Virukset – osaksi tuntematon uhka

Yhdysvaltalainen Live Science -tiedejulkaisu listasi taannoin 12 tappavinta virusta maailmassa. Listalle nousivat muun muassa koronavirukset, influenssa, HIV, ebola ja rabies.

– Eri virukset ovat ihmisille vaarallisia eri syistä. Jotkut niistä ovat vaarallisia, koska ne ovat hyvin yleisiä, kuten meilläkin esiintyvät influenssa A -virus sekä ripuli- ja oksennustautia aiheuttava rotavirus ja trooppisilla alueilla esiintyvä denguevirus, selvittää uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta.

Toiset virukset ovat vaarallisia, koska ne aiheuttavat suurta kuolleisuutta. Esimerkiksi rabiesviruksen aiheuttama vesikauhu tappaa 100-prosenttisesti ilman hoitoa. Ihmisen rabies on yleisin kehitysmaissa ja siellä vapaana liikkuvissa kulkukoirissa. Se oli Suomessa yleinen tauti vielä 1900-luvun alussa; viimeinen kotimainen ihmisen tartunta todettiin vuonna 1934.

– Vaarallisia ovat myös Afrikassa esiintyvät, verenvuotokuumetauteja aiheuttavat ebola- ja Marburg-virukset, joiden kohdalla kuolleisuus on ollut 50 prosenttia tai jopa enemmän. Onneksi niihin alkaa olla lääkkeitä.

Vaarallisimpien virusten listalta löytyy myös isorokko. Se on ainoa ihmisten virus, joka on saatu rokotusten avulla häviämään maapallolta. Vielä 1970-luvun alussa isorokko tappoi vuosittain noin kaksi miljoonaa ihmistä. Viimeinen tautitapaus todettiin 1977.

Uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen.

Tartunnoissa mukana aina sattuma

Suurin osa ihmisten uusista tartuntataudeista luokitellaan zoonooseiksi, eli niitä aiheuttavat virukset ovat peräisin luonnossa elävistä eläimistä. Tuorein esimerkki on uusi koronavirus SARS-CoV-2, jonka lähteeksi on arvioitu muun muassa lepakoita.

Miksi ja miten virus tarttuu eläimistä ihmisiin?

– Mukana on monia tekijöitä, jotka liittyvät globalisaatioon, ilmastonmuutokseen ja ihmisen toimintaan. Kun ihmiset valtaavat itselleen tilaa maapallolla, he muuttavat ympäröivää luontoa ja samalla eläinten elinalueita. Näin syntyy tilanteita, joissa ihmiset ja eläimet kohtaavat, kertoo Sironen.

Tautitartuntoihin eläimestä ihmiseen liittyy aina myös sattuma. Siksi on vaikeaa ennustaa, mikä virus lähtee liikkeelle ja aiheuttaa ihmisissä epidemian tai jopa pandemian.

– Eläimet on täynnä viruksia. Isoissa tutkimusprojekteissa on kartoitettu koko maailman viruksia, ja seuraavassa vaiheessa yritetään selvittää, mitkä niistä ovat uhka ihmisille. Vain hyvin pieni osa viruksista voi tarttua ihmiseen. On tärkeää tietää, miksi ja missä tilanteessa jotkut niistä siirtyvät ihmisiin, jotta saadaan pienennettyä sattuman osuutta.

Taistelua tartuntoja vastaan vaikeuttaa se, että eläimet voivat olla virusten säilymöitä. Vaikka joku epidemia saadaan ihmisissä sammutettua, virusta on mahdotonta saada eläimistä pois. Se odottaa seuraavaa sattumalta tapahtuvaa ihmisen ja eläimen kohtaamista ja tilaisuutta siirtyä ihmiseen ja sieltä yhä uusiin ihmisiin.

Toimivia lääkkeitä ja rokotuksia löytyy jo

Moniin vaarallisiin virustauteihin on jo olemassa hyvin toimivia hoitoja. Sironen mainitsee esimerkkeinä influenssarokotteen sekä lääkkeet herpes-, hepatiitti C- ja HI-viruksille.

Kattavat rotavirusrokotukset ovat merkittävästi laskeneet rotavirusinfektioita alle 5-vuotiailla lapsilla. Ennen rokotusten aloittamista taudin keskimääräinen ilmaantuvuus alle 5-vuotiailla oli Suomessa 460 tapausta 100 000 lasta kohden. Vuonna 2018 luku oli enää 6/100 000.

Moniin vaarallisiin virustauteihin on jo olemassa hyvin toimivia hoitoja.

Rokotteen ja lääkkeen kehittäminen viruksia vastaan on haasteellista. Esimerkiksi HI-virukseen on yritetty kehittää rokotetta jo lähes 40 vuotta ilman läpimurtoa.

– Virukset tarvitsevat lisääntyäkseen ihmissolun ja käyttävät hyväkseen sen entsyymejä ja proteiineja. Siksi on vaikeaa kehittää lääkettä, joka vaikuttaa täsmällisesti vain virukseen mutta ei vaikuta ihmissoluihin ja aiheuta samalla pahoja sivuoireita ja -vaikutuksia, Sironen jatkaa.

Toisena haasteena on virusten nopea muuntautumiskyky. Ne karkaavat lääkkeiltä ja rokotuksilta kehittämällä niille hyvin nopeasti vastustuskykyä.

– Uusi koronavirus on muistutus meille maailmasta ilman rokotuksia. Näin käy jos ei ole rokotetta.

Viruksissa jotain hyvää?

Sironen naurahtaa kysyttäessä, onko viruksista jotain hyötyä maailmassa ja onko niillä joku tehtävä.

– Virukset haluavat vain lisääntyä ja säilyä. Viime vuosia on tutkittu paljon ihmisen suoliston mikrobiomia ja puhuttu paljon sen bakteeriston tärkeästä roolista. Nyt vasta on alettu ymmärtää, miten paljon ihmiskehossa on myös viruksia. Vielä ei kuitenkaan tiedetä niiden roolista yhtään mitään. Voi olla, että viruksista löydetään vielä jotain hyötyä.

Julkisten tilojen desinfioinnista on tullut arkipäivää eri puolilla maailmaa. Hyvästä hygieniasta huolehtiminen onkin keskeinen keino torjua virustartuntoja.