Varmista hyvä olo ravintolisillä

Tehdään aluksi yksi asia ravintolisien käytöstä selväksi.

– Kannattaa pyrkiä siihen, että omasta ruokavaliosta tulee tarpeeksi elimistön tarvitsemia ravintoaineita. Ruuasta saa myös ravintokuituja ja muita terveydelle hyödyllisiä yhdisteitä, painottaa ravitsemusasiantuntija Lotta Wickholm Vitabalans Oy:stä.

Ja vielä toinen tärkeä asia. Ravintolisät on turvallisinta hankkia luotettavalta jälleenmyyjältä esimerkiksi apteekista tai suomalaisesta verkkoapteekista.

– Silloin voi olla varma, että saa sitä, mitä paketin kyljessä lukee. Ulkomailta hankittujen ravintolisien laadusta ja puhtaudesta ei välttämättä ole takeita. Ylivertainen etu apteekissa asioidessa on ammattitaitoinen henkilökunta, joka opastaa ravintolisien käytössä.

Ravintolisien tarve on aina yksilöllinen ja perustuu kunkin omaan terveydentilaan ja ruokavalioon.

Onko olemassa jotain ravintolisää, jota voi suositella kaikille tuomaan hyvää oloa?

– Ei. Ravintolisien tarve on aina yksilöllinen ja perustuu kunkin omaan terveydentilaan ja ruokavalioon. D-vitamiini on ainoa ravintolisä, josta on laadittu viralliset käyttösuositukset kaikille ikäryhmille, Wickholm valottaa.

Ravintolisät ovat elintarvikkeita, jotka ulkomuotonsa tai käyttötapansa puolesta poikkeavat tavanomaisista elintarvikkeista eli ovat esimerkiksi pillereitä, kapseleita tai yrttiuutteita. Ravintolisiä ovat muun muassa vitamiinien, kivennäisaineiden, kuidun ja rasvahappojen saantiin tarkoitetut valmisteet sekä erilaiset yrttivalmisteet.

Vitamiinien monitoimijat B ja C

Yhden terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta tärkeän vitamiiniryhmän muodostavat B-vitamiinit (B1, B2, B3, B5, B6, B12, biotiini ja folaatti eli foolihappo). Ne osallistuvat elimistössä hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen aineenvaihduntaan, tukevat hermoston toimintaa sekä auttavat vähentämään väsymystä ja uupumusta.

– Erityisesti B12-vitamiinin ja folaatin saantiin on hyvä kiinnittää huomiota. Ne toimivat yhdessä ja ovat tärkeitä esimerkiksi solujen perimäaineksen muodostumisessa. Niiden puutos voi näkyä hermostollisina häiriöinä, anemiana tai muistin heikkenemisenä. Usein B12-vitamiinista puhutaan muistivitamiinina, Wickholm selvittää.

C-vitamiini edesauttaa kollageenin eli tukikudoksen muodostumista verisuonten, luuston, ruston, ikenien, ihon ja hampaiden normaalia toimintaa varten. Antioksidanttina se edistää solujen suojaamista hapetusstressiltä. Se myös auttaa vähentämään väsymystä ja uupumista, edistää hermoston toimintaa ja lisää vastustuskykyä.

Suolistoon hyviä bakteereja

Jos suoliston toiminta on epätasapainossa, apu voi löytyä maitohappobakteereista. Ne edistävät vatsan ja suoliston hyvinvointia ja vahvistavat elimistön luontaista vastustuskykyä.

– Maitohappobakteerit ovat olennainen osa suoliston normaalia mikrobistoa. Tutkimuksissa tietyillä maitohappobakteereilla on havaittu hyödyllisiä vaikutuksia, jos mikrobisto on epätasapainossa esimerkiksi antibioottikuurin vuoksi. Maitohappobakteerit tuottavat suolistossa hyödyllisiä yhdisteitä, ja ’hyvinä’ bakteereina valtaavat elintilaa haitallisilta bakteereilta, Wickholm kertoo.

Mikäli ruokavalioon ei kuulu kasviöljyjä tai -margariinia ja muutaman kerran viikossa rasvaista kalaa, terveyden kannalta välttämättömät omega-3-rasvahapot jäävät saamatta. Niitä ovat esimerkiksi kaloista saatavat DHA ja EPA, joita tarvitaan aivojen ja sydämen toiminnalle. DHA edistää myös näkökyvyn säilymistä. Laadukkaalla kalaöljylisällä voi varmistaa riittävän omega-3-rasvahappojen saannin.

Ubikinonin tuotanto hiipuu iän myötä

Ubikinoni on elimistön itsensä tuottama vitamiinin kaltainen yhdiste, jota tarvitaan kaikissa soluissa energian tuotantoon. Antioksidanttina se auttaa soluja suojautumaan hapetusstressiltä. Eniten sitä on elimissä, joissa hapen ja energian tarve on suurinta eli sydämessä, maksassa ja munuaisissa.

Ikääntyessä ubikinonin tuotanto vähenee, joten sitä voi käyttää ravintolisänä edistämään jaksamista ja vireyttä. Wickholmin mukaan todellinen tutkimusnäyttö vaikutuksesta on kuitenkin vajavaista, ja kokemukset perustuvat lähinnä yksilöiden kokemaan hyötyyn.

Jos kesä ja aurinko ovat mielessä, beetakaroteenilisä voi olla hyväksi. Elimistö muuttaa beetakaroteenia A-vitamiiniksi, jota tarvitaan muun muassa ihon ja limakalvojen uusiutumisessa. Beetakaroteeni auttaa myös saamaan tasaisen ja kestävän rusketuksen ja voi suojata aurinkoherkillä ihoa auringon aiheuttamilta herkkyysreaktioilta.

Lähteet: Ruokavirasto, nettiterveysapteekki.fi, Vitabalans, moller.fi

Ravitsemusasiantuntija Lotta Wickholm, Vitabalans Oy