ylläpitävät suolen seinämän limakerrosta ja solujen tiukkoja liitoksia sekä estävät haitallisten yhdisteiden pääsyn verenkiertoon, selvittää ravitsemustieteen professori Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta.

”Suolen hyvinvointi on hyvin yksilöllinen asia.”

Jos suoliston mikrobiomi heikentyy ja sen lajirikkaus pienenee epäedullisen ravinnon vuoksi, suolen seinämien tiiviit liitokset alkavat rikkoutua. Verenkiertoon luikahtaa yhdisteitä, jotka voivat heikentää rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa sekä lisätä riskiä sairastua kroonisiin tauteihin ja matala-asteiseen tulehdukseen.

– Suolen hyvinvointi on hyvin yksilöllinen asia. Siihen ja mikrobiomin koostumukseen voi vaikuttaa omilla ruokavalinnoillaan, painottaa Kolehmainen.

Korjausliike kannattaa aina

Ruokavalion yksipuolisuus, vähäinen kuidunsaanti, epäsäännöllinen ruokailu ja liian isot annoskoot heikentävät suoliston hyvinvointia. Myös jatkuva välipalojen napostelu on pahasta, sillä suolisto arvostaa sulatteluaikaa ruokailukertojen välillä.

Vatsaystävällisen ruokavalion hyvänä ohjenuorana toimivat uusimman tutkimustiedon pohjalta laaditut pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Ne painottavat kasvipainotteista ja runsaskuituista ruokavaliota, jossa käytetään paljon kasviksia, hedelmiä, marjoja, palkokasveja, perunaa ja täysjyväviljaa. Niistä pitää myös suolisto, vaikkakin palkokasvit voivat toisille aiheuttaa ilmavaivoja.

Sen sijaan suolisto nikottelee vastaanottaessaan vähäkuituista viljatuotteita, prosessoitua lihaa tai ravintoa, joka sisältää jatkuvasti paljon tyydyttynyttä rasvaa, suolaa ja sokeria.

”Koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa ruokavaliota.”

Kolehmaisen mukaan koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa ruokavaliota, sillä solut uusiutuvat jatkuvasti ja suolen seinämä korjaantuu ajan myötä.

– Jos vatsassa esiintyy epämiellyttävää oloa, voi yrittää juoda enemmän tai miettiä, pitäisikö syödä vaikkapa enemmän kasviksia, täysjyväleipää tai muita itselle mieluisia kasvipohjaisia vaihtoehtoja. Jos esimerkiksi lounaan jälkeen olo on turvonnut ja väsyttää, kannattaa pohtia, voiko ruuan laatua keventää. Aterian kuuluu täyttää vatsaa mutta silti pitää vireyttä yllä työpäivän ajan.

Pitkittynyt oire syytä selvittää

Suolisto voi oireilla myös itselle sopimattomien ruoka-aineiden, sairauden tai stressin takia. Vaivan jatkuessa pitkään syy kannattaa selvittää terveydenhuollossa.

Jos vatsa sietää maitotuotteita huonosti, kyseessä voi olla laktoosi-intoleranssi, joka on laktoosin eli maitosokerin imeytymishäiriö.

Keliakia puolestaan on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja suolinukan vaurion. Suolinukkavaurion takia ravintoaineet eivät imeydy elimistöön kunnolla. Keliakian ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio.

”Tieto ei kulje vain aivoista suolistoon vaan myös toisinpäin.”

Ainakin yhdellä kymmenestä suomalaisesta esiintyy ärtyvän suolen oireyhtymää, joka on niin sanottu toiminnallinen suolistovaiva. Se on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Suolesta ei löydy selkeää vikaa, mutta sen toiminta on häiriintynyt. Suoliston mikrobikirjo voi olla kapeampi kuin terveillä henkilöillä, mutta vielä ei tiedetä, miten tämä liittyy oireiden syntyyn.

Suolisto-oireita aiheuttavia vakavia sairauksia ovat esimerkiksi haavainen paksunsuolen tulehdus ja Crohnin tauti.

Kommunikaatiota aivojen kanssa

Jokainen meistä on varmaan huomannut omalla kohdallaan, miten stressi vaikuttaa suolen toimintaan erilaisina oireina. Joku tuntee vatsakipua, toinen ehkä ripuloi herkästi.

Tieto ei kulje vain aivoista suolistoon vaan myös toisinpäin. Suolen hermotus ja aivot kommunikoivat keskenään niin kutsutun suoli-aivoakselin kautta. Tutkimus on paljastanut, että suoliston mikrobit tuottavat aineenvaihduntatuotteita, kuten lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka voivat epäsuorasti tai suoraan vaikuttaa aivojen toimintaan. Lisäksi ne vaikuttavat suolen hormonien tuottoon ja sitä kautta syömisen säätelyyn.

 Lähteinä myös Duodecim, Terveyskirjasto, Keliakialiitto

 1000 suolistokierre

Paukut kuuluvat elämään

Kaikilla ihmisillä muodostuu suolikaasuja jatkuvasti. Suurin osa ruoansulatuskanavan kaasusta syntyy paksusuolen bakteerien tuottamana. Kaasua kulkeutuu mahaan ja sieltä suolistoon myös nielemällä. Ihmisillä muodostuu suolikaasua keskimäärin 7–8 desilitraa päivässä, mutta vaihtelu on suuri. Kerrallaan suolessa on kaasua paljon vähemmän, sillä sitä poistuu pieruina. Näiden määrä on yleensä 15–20 kappaletta päivässä. Normaalin ylärajana pidetään 25 ”päästöä” päivässä.

Suolikaasun tavalliset aineosat typpi, hiilidioksidi, happi, vety ja metaani ovat hajuttomia. Paha haju syntyy rikkivedystä ja sen sukuisista rikkiä sisältävistä yhdisteistä. Niitä syntyy pieniä määriä, kun ruoassa olevia rikkiyhdisteitä pääsee paksusuolen bakteerien ravinnoksi.

Lähde: Duodecim