Skip to main content
Uskalla ottaa puheeksi läheisen päihdekäyttö
Uskalla ottaa puheeksi läheisen päihdekäyttö

Uskalla ottaa puheeksi läheisen päihdekäyttö

Alkoholi, huumeet tai lääkkeet koukuttavat käyttäjänsä kuin varkain. Kun huomaat läheisesi käytöksessä huolestuttavia muutoksia ja epäilet päihteiden käyttöä, ota asia rohkeasti esille hänen kanssaan. Keskustele rakentavasti, mutta älä tuomitse.

Päihdekäyttö vaikuttaa paitsi käyttäjään myös hänen lähipiiriinsä. A-Klinikkasäätiön arvioiden mukaan jokaista päihteiden ongelmakäyttäjää kohden noin viisi läheistä altistuu päihteiden käytön negatiivisille vaikutuksille. Suomessa on laskettu olevan noin 31 100–44 300 amfetamiinia ja opioideja ongelmallisesti käyttävää henkilöä sekä 400 000 alkoholin ongelmakäyttäjää, mikä nostaa päihdeongelmaisten läheisten määrän noin kahteen miljoonaan.

– Päihdekäytön lisääntymisen huomaa muutoksesta aiempaan käyttäytymiseen tai ulkonäköön. Esimerkiksi alkoholin lisääntynyt käyttö alkaa näkyä alkoholin esiintymisenä läheisen puheissa enemmän. Hän puhuu ravintolaan menosta tai ehkä kehuu hyvää punaviiniostosta. Alkoholi alkaa ottaa tilaa elämästä ja ajattelusta, valottaa A-Klinikka Oy:n toimitusjohtaja, lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki.

Alkoholinkäytön lisääntyminen heijastuu käytökseen pikkuhiljaa. Kun ennen illassa riitti pari lasillista, nyt menee koko pullo. Sovituista asioista ei pidetä enää kiinni. Ulkonäkö muuttuu, sillä alkoholi lihottaa ja turvottaa.

Päihdekäytön lisääntymisen huomaa muutoksesta aiempaan käyttäytymiseen tai ulkonäköön.

– Lääkkeiden liikakäyttöä on vaikeampi havaita kuin alkoholinkäyttöä, koska ne otetaan yleensä huomaamattomasti. Rauhoittavien tai kipulääkkeiden käyttö voi näkyä ennemminkin käytöksessä tai olotilassa. Huumeiden käyttö on vielä astetta vaikeampi havaita alkuvaiheissa, koska ne ovat laittomia, joten niiden käyttöä piilotellaan. Lisäksi huumeisiin liittyvä häpeäleima on vahvempi kuin alkoholissa ja lääkkeissä. Käyttö alkaa näkyä yleensä ulospäin vasta, kun se on säännöllistä, Simojoki jatkaa.

Keskustele, älä syyllistä

Kynnys ottaa läheisen kanssa puheeksi tämän päihdekäyttö on korkea. Asia tuntuu tabulta, yksityisasialta ja toisen leimaamiselta. Viimeistään siinä vaiheessa, kun päihdekäyttö alkaa näkyä läheisen toiminnassa, käytöksessä tai olotilassa, on Simojoen mukaan syytä – ja jopa velvollisuus – puuttua asiaan.

– Tapa, jolla sen tekee, on tärkeä. Ei pidä syyllistää kysymällä, eikö juominen pysy käsissä tai onko käymässä samalla tavalla kuin maksakirroosiin kuolleelle sukulaiselle. On ymmärrettävää, että itseä potuttaa, kun läheinen on vaikkapa pilannut juhlat juomalla liikaa. Kannattaa miettiä yön yli ennen kuin kiukkuisena avaa suunsa. Ei-tuomitseva keskustelu toimii parhaiten, hän sanoo.

Ongelmakäyttäjä on hyvä saada tarkastelemaan omaa alkoholinkäyttöään ja vertaamaan sitä muiden juomiseen. Usein hän elää kuplassa ja kuvittelee kaikkien juovan runsaasti.

Apua löytyy

Läheisten tuki varhaisessa vaiheessa auttaa monia vähentämään ja lopettamaan ongelmakäytön ilman ammattilaisten apua. Jos se ei riitä, päihderiippuvaista voi auttaa etsimään ulkopuolista apua ja tekemällä hoitoon menemisen mahdollisimman helpoksi. Täysi-ikäisen on itse haluttava päästä päihdehoitoon; ketään ei voi siihen pakottaa.

Apua päihdeongelmiin on saatavilla terveysasemilta, työterveyshuollosta ja A-klinikalta tai päihdeklinikalta. Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla on oikeus kunnan maksamiin julkisiin palveluihin.

Kannattaa miettiä yön yli ennen kuin kiukkuisena avaa suunsa. Ei-tuomitseva keskustelu toimii parhaiten.

– Usein käyttäjät tulevat palveluiden piiriin niin myöhään, että ongelmat ovat kasvaneet isoiksi. Esimerkiksi A-klinikka tarjoaa apua jo varhaisessa vaiheessa, Simojoki sanoo.

Päihdehoito toteutetaan yleensä avohoitona, johon sisältyy keskusteluja ammattilaisten kanssa ja mahdollisesti lääkehoitoa. Jos avopalvelut eivät riitä, hoitoa tehostetaan kuntoutusjaksolla hoitolaitoksessa. Akuutisti apua tarvitseva pääsee vieroitushoitoon, jota aiemmin kutsuttiin katkaisuhoidoksi.

Tukea päihdeongelmiin saa myös eri järjestöjen auttavista puhelimista, verkosta löytyvistä neuvontapalveluista ja esimerkiksi verkkopohjaisista hoito-ohjelmista, joita voi noudattaa ohjatusti työterveyshuollossa.

Riippuvuus hallintaan

Päihdeongelmaiset tarvitsevat laadukasta ja oikein kohdennettua hoitoa. Sen avulla yli puolet alkoholiriippuvaisista pystyy vähentämään tai lopettamaan juomisen.

– Pitkälle kehittynyt riippuvuus ei kuitenkaan häviä minnekään, koska se on aiheuttanut neurologisia muutoksia, jotka voivat saada sairauden laukeamaan uudelleen. Siksi on kyse riippuvuuden saamisesta hallintaan hoidon avulla. Riippuvuutta voi hallita jopa niin hyvin, että on täysin raitis. Tavoitteena on pyrkiä tukemaan päihdeongelmaisen kykyä sietää ja kestää elämän eteen tuomia tilanteita, jotta tämä ei retkahda uudelleen, Simojoki painottaa.

1200 simojoki

Lääkkeiden liikakäyttöä on ­vaikeampi havaita kuin alkoholinkäyttöä, koska ne otetaan yleensä huomaamattomasti, A-Klinikka Oy:n toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki sanoo. 

Kannabis – syksyn kuuma puheenaihe

 Millainen on Suomen yleisimmin käytetty huumausaine, jonka käytön, oston, myynnin ja hallussapidon vihreät haluavat laillistaa?

Kannabis on yleisnimitys, jota käytetään hamppukasvista saaduista valmisteista. Marihuanalla viitataan kuivattuihin kukintoihin, hasiksella kannabiskasvin kuivattuun pihkaan ja pihkapuristeeseen.

Keskushermostoa lamauttavaa kannabista käytetään polttamalla, toisinaan myös höyryttämällä. Vaikutus alkaa välittömästi ja kestää muutamia tunteja. Kannabis on alle 20-vuotiailla yleisin hoitoon hakeutumiseen johtanut ongelmapäihde.

Kannabis piristää ja rauhoittaa. Se vähentää aggressiivisuutta ja rentouttaa, mutta toisaalta aktivoi ajatuksenjuoksua ja voi tehdä käyttäjästä sosiaalisemman. Kannabis muuttaa käsitystä ajasta ja tilasta. Se herkistää aisteja ja voi voimistaa ruokahalua. Suurilla annoksilla voi esiintyä lieviä hallusinaatioita.

Kannabis heikentää työmuistia, huomiokykyä, motorista koordinaatiokykyä ja reaktionopeutta. Ahdistus ja vainoharhaisuus ovat yleisiä. Kannabiksen vaikutuksen alaisena oleva voi kokea levottomuutta, kuolemanpelkoa tai pelkoa kontrollin menettämisestä. Kannabis voi laskea kehon lämpötilaa sekä nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta.

Aineeseen voi kehittyä psyykkinen riippuvuus, jos käyttö on toistuvaa ja pitkäaikaista. Myös toleranssi aineen vaikutuksille kasvaa.

Lähde: Päihdelinkki.fi

”Kannabiksen laillistamisessa kyse on pitkälti poliittisesta päätöksestä, sillä on arvioitava laajasti hyötyjä ja haittoja niin yhteiskunnalle kuin yksilöille. Päätöksen tulee perustua tutkittuun tietoon eikä asenteisiin tai uskomuksiin. Mielestäni suomalainen yhteiskunta ja palvelujärjestelmä kaipaavat isoja muutoksia, jos päätöksiä tehdään. Katson, ettei tällä hetkellä ole perusteita laillistamiselle. Toivoisin siirtymistä hoidolliseen lähestymiseen asiassa, pois oikeudellisesta.”

A-Klinikka Oy:n toimitusjohtaja, lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki

Päihderiippuvuudet muistuttavat toisiaan

Päihderiippuvuuden ydinoireita ovat aineen käytön pakonomaisuus ja käyttöhimo. Riippuvuus ilmenee usein vaikeutena hallita aineen käytön aloitusta, määriä tai lopettamista. Tämä voi johtaa käytön jatkumiseen haitoista huolimatta ja päihteiden käyttö syrjäyttää ainakin osin itsestään huolehtimisen, harrastukset, ihmissuhteet ja koulutuksen tai työn. Lisäksi riippuvuuteen liittyy usein sietokyvyn kasvua käytettyyn aineeseen ja vieroitusoireita käytön loppuessa. Kykenemättömyys tunnistaa tai myöntää riippuvuuden aiheuttamia oireita ja haittoja on yleinen ilmiö päihderiippuvuudessa.

Lähde: THL