Tunnetko oikeuksiasi?
Ihminen tuntee itsensä pieneksi valtavan terveydenhuoltojärjestelmän edessä. Lainsäädäntö pitää puoliamme takaamalle meille monia oikeuksia.
Aloitetaan oikeusjärjestelmämme huipulta eli perustuslaista. Sen mukaan julkinen valta turvaa jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, edistää väestön terveyttä sekä turvaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen.
Sote-palveluista vastaavat käytännössä hyvinvointialueet. Ne yrittävät saada valtiolta saamansa rahat riittämään ja ovat joutuneet karsimaan omia ja ostamiaan palveluita. Missä menee raja, jota ei saa alittaa?
– Ihmisten tulee saada palvelut, jotka mahdollistavat ihmisarvoisen elämän ja välttämättömän huolenpidon. Esimerkiksi jos ei ole mahdollista saada tai ostaa lääkkeitä, oikeus asianmukaiseen lääkehoitoon vaarantuu. Pidän sitä perusoikeuksien vastaisena, sanoo oikeustieteen tohtori ja varatuomari Irma Pahlman.
Oikeus lääkehoitoon sisältyy oikeuteen hyvästä hoidosta.
Kokenut juristi on huolissaan sote-palveluihin kaavailluista uusista heikennyksistä ja niiden vaikutuksista.
– Jotta voidaan toteuttaa lainsäädännön edellyttämä hyvä hoito, ihmisen pitää päästä tutkimuksiin ja saada tarpeenmukaista hoitoa ja kuntoutusta. Se ei välttämättä nytkään toteudu. Kaikki ei ole sillä tasolla, mitä perusoikeudet edellyttävät. Järjestelmä ei tue sitä, että potilaiden oikeus päästä hoitoon toteutuu optimaalisesti tai aina edes kohtuullisesti. Siksi sote-järjestelmän valuvikoja on korjattava.
Itsemääräämisoikeus ja suostumus hoitoon
Suomi on edelläkävijä terveydenhuollon asiakkaiden oikeuksien saralla. Meillä tuli ensimmäisenä Euroopassa voimaan laki potilaan asemasta ja oikeuksista vuonna 1993.
Siinä käytetty termi ’potilas’ tarkoittaa jokaista terveydenhuolto- tai sairaanhoitopalveluja käyttävää tai niiden kohteena olevaa henkilöä.
Potilaslain tärkeimmiksi oikeuksiksi hoidon saannin lisäksi Pahlman nostaa potilaan itsemääräämisen ja tiedonsaannin.
Itsemääräävä täysikäinen voi kieltäytyä kaikesta hoidosta, kuten lääkkeistä, vaikka se johtaisi kuolemaan.
– Potilaaseen ei saa koskea pikkusormellakaan, jos sitä ei tehdä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. On aina oltava potilaan suostumus tutkimukseen tai hoitoon. Se voi olla vaikkapa käden ojennus kipsausta varten tai suullinen suostumus, Pahlman valottaa.
Jos esimerkiksi mielenterveyden häiriön tai kehitysvamman takia aikuinen ei kykene itse ottamaan kantaa hoitoonsa ja antamaan suostumustaan, sen antaa omainen, edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu. Viimeksi mainituilla pitää olla valtuutus ottaa kantaa henkilöä koskevaan asiaan.
– Itsemääräävä täysikäinen voi kieltäytyä kaikesta hoidosta, kuten lääkkeistä, vaikka se johtaisi kuolemaan.
Itsemääräämisoikeuteen liittyy läheisesti oikeus saada riittävästi tietoa omasta terveydentilastaan ja hoitovaihtoehdoista, sillä muuten hoitoon on mahdotonta ottaa kantaa.
Toteutuuko yhdenvertaisuus?
Yksilön perusoikeuksiin kuuluu yhdenvertaisuus. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jokaisella on oikeus saada laadultaan hyvää, terveydentilan edellyttämää, hänen oikeuksiaan kunnioittavaa hoitoa ja kohtelua laissa säädetyn ajan kuluessa.
Mutta kuka päättää kenellä on oikeus saada hoitoa ja kenellä ei hyvinvointialueiden tiukassa taloustilanteessa?
Päätöksen tekee hoidosta vastaava lääkäri koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella, vastaa Pahlman. Jos esimerkiksi tehohoidon tai muun erikoissairaanhoidon paikkoja on vapaana vain yksi, sen todennäköisesti saa potilas, jolla on parhaat mahdollisuudet selviytyä tai parantua kyseisen hoidon avulla.
Hoidon priorisointi on yhteiskunnallisesti vaikea keskustelunaihe.
– Hoidon priorisointi on yhteiskunnallisesti vaikea keskustelunaihe. Siihen voi jokainen kansanedustaja ottaa kantaa, kun asiaa jälleen kerran pohditaan eduskunnassa. Kun linjauksia tehdään, ne tulevat olemaan kohtuullisen yleisiä, koska viimekätiset hoitopäätökset tekee lääkäri.
Pahlman kuvailee terveydenhuoltoa hyvinvointitehtaaksi, joka tuottaa terveyttä, palauttaa ihmiset hyvään elämään tai ainakin sellaiseen, joka niissä raameissa on hyvä.
– Jokaisella on oikeus saada terveydentilansa edellyttämää hoitoa, kuten vaikkapa kivunhoitoa, jotta pystyy elämään arkeaan. Nykyisin kipulääkkeiden määräämistä valvotaan tarkasti, mutta monet tarvitsevat niitä esimerkiksi onnettomuuksista aiheutuneisiin vammoihin.
Oikeus lääkehoitoon sisältyy oikeuteen hyvästä hoidosta. Lainsäädäntö ei määrittele kansalaisten oikeutta apteekkipalveluihin.
Oikeusturvaa myös jälkikäteen
Jos saatu hoito ei mennyt omasta mielestä oikein, jokaisella on oikeus pyytää omia potilasasiakirjojaan nähtäville ja selvittää niistä hoitotoimenpiteidensä kulku.
Hoidosta voi tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle, kantelun valvovalle viranomaiselle tai potilasvahinkoilmoituksen hoitovirheestä Potilasvakuutuskeskukseen ja mahdollisesti saada korvausta.
– Jokaisella on oikeus saada terveydentilansa edellyttämää hoitoa, kuten vaikkapa kivunhoitoa, jotta pystyy elämään arkeaan, sanoo Irma Pahlman.
Lisää potilaan oikeuksia
- Potilasta on kohdeltava loukkaamatta hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan tai yksityisyyttään.
- Potilaan äidinkieli, yksilölliset tarpeet ja kulttuuri otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon hoidossa ja kohtelussa.
- Terveydenhuollon asiakirjat ja niissä olevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Potilaalla on oikeus tietää, mihin hänen tietojaan käytetään.
Lähde: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
Hoitotahto
- On osa itsemääräämisoikeutta ja tahdonilmaisu oman hoidon suhteen. Sen voi ilmaista suullisesti hoidon aikana, jolloin se kirjataan potilasasiakirjoihin, tai ennakolta kirjallisesti vapaamuotoisena.
- Tulee käyttöön, kun ei jostain syystä itse enää pysty ottamaan kantaa hoitoonsa. Siinä voi esimerkiksi toivoa itselleen hyvää perus- ja kivunhoitoa ja kieltäytyä sellaisista tutkimuksista ja hoidoista, jotka lisäävät kärsimystä mutta eivät enää paranna.
- Ei edellytä määrämuotoa. Hoitotahdon tulee olla potilaan vakaa ja pätevä tahdonilmaisu. Ennakolta kirjallisesti tehty hoitotahto on hyvä potilaan allekirjoittaa sekä merkitä allekirjoituksen aika ja paikka. Todistajia ei tarvita, mutta todistajilla voidaan vakuuttaa hoitopäätöstä tekevä lääkäri potilaan tahdon vakaudesta. Hoitotahdon voi peruuttaa tai sitä voi muuttaa milloin tahansa.
- Sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöitä potilaan hoidossa ja tutkimuksissa.
Asiantuntijana oikeustieteen tohtori, varatuomari Irma Pahlman
Perusoikeudet kuuluvat jokaiselle
- Tarkoittavat oikeuksia, jotka on mainittu Suomen perustuslaissa. Ne ovat perusarvoja ja tärkeitä asioita kaikille.
- Turvaavat jokaisen ihmisen vapautta. Valtio, kunnat tai viranomaiset eivät saa puuttua tähän vapauteen.
- Takaavat esimerkiksi, että jokaisella ihmisellä on oikeus elää.
- Kaikilla on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.
- Kaikilla on vapaus liikkua ja oikeus suojella yksityiselämäänsä.
- Kaikilla on sananvapaus, vapaus kokoontua ja kuulua yhdistyksiin.
- Kaikilla on omaisuuden suoja. Se tarkoittaa, että toisen omaisuutta ei saa viedä tai tuhota.
- Perusoikeuksiin kuuluvat taloudelliset oikeudet, sosiaaliset oikeudet ja sivistykselliset oikeudet. Niitä ovat esimerkiksi oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja oikeus saada opetusta.
- Perustuslaki suojelee myös tasa-arvoa.
Lähde: eduskunnan oikeusasiamies