Verenpaine selviää vain mittaamalla

Noin kahdella miljoonalla aikuisella suomalaisella on kohonnut verenpaine. Vain joka viidennen verenpaine on ihanteellisella tasolla.

Oman verenpaineensa saa selville vain mittaamalla; kohonnut paine ei yleensä oireile mitenkään. Mittaaminen kannattaa aloittaa 30 ikävuoden tienoilla, koska silloin monen paine alkaa hiljalleen nousta. Jos lukemat ovat hyvät, riittää mittaaminen kotona verenpainemittarilla harvakseltaan, mutta säännöllisesti.

Verenpaine tarkoittaa valtimoverisuonissa vallitsevaa painetta. Se syntyy, kun sydän pumppaa veren kierrokselle valtimoihin. Verenpaine on normaali, kun se on alle 130/85 mmHg (elohopeamillimetriä). Verenpainetaso on tyydyttävä välillä 130–139/85–89 ja koholla, kun paine on 140/90 tai enemmän.

Isompi luku on systolinen eli yläpaine, joka ilmoittaa valtimon sisällä olevan paineen sydämen supistuksen aikana. Pienempi luku – diastolinen eli alapaine – kertoo paineen sydämen lepovaiheen aikana.

Verenpaine vaihtelee eri tilanteissa ja muun muassa vuorokauden aikojen mukaan. Yöllä paine on yleensä 10–20 prosenttia matalampi kuin päivällä. Sitä nostavat väliaikaisesti rasittava liikunta sekä suuret tunteet, ilot ja surut.

Miksi kohonnut verenpaine on vaarallista?

Kohonnut verenpaine rasittaa vuosien mittaan valtimoita, sydäntä ja aivoja. Seurauksena on valtimotauti, joka voi aiheuttaa sydäninfarktin, aivoinfarktin tai aivoverenvuodon.

Kohonneen verenpaineen vaikutus näiden sairauksien vaaraan riippuu paljon muista valtimotaudin riskitekijöistä. Verenpaineen aiheuttamien sairauksien vaara lisääntyy merkittävästi, jos tupakoi, veren kolesteroliarvo on koholla ja jos sairastaa diabetesta tai jotain muuta sokeriaineenvaihdunnan häiriötä.

Kohonnut verenpaine rasittaa sydäntä, joka joutuu työskentelemään jatkuvasti normaalia enemmän. Sydänlihas paksunee ja lopulta väsyy, minkä seurauksena syntyy sydämen vajaatoiminta.

Mikä nostaa verenpainetta?

Paineen nousu johtuu useimmiten elintavoista, mutta myös perintötekijät saattavat vaikuttaa.

Verenpainetta nostavat runsas suolan käyttö, tupakointi ja etenkin vyötärölle kertyvä ylipaino. Esimerkiksi yli 15 kiloa ylipainoisten keskuudessa kohonnut verenpaine on kolme kertaa yleisempää kuin normaalipainoisten keskuudessa.

Kohonnut verenpaine rasittaa valtimoita, sydäntä ja aivoja.

Myös vähäinen liikunta, runsas alkoholin käyttö, ehkäisypillerit, vaihdevuosien hormonihoito, tulehduskipulääkkeiden runsas käyttö, stressi ja masennus voivat nostaa verenpainetta. Yllättäen myös suomalaiset suosimat lakritsi ja salmiakki tekevät sen.

Miten verenpainetta voidaan alentaa?

Ensisijainen hoito on itsehoito eli omien elintapojen muuttaminen terveellisemmiksi. Verenpainetta voi alentaa vähentämällä suolan käyttöä, lopettamalla tupakoinnin, minimoimalla alkoholin nauttimisen ja lisäämällä liikuntaa. Jo puolen tunnin liikkuminen lähes joka päivä auttaa, eikä liikkumisen välttämättä tarvitse olla yhtäjaksoista.

Jos kroppaan on kertynyt ylipainoa, kilojen karistaminen yleensä laskee verenpainetta. Terveelliseen ruokavalioon kuuluu vähintään puoli kiloa kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä.

Milloin lääkitys on tarpeen?

Elintapojen tarkistaminen ei aina riittävästi laske verenpainetta vaan avuksi tarvitaan lääkehoitoa. Samaan aikaan pitää kuitenkin edelleen huolehtia terveellisistä elintavoista.

Verenpainelääkkeet on tarkoitettu säännölliseen käyttöön. Lääkehoidolla pyritään saamaan yläpaine alle 140 mmHg ja alapaine alle 85 mmHg. Diabetesta sairastavilla lievästikin kohonnut verenpaine voi vaurioittaa munuaisia, joten heillä tavoitearvot ovat vielä alhaisemmat.

Entä jos verenpaine on liian matala?

Osalla suomalaisista on luonnostaan matala verenpaine. Ellei matalasta paineesta ole mitään vaivoja, kuten huimausta tai pyörrytystä, sille ei tarvitse tehdä mitään.

Lähteet: Duodecim, Sydänliitto