Skip to main content
Rasvamaksa voi toipua, jos elintapoja muuttaa
Rasvamaksa voi toipua, jos elintapoja muuttaa
Maksan rasvoittuminen on rasite paitsi maksalle itselleen, myös monien sairauksien riskitekijä.

Rasvamaksa voi toipua, jos elintapoja muuttaa

Ylipaino ja runsas alkoholinkäyttö ovat tärkeimmät syyt, miksi maksaan kertyy ylimääräistä rasvaa. Rasvamaksa uhkaa sydämen ja verisuonten terveyttä ja voi johtaa vuosien kuluessa jopa maksakirroosiin. Jos elintapoja muuttaa, rasvoittunut maksa voi kuitenkin toipua.

Maksa on kehomme monitoimikone, jolla on elimistössä satoja eri tehtäviä. Se varastoi esimerkiksi ravintoaineita, hajottaa lääkkeitä ja alkoholia, tuottaa valkuaisaineita ja erittää sappea ruuansulatuksen tarpeisiin.

Jos kehossa on ylen määrin rasvaa, maksa pyrkii varastoimaan sitä maksasolujen sisälle. Tämä voi johtaa haitalliseen maksan rasvoittumiseen eli rasvamaksaan, josta kärsii arviolta jo noin joka kolmas aikuinen Suomessa.

Rasvamaksan tärkeimmät syyt ovat ylipaino, etenkin vyötärölihavuus, sekä runsas alkoholinkäyttö. Näiden yhdistelmä on maksalle erityisen haitallinen, sanoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri, dosentti Ville Männistö Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

- Jos henkilö on vyötäröltään lihava, yksi tuoppi olutta on hänen maksalleen yhtä haitallista kuin neljä tuoppia normaalipainoiselle, hän kertoo.

Harvinaisempia rasvamaksan syitä ovat muut maksasairaudet sekä tietyt lääkkeet. Myös perinnöllinen alttius lisää riskiä sairastua. Pienelle osalle rasvamaksa voikin kehittyä, vaikka olisi raitis ja normaalipainoinen.

Monien sairauksien riskitekijä

Maksan rasvoittuminen on rasite paitsi maksalle itselleen, myös monien sairauksien riskitekijä.

Rasvamaksa altistaa tyypin 2 diabetekselle, verenpaineen nousulle sekä veren rasva-arvojen haitallisille muutoksille. Nämä lisäävät yhdessä vaaraa sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin ja aivoverenkierron häiriöihin.

Ajan mittaan rasvan kertyminen maksaan voi johtaa siihen, että maksaan alkaa tulla tulehdusmuutoksia ja sidekudosta eli fibroosia. Osalla ihmisistä maksa arpeutuu vuosikymmenien kuluessa niin pahoin, että kehittyy maksakirroosi.

- Rasvamaksa on hyvin yleinen, ja vain osalla maksa ehtii mennä ihmisen elinaikana kirroosiin saakka. Muillekin se voi kuitenkin aiheuttaa haittoja, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, Ville Männistö kuvailee.

Aikuistyypin diabetesta sairastavista jopa 60-70 prosentilla on rasvamaksa. Rasvamaksan aiheuttama insuliiniresistenssi lisää heillä insuliinin tarvetta, mikä ilmenee tyypillisesti yönaikaisena verensokerin nousuna. Vaikka verensokeri olisi nukkumaan mennessä hyvällä tasolla, se on aamulla herkästi koholla.

maksat

Kovat rasvat ja sokeri ovat maksalle pahiksia

Jokainen meistä voi ehkäistä rasvamaksan kehittymistä terveellisillä arjen valinnoilla: liikkumalla säännöllisesti, syömällä terveellisesti, välttämällä ylipainoa ja käyttämällä alkoholia korkeintaan kohtuullisesti.

- Se on lohdullista, mutta usein aika vaikeaa. Vaikka ihmisillä on tietoa terveellisistä elämäntavoista, niiden noudattaminen ei ole aina helppoa, Männistö pohtii.

Ruokavaliossa kannattaa välttää kovia eläinrasvoja, vähäkuituisia hiilihydraatteja sekä sokeroituja tuotteita, kuten energia- ja virvoitusjuomia. Sen sijaan lautaselle kannattaa valita kasviöljyjä, rasvaista kalaa sekä runsaskuituisia hiilihydraatteja: täysjyväviljaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Männistön mukaan kovat, tyydyttyneet rasvat ovat maksalle haitallisempia kuin pehmeät rasvat, vaikka niistä saisi yhtä paljon energiaa.

- Eräässä suomalaisessa tutkimuksessa ihmisille annetiin saman verran ylimääräistä energiaa tyydyttyneestä rasvasta, hiilihydraateista tai pehmeistä rasvoista. Kova rasva lisäsi maksan rasvoittumista eniten ja pehmeä rasva vähiten, hän kertoo.

Salakavala ongelma

Mistä sitten voi epäillä, että itsellä voisi olla rasvamaksa? Milloin kannattaa hakeutua tutkimuksiin?

Männistön mukaan asiasta kannattaa puhua oman lääkärin kanssa, jos itsellä on paljon rasvamaksan riskitekijöitä, kuten ylipainoa, alkoholinkäyttöä ja kakkostyypin diabetesta. Rasvamaksa ei yleensä aiheuta oireita, ja jopa maksakirroosi voi olla pitkään oireeton.

- Toki, jos miettii, voisiko itsellä olla rasvamaksa, kannattaa jo omatoimisesti pyrkiä vähentämään sen riskitekijöitä. Siihen ei välttämättä tarvita lääkärin diagnoosia, Männistö muistuttaa.

Rasvoittunut maksa voi toipua, jos elintapoja muuttaa.

Usein rasvamaksa todetaan sattumalta, kun etsitään syytä koholla oleviin maksa-arvoihin. Rasvamaksa voi löytyä myös kuvantamistutkimuksessa, kun tehdään vaikkapa ultraäänitutkimus vatsakivun syyn selvittämiseksi.

Jos rasvamaksa todetaan, lääkäri voi arvioida esimerkiksi verikokeen avulla, onko maksaan jo alkanut kertyä sidekudosta. Silloin tilannetta tulee seurata tarkemmin.

Pienikin painonpudotus voi auttaa

Rasvoittunutkin maksa voi toipua, jos elintapoja muuttaa.

Jos rasvamaksan syynä on runsas alkoholinkäyttö, sitä tulisi vähentää tai välttää kokonaan. Jos taas syynä on ylipaino tai lihavuus, painon pudottaminen on tärkein hoitokeino.

Muutamankin kilon laihtuminen voi parantaa maksan tilannetta.

- Viiden prosentin pudotus lähtöpainosta korjaa jo aika hyvin maksan rasvoittumista. Jos painoa pystyy pudottamaan kymmenen prosenttia, mahdolliset tulehdusmuutoksetkin alkavat korjaantua ja sidekudos vähentyä, Männistö kertoo.

Myös liikunta hoitaa rasvoittunutta maksaa. Vaikka paino ei laskisi, säännöllinen liikunta voi tutkimusten mukaan vähentää maksan rasvapitoisuutta noin 20 prosenttia.

- Kuntoliikunta ja voimaharjoittelu näyttävät olevan maksan kannalta yhtä hyödyllisiä. Jos yhdistelee niitä, se on vielä parempi.

Terveyskylän verkkosivuilta löytyy riskilaskuri, jonka avulla kuka tahansa voi arvioida omaa riskiään sairastua pitkälle edenneeseen maksasairauteen. Laskuri löytyy osoitteesta www.terveyskyla.fi/vatsatalo/ylävatsa/maksasairaudet/maksariskilaskuri.

1600 ville mannisto

Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Ville Männistö toteaa, että jokainen meistä voi ehkäistä rasvamaksan kehittymistä terveellisillä arjen valinnoilla.

Maksa on elintärkeä elin

Maksalla on elimistössä satoja eri tehtäviä. Se esimerkiksi…

  • käsittelee ruoasta imeytyneitä ravintoaineita ja vitamiineja.
  • säätelee elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa.
  • varastoi ravinnosta pilkkoutunutta sokeria ja vapauttaa sitä tarpeen mukaan verenkiertoon.
  • tuottaa valkuaisaineita ja rasvoja.
  • erittää sappea, jota tarvitaan rasvojen ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymiseen.
  • tuottaa veren hyytymistekijöitä.
  • osallistuu usean hormonin tuotantoon ja säätelyyn.
  • hajottaa alkoholia, lääkkeitä ja muita kemiallisia aineita.

Lähde: www.terveyskyla.fi