Tavoitteena kaikille mukava työilmapiiri
Tavoitteena kaikille mukava työilmapiiri
Jos sinuun kohdistuu töissä henkistä väkivaltaa, se ei johdu sinusta, muistuttaa Tiina-Emilia Kaunisto.

Tavoitteena kaikille mukava työilmapiiri

Jos haluamme tasa-arvoisen ja mukavan työpaikan, meidän on uskallettava tunnustaa, että saatamme itsekin käyttää väärin valta-asemaamme. Emme myöskään saa hyväksyä pientäkään kurjaa käytöstä itseämme tai toisia kohtaan.

Ei ole sinun syysi, jos joku käyttäytyy sinua kohtaan huonosti. Jos sinulle puhutaan ikävästi tai sinut ohitetaan toistuvasti, kysy miksi toinen toimii näin. Tässä on tiivistettynä tietokirjailija ja työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kauniston viesti ihmiselle, joka kokee työpaikallaan kiusaamista tai vähättelyä.

Toinen Kauniston viesti on suunnattu ihmiselle, jonka sanotaan käyttäytyneen kurjasti: Kiellätkö asian ja keksit ehkä työkaverisi käytöksestä syyn omalle toiminnallesi? Ajattelet ehkä, että työkaveri on liian herkkä. Entä jos pyytäisitkin anteeksi ja pysähtyisit pohtimaan, miksi käytöksesi tuntui toisesta kurjalta?

Kaunisto on kirjoittanut työelämässä tapahtuvasta vähättelystä kirjan Se ei johdu sinusta – Vähättelyn historia työelämässä (2021). Hän uskoo, että jos haluamme kulkea kohti tasa-arvoista, yhdenvertaista ja turvallista työelämää, on tärkeää oppia tunnistamaan henkistä väkivaltaa ja sen syitä.

”Kiusaaja ei ole aina paha tyyppi ja myös hyvät tyypit voivat syrjiä tai kiusata. Sitä vain menee hyvän fiiliksen perässä mukaan moneen. Voi tuntua kivalta olla hiukan parempi kuin joku toinen tai saada muut nauramaan omille jutuille. Kiusaamisen motiivina voi siis olla oma hyvä olo tai oman aseman parantaminen, ei välttämättä halu pahoittaa toisen mieltä”, Kaunisto sanoo.

Miten meillä käyttäydytään?

Tilastokeskuksen vuoden 2018 Työolotutkimuksen mukaan vajaa puolet kaikista palkansaajista ja naisista hiukan useampi kuin joka toinen kertoi ainakin satunnaisesta työpaikkakiusaamisesta työpaikallaan. Tutkimuksen mukaan havainnot kiusaamisesta olivat lisääntyneet edellisten viiden vuoden aikana.

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus sekä puuttua esiin tulevaan kiusaamiseen että myös ennaltaehkäistä sitä. Kauniston mukaan ongelmia syntyy silti, koska valvontaa ei ole riittävästi.

Työyhteisöissä on edelleen syrjiviä rakenteita ja hierarkioita, jotka liittyvät esimerkiksi sukupuoleen tai koulutustaustaan. Voi olla, että lääkärin mielipide painaa hoitajan näkemystä enemmän, tai ehkä hoitajalta ei edes kysytä mielipidettä työpaikan arkea koskeviin asioihin.

Näin on, vaikka kuinka toivoisimme, ettei tällaista enää tapahtuisi. Ja saatamme käyttäytyä tiedostamattamme itsekin tällaisten asenteiden ohjaamana.

”Esihenkilöillä on rakenteiden purkamisessa iso rooli. Heidän tehtävänsä on rajata, miten työpaikalla käyttäydytään ja he näyttävät mallia omalla käytöksellään. Esihenkilön on myös tärkeää tarkastella, käyttääkö hän omaa valtaansa välillä väärin”, Kaunisto sanoo.

Tunnista vähättelevät eleesi

Valitettavan tavallista on, että esimerkiksi työpaikalle tulevaa uutta työntekijää vähätellään. Pidempään työyhteisössä ollut työntekijä voi esimerkiksi olla huolissaan omasta asemastaan ja haluaa siksi näyttää paikan uudelle ihmiselle.

Uudella työntekijällä on vaikea tilanne edessään. Hänen pitäisi asettaa heti rajansa ja kysyä, miksi toinen käyttäytyy huonosti.

”Esihenkilön tehtävä on olla tässä apuna. Ilmapiirin pitäisi olla sellainen, että ikävää käytöstä voi nostaa esille matalalla kynnyksellä.”

”Työpaikan ilmapiirin pitäisi olla sellainen, että ikävää käytöstä voi nostaa esille matalalla kynnyksellä.”

Pidempään työyhteisössä olleen työntekijän tulisi Kauniston mukaan pysähtyä miettimään, miksi hänellä nousee tarve käyttää valta-asemaansa väärin. Hän saattaa käyttäytyä muuten asiallisesti ja ystävällisesti, eikä halua kohdella toisia kurjasti. Tästä huolimatta eleet ja ilmeet tai muu käytös uutta työntekijää kohtaan voivat olla vähätteleviä.

”Kun tunnistat omaa vähättelevää käytöstä elekielessäsi, voit lähteä pohtimaan, miksi koet tarvetta vähättelyyn ja oman asemasi pönkittämiseen. Taustalla voi olla työyhteisön hierarkioihin liittyvää opittua asennoitumista tai pelkoa oman aseman menettämisestä tai erilaisuudesta.”

Älä siedä huonoa käytöstä

Kiusaaminen alkaa usein hiipien, pieninä ikävinä kommentteina, selän takana puhumisena ja ohittamisena. Juuri näihin pieniin asioihin pitäisi Kauniston mukaan tarttua nopeasti. Kun toistuvan työpaikkakiusaamisen varsinainen tunnusmerkistö täyttyy ja tilanne on vaikuttanut sen kohteeksi joutuneen terveyteen, ollaan jo pitkällä ja ongelmat ovat isoja.

”Meillä on myös edelleen sellaista kulttuuria, että pitää olla vahva ja kestää mitä tahansa. Siksi emme aina uskalla sanoa, jos jokin kohtelu tuntuu pahalta.”

Kuka tahansa meistä voi joutua kokemaan työpaikalla lukuisia ohittamisen ja vähättelyn hetkiä ja ajatella, että ne pitää vain sietää. Kun tilanteita kertyy riittävän paljon, jokin pieni asia saa kupin menemään nurin. Samalla muut ihmettelevät, että pienestäpä pahoitti mielensä, onpa herkkä. Tätä ilmiötä Kaunisto kutsuu vähättelystressiksi.

Pitkään jatkunut huono kohtelu voi myös saada ihmisen ajattelemaan, että työpaikalla pärjää parhaiten huonolla käytöksellä. Samalla kiusaamisen kohteeksi joutunut huonontaa omaa asemaansa, sillä muut pääsevät sanomaan, että hankala tyyppi se tosiaan on.

”Jos esimerkiksi ujolta vaikuttavan tai herkän ihmisen annettaisiin vain olla ja lyttäämisen sijaan yrittäisimme nähdä hänen vahvuutensa ja kannustaa häntä, voisi tämäkin työntekijä kukoistaa.”

Havahdu ennakkoluuloihisi

Koska työpaikkakiusaamisen taustalla on usein isoja kysymyksiä ihmisarvosta, tasa-arvosta, toisen ihmisen kunnioittamisesta ja erilaisuuden hyväksymisestä, esihenkilöiden lisäksi jokaisella työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin.

Kaunisto uskoo, että samaan tapaan kuin koulukiusaamiseen on pystytty vaikuttamaan, voidaan myös työpaikkakiusaamista vähentää. Ensimmäiseksi on kuitenkin nähtävä ongelmat ja tunnustettava, ettei mikään työyhteisö ole täysin turvassa syrjinnältä tai kiusaamiselta.

Voimme jokainen pohtia, miten hyväksymme erilaisuutta, yritämmekö ymmärtää toisen tapaa kommunikoida, yritämmekö nähdä toisen vahvuuksia ja oppia niistä? Kaikenlaisten ihmisten tulee mahtua työpaikalle ja mielipide tulisi kysyä myös niiltä, jotka ovat hierarkiassa alempana.

Pohdi, hyväksytkö erilaisuutta, yritätkö ymmärtää toisen tapaa kommunikoida ja pyritkö näkemään työkavereiden vahvuudet.

Tärkeämpää kuin pyrkiä ihmiseksi, joka ei koskaan suhtaudu ennakkoluuloisesti, onkin oppia huomaamaan omat ennakkoluulot. Monimuotoiset perheet -verkostossa työelämän yhdenvertaisuusasioiden parissa työskentelevällä Kaunistolla on myös eri asioihin liittyviä ennakkoluuloja.

”Kun havahdun ennakkoluuloon, lähden keskustelemaan sen kanssa. Miksiköhän suhtaudun tuohon ihmiseen näin? Kiinnostavaa. Voisinko nähdä tämän uudella tavalla? Voisinko haastaa ajatteluani?”

Kaunisto toteaa, etteivät tällaisen pohdiskelun tulokset aina näy heti. Muutos ei tapahdu päättämällä asennoitua toisin, mutta on todennäköistä, että hän on seuraavalla kerralla vastaavassa tilanteessa paremmin kartalla käytöksestään.

Rakenna tietoisesti hyvää

Kaunisto esittää yhden todella konkreettisen kiusaamista ehkäisevän keinon: kun kahvihuoneessa joku purkaa tuntojaan siitä yhdestä työkaverista, joka on niin ärsyttävä, voi mukaan menemisen sijaan todeta, että joo, minuakin ärsyttää se piirre kyllä, mutta että hän on myös tosi idearikas tyyppi ja saa aina muut innostumaan.

On inhimillistä, että ihmiset, joiden kanssa viettää paljon aikaa, välillä ärsyttävät, eikä tätä turhautumista ole Kauniston mukaan syytä kieltää. On kuitenkin mahdollista rakentaa tietoisesti hyvää ilmapiiriä, esimerkiksi etsimällä toisista vahvuuksia.

Kaunisto suosittelee myös hakemaan työpaikalle rohkeasti ulkopuolista apua matalalla kynnyksellä, sillä esihenkilöt eivät ole ammattilaisia kiusaamistapausten ratkomisessa. Työnohjauksesta, käynneistä työpsykologilla ja lyhytterapioista on Kauniston mukaan apua, kunhan tukea saavat sekä kiusaamisen kohde että kiusaaja tai tarvittaessa koko tiimi tai työyhteisö.

”Toivon, että kuljemme tulevaisuudessa kohti myötätuntoista ja turvallisempaa työyhteisöä. Se on mahdollista, kun keskustelemme yhdessä siitä, millainen käytös on sallittua. Tätä keskustelua on pidettävä yllä silloinkin, kun asiat ovat hyvin.”

sq tiinakaunisto

Tiina-Emilia Kaunisto kannustaa puuttumaan pieneenkin kiusaamiseen nopeasti. Ei ole oikein joutua ohitetuksi toistuvasti, puhumattakaan vähättelystä tai lyttäämisestä.

Sinulla on oikeus olettaa, että työpaikallasi

  • kaikki noudattavat hyviä tapoja
  • kaikki toimivat ammatillisten rooliensa mukaan
  • voit luottaa kollegoihin ja lähijohtajaan
  • kritiikki ei mene henkilökohtaisuuksiin
  • ketään ei mustamaalata tai eristetä muista työyhteisön sisällä
  • kaikkia kohdellaan tasapuolisesti

Mitäpä jos se omapäinen työkaveri onkin rohkea edelläkävijä?

  • liian herkkä – toiset huomioiva ilmapiiripuntari
  • nipottaja – huolellinen vastuunottaja
  • päsmäröijä – kunnianhimoinen organisoija
  • hankala – voimakas uudistaja
  • suorittaja – aikaansaava johtaja
  • kiltti tyttö – luotettava yhteistyökaveri
  • ujo – avautumaton jalokivi

Lähde: Tiina-Emilia Kaunisto: Se ei johdu sinusta – Vähättelyn historia työelämässä. Avain, 2021.

Apteekkilehti

Puolueetonta, asiallista ja luotettavaa tietoa terveydestä, lääkkeistä, lääkehoidoista ja hyvinvoinnista.