

Tunnetko tapojen anatomiaa?
Jokaisella meistä on omat tapamme – niin hyvät kuin huonot. Osa niistä on tietoisia, osa tiedostamattomia.
Syömme, liikumme, lepäämme ja teemme kaiken meille syntyneiden rutiinien ohjaamina. Jotkut niistä edistävät hyvinvointia, toiset heikentävät sitä pitkän päälle.
Vuoden vaihtuessa moni lupaa muuttaa elämäntapojaan terveellisemmiksi. Jotta tavoitteessa onnistuu, on hyvä ymmärtää tapojen anatomiaa. Miten ne syntyvät? Voiko niitä muuttaa?
Tapa määritellään automaattiseksi muodostuneeksi reaktioksi johonkin ärsykkeeseen tai tilanteeseen. Psykofysiologiasta väitellyt filosofian tohtori, tietokirjailija ja valmentaja Harri Gustafsbergin mukaan tavat muodostuvat niin salakavalasti ja tietoisuuden ulkopuolella, ettemme aina tajua, miten se tapahtuu.
– Aivojen tärkeä tehtävä on muodostaa rutiineja, koska niiden avulla säästyy energiaa. Ilman tapoja elämämme olisi kamalaa. Opettelisimme joka päivä uudelleen kaiken sen, mitä arjessa teemme aina hampaiden pesusta autolla ajoon. Koska nämä asiat ovat muodostuneet tavoiksi, teemme ne rutiininomaisesti tiedostamattoman mielen ohjaamana, hän selvittää.
Hyvä tapa edistää hyvinvointia, huono ei
Tavan hyvyys tai huonous on yksilöllistä ja riippuu tekemisen määrästä. Jos katsoo lempisarjaansa yhden jakson illassa, se voi rentouttaa työpäivän jälkeen ja edistää hyvinvointia. Jos sen sijaan istuu joka ilta passiivisena tuntitolkulla ruudun ääressä, tapa todennäköisesti heikentää hyvinvointia. Pala tummaa suklaata voi tuottaa mielihyvää, mutta kokonaisen suklaalevyn ahmiminen joka päivä tekee hallaa elimistölle.
Gustafsberg paljastaa yhden oman huonon – jo kauan sitten selätetyn – tavan, joka syntyi edellisen kodin rakennusaikana.
– Oikeutin itselleni rankan raksapäivän jälkeen lasillisen viiniä ruuan kanssa. Jossain vaiheessa huomasin, että juon yhden sijaan kolme lasillista. Minusta oli tullut pikkuhiljaa tissuttelija. Tajusin, ettei näin voi jatkua, ja lopetin huonon tavan, hän muistelee.
Omiksi terveyttä ja jaksamista edistäviksi tavoikseen mielen suorituskykyyn erikoistunut tutkija nimeää joka-aamuisen lenkin ja sen jälkeisen pulahduksen järveen vuoden ympäri.
Ärsyke aktivoi tavan
Jos on tunnistanut itsellään jonkun huonon tavan, pitää tunnistaa, mikä ärsyke aktivoi sen. Sama pätee, jos on luomassa jotain uutta hyvää tapaa.
Oivan esimerkin ärsykkeestä tarjoaa älypuhelin, joka koukuttaa meitä sosiaaliseen mediaan. Käsi tarttuu luuriin tuon tuosta, ja sormet hipaisevat sovellusten viihdyttäviä postauksia tai saatuja tykkäyksiä.
”Aivojen tärkeä tehtävä on muodostaa rutiineja, koska niiden avulla säästyy energiaa.”
– Ärsykkeenä toimii puhelimen näkeminen. Jos haluaa rajoittaa puhelimen käyttöä, ärsyke täytyy laittaa pois silmistä silloin, kun ei välttämättä tarvitse olla kenenkään saatavilla. Mieli yrittää koko ajan huijata meitä tarttumaan kännykkään, koska sitä räpeltämällä erittyy mielihyvähormonia, Gustafsberg jatkaa ja vinkkaa rajoittamaan somettelun vain joihinkin aikoihin päivässä.
Pysy päätöksessä, käytä tahdonvoimaa
Jottei elämäntapojen muuttaminen hiivu alkuinnostuksen jälkeen, päätös siihen ryhtymiseen on perusteltava itselleen. Pelkkä päähänpisto ei vie pitkälle.
– On pidettävä kirkkaana mielessä, mitä haluaa muuttaa elämässään, ja ymmärrettävä, miksi haluaa tehdä sen. Kannattaa kirjoittaa päätös ja tavoitteet käsin paperille. Sillä saa näkyväksi, mikä asia on itselle tärkeää. Kirjoittaminen selkeyttää ajattelua, Gustafsberg suosittelee.
”On täysin puppua väittää, että ihminen pystyy muuttamaan jotain elämässään ilman tahdonvoimaa ja ponnisteluja.”
Entä miten motivaation saa pidettyä yllä?
– Monesti luullaan, että pystymme tekemään jotain vain, jos olemme siihen motivoituneita. Se ei aina pidä paikkaansa. Ihmisen pitää tehdä asioita huolimatta siitä, onko motivaatiota vai ei. Joudumme käyttämään tahdonvoimaa varsinkin, kun muutamme pinttyneitä tapoja. Motivaatio syntyy toiminnan kautta.
European Journal of Social Psychology -lehden vuonna 2010 julkaisemassa tutkimuksessa 96 koehenkilöä valitsi jonkun päivittäisen tehtävän, josta he pyrkivät luomaan uuden tavan. Keskimäärin heiltä kesti 66 päivää eli reilut kaksi kuukautta juurruttaa uusi tapa elämäänsä.
Gustafsbergin mukaan muutosten aikaansaamiseksi on tehtävä välillä vaikeita, jopa epämiellyttäviä asioita ennen kuin motivaatio herää ja kehomielijärjestelmä alkaa tuottaa mielihyvähormoneja. Esimerkiksi jos ei ole aiemmin liikkunut, harva kokee sitä heti palkitsevaksi. Jo muutamien kymmenien toistojen jälkeen järjestelmä alkaa tottua uuteen tapaan. Aivot haluavat rakentaa liikunnasta rutiinin.
– On täysin puppua väittää, että ihminen pystyy muuttamaan jotain elämässään ilman tahdonvoimaa ja ponnisteluja. Jos ajattelee, ettei minun tarvitse nähdä vaivaa, voi unohtaa koko homman. Yleensä helppo elämä kääntyy elämäksi, jota emme loppujen lopuksi halua.
Harri Gustafsbergin mukaan elämäntapamuutokset eivät synny ilman tahdonvoimaa ja ponnisteluja.
Suunnittele, muokkaa ympäristöä ja ota kaveri mukaan
Harri Gustafsberg vinkkaa laatimaan muutosprosessille suunnitelman, jotta huonojen tapojen muuttaminen tai hyvien tapojen juurruttaminen onnistuu. Jos tavoitteena on esimerkiksi nousta sohvanpohjalta ja alkaa liikkua enemmän ja säännöllisesti, kannattaa liikunnalle varata aikaa omasta viikko-ohjelmasta, merkitä ajankohdat kalenteriin – ja tietysti noudattaa niitä.
– Jos liikunta jää pelkästään satunnaisten kertojen ja päähänpistojen varaan, kehomielijärjestelmä jatkaa aiempaan totuttuun tapaan. Haluttua muutosta varten järjestelmä on ohjelmoitava toimimaan eri tavalla, ja siihen juuri tarvitaan suunnitelmallisuutta, hän ohjeistaa.
Miehen omaan kalenteriin on merkitty kolme kuntosalikertaa viikossa aamulenkkien lisäksi.
Herkut piiloon, lenkkarit esille
Omaa ympäristöä voi myös muokata sellaiseksi, joka paremmin tukee haluttua muutosta.
Jos napostelee herkkuja turhan usein ja haluaa pahasta tavasta eroon, niitä ei pidä ostaa kotiin. Jos mielihalu kasvaa liian suureksi ja yrittää väkisin viedä voiton, joutuu ainakin näkemään paljon vaivaa saadakseen herkkuja eli lähtemään kauppaan niitä ostamaan.
Alkavaa liikuntainnostusta voi puolestaan tukea laittamalla ulkoiluvaatteet ja lenkkarit illalla esille aamua varten. Heräämisen jälkeen on helpompi tehdä päätös lenkille lähdöstä, kun varusteet ovat jo valmiina odottamassa. Keskeistä on helpottaa oikeaa päätöstä ja vaikeuttaa väärää.
Liikunnan määrää ja säännöllisyyttä voi myös edistää harrastamalla sitä kaverin kanssa. Kun seuraavasta lenkistä tai jumpasta sopii jo edellisellä kerralla, tulee varmasti lähdettyä liikkeelle, sillä kaveria ei jätetä.
Kuinka luoda hyvä rutiini?
- Tee siitä ilmeinen
- Tee siitä houkutteleva
- Tee siitä helppo
- Tee siitä tyydyttävä
Kuinka päästä eroon huonosta rutiinista?
- Tee siitä näkymätön
- Tee siitä vastenmielinen
- Tee siitä vaikea
- Tee siitä epätyydyttävä