Suoliston vointi heijastuu koko kehoon

Ripulia. Ummetusta. Turvotusta. Ilmavaivoja. Vatsakipua. Toiminnalliset vatsavaivat kertovat suoliston mikrobien epätasapainosta eli dysbioosista, joka kehittyy pikkuhiljaa.

– Jos suolisto voi huonosti, se ei jää epäselväksi, sanoo Jyväskylän yliopiston lehtori ja Turun yliopiston bakteriologian dosentti Satu Pekkala.

Suoliston hyvin- tai pahoinvoinnin taustalta löytyvät miljardit mikrobit, joista suurin, monimuotoisin ja toimeliain osa elää paksusuolessa. Aikuisella niitä arvioidaan olevan noin 1,5 kilogrammaa eli kolmen jalkapallon painon verran. Kanta koostuu bakteereista, viruksista, hiivoista ja alkueläimistä. Vaikka eniten on viruksia, bakteereja on tutkittu laajimmin. Suolistossa arvioidaan olevan kolme kertaa enemmän mikrobeja kuin ihmisessä on soluja.

Myös kiire ja stressi heijastuvat suolistoon.

Pekkala kertoo, että suolistomikrobiston koostumus on hyvin yksilöllinen. Se muistuttaa toisiaan vain kaksosilla tai pitkään samassa taloudessa asuneilla, jotka syövät hyvin samalla tavalla.

– Mikrobit ovat tärkeitä hyvinvoinnillemme. Ne pilkkovat ohutsuolesta paksusuoleen tulevaa sulamatonta ruokamassaa eli kuituja ja hiilihydraatteja. Ne tuottavat niistä vitamiineja, muun muassa foolihappoa, biotiinia ja K-vitamiinia.

Mikrobit muodostavat myös muita hyviä yhdisteitä, kuten lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka vaikuttavat suotuisasti aineenvaihduntaan, aivoihin ja kylläisyyteen sekä hillitsevät tulehdusta.

Suolistovaivoille monta syytä

Monenlaiset suolistovaivat ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Tulehduksellisista suolistosairauksista – Crohnin taudista ja haavaisesta paksusuolesta – on tullut jo lähes kansantauti. Yhä useampi kärsii ärtyvän paksusuolen oireyhtymästä (IBS), joka on toiminnallinen vatsavaiva.

Suolisto-ongelmien lisääntyminen johtuu Pekkalan mukaan niin syömästämme ruuasta kuin elinympäristöstämme.

Kun syöt, laita puhelin pois.

– Emme saa ravinnosta tarpeeksi kuitua. Emme myöskään käytä tuoreita raaka-aineita, vaan syömme paljon valmisruokia, joissa on lisäaineita, tyydyttynyttä rasvaa, liikaa sokeria ja keinotekoisia makeutusaineita. Liikumme liian vähän, ja meillä on kaupungistuneina vain vähän luontokontakteja. Haittaa on myös liiallisesta hygieniasta. Lisäksi kiire ja stressi heijastuvat suolistoon.

Mikrobit tärkeitä vastustuskyvylle

Suolistomikrobeilla on tärkeä rooli vastustuskyvyn säätelyssä; arviolta jopa 70 prosenttia vastustuskykyä ylläpitävistä immuunipuolustuksen soluista sijaitsee suolistossa. Toki myös perimä, ikä ja elintavat vaikuttavat elimistön puolustuskykyyn.

Mikrobit opettavat immuunipuolustusta erottamaan viholliset suoliston hyvistä pöpöistä. Terve suolistomikrobisto pystyy selviytymään ja uudistumaan huolimatta ulkoisista tekijöistä, kuten lääkehoidosta, isoista ravitsemusmuutoksista ja ikääntymisestä. Sitä vastoin huonokuntoinen mikrobisto voi vaikuttaa monien sairauksien taustalla.

Suolistomikrobeilla on tärkeä rooli vastustuskyvyn säätelyssä.

– Se voi johtaa matala-asteiseen tulehdukseen, joka altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, suolistosairauksille, aineenvaihdunnallisille sairauksille, diabetekselle, syöville ja autoimmuunisairauksille. Se myös lisää lihavuuden riskiä, rasvakudoksen kertymistä ja muuta yleistä tulehdustilaa. Tuntuu, ettei kohta ole mitään sairauksia, joihin mikrobeja ei olisi yhdistetty, Pekkala jatkaa.

Masennus voi alkaa suolistosta

Suolistoa kutsutaan usein toisiksi aivoiksi. Suoliston yhteydessä sijaitsee enteerinen hermosto, joka on osa parasympaattista eli ei-tahdonalaista hermostoa. Kaksisuuntainen yhteys aivoihin kulkee kiertäjä- eli vagushermoa pitkin; puhutaan suoli-aivoakselista.

Suolistomikrobien hyvinvointi heijastuu aivoihin esimerkiksi serotoniinin kautta. Ne tuottavat 90 prosenttia tästä mielialaan, vireystilaan, aggressiivisuuteen ja ruokahaluun vaikuttavasta välittäjäaineesta.

Mikrobien huonovointisuus voi sen sijaan lisätä aivojen tulehdusta, mikä voi johtaa masennukseen ja aktivoida stressihormonina tunnetun kortisolin tuottoa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että suolistomikrobiston epätasapaino on yhteydessä muistisairauksien kehittymiseen. Alzheimer-potilaiden suolistosta on löydetty esimerkiksi vähemmän bifidobakteereja kuin ihmisiltä, joilla tautia ei ole. Myös linkki Parkinsonin tautiin on todettu.

– Suolisto on niin kokonaisvaltainen asia, että siitä kannattaa pitää huolta. Kaikki elimet vaikuttavat toinen toisiinsa ja lopulta myös aivoihin, Pekkala tiivistää.