Takaisin terveelliseen arkeen

Psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala Terveystalosta tunnistaa ilmiön hyvin.

– Ihmisillä on paljon halua, intoa ja hyviä aikeita, mutta arki ei ole niille aina paras maaperä. Kun elämässä sattuu ja tapahtuu, tulee kiireitä ja sairasteluja, jostakin me luovumme, ja tyypillisesti luovumme silloin omaan hyvinvointiimme liittyvistä asioista.

Käytännössä tingimme esimerkiksi yöunesta, vaikka hyvä uni auttaisi meitä jaksamaan paremmin arjessa. Myös liikuntaharrastus saattaa jäädä kiireessä tauolle ja terveellinen lounas vaihtua epäterveellisiin välipaloihin.

Moni ajattelee palaavansa hyviin valintoihin taas, kun elämässä on helpompaa. Kohtalan mukaan omaa hyvinvointia ei olisi kuitenkaan pakko laittaa kokonaan jäähylle.

– Kannattaa mieluummin pohtia, voisinko tehdä asioita vähän aikaa eri tavalla. Jos en ehdi nyt käydä jumpassa, voisinko kävellä työmatkat? Kun elämäntilanne helpottuu, myös jumppaan on helpompi palata, kun liikunta ei ole kokonaan kadonnut arjesta, hän huomauttaa.

Suunta, jonne haluan kulkea

Mistä sitten löytyisi motivaatio palata takaisin hyvien valintojen ja terveellisten elämäntapojen pariin, jos ne ovat jääneet arjessa syrjään?

Aino Kohtala kehottaa pohtimaan, mikä on itselle merkityksellinen suunta, jota kohti haluaa elämässään kulkea. Mikä on minulle tärkeää? Mikä on johtotähti, jota seuraan?

– Jollekin suunta voi olla oma terveys, toiselle se, että jaksaa olla läsnäoleva ihmissuhteissa. Arkisissa valinnoissa voi aina miettiä, viekö tämä minua sitä kohti vai ei.

Kohtala vertaa omien arvojen mukaista suuntaa siihen, että kulkisimme kohti itää. Esimerkiksi terveyttä tai hyvinvointia ei voi koskaan täysin saavuttaa, vaan voimme aina tehdä parempia valintoja.

Itselleen voi asettaa myös konkreettisia tavoitteita, jotka motivoivat vaikkapa lenkkipolulle. Yhdelle se voi olla osallistuminen juoksutapahtumaan, toiselle mahtuminen rakkaaseen juhlamekkoon.

Kohtalan mukaan pelkät ulkoiset tavoitteet eivät kuitenkaan aina riitä ylläpitämään hyviä valintoja arjessa. Kun juoksutapahtuma on juostu tai juhlat juhlittu, motivaatio voi lopahtaa.

– Toki siitä voi tulla myös kipinä: tämä onkin oikeasti kivaa. Silloin tavoitteet ovat vain välimerkkejä, ja matka jatkuu kohti itselle tärkeää suuntaa.

Toistoja, toistoja ja toistoja

Pesitkö aamulla hampaasi? Entä käytitkö paljon aikaa sen pohtimiseen, pitäisikö hampaat pestä vai ei?

Vastauksesi on todennäköisesti kyllä ja ei. Hampaidenpesu on arjessamme niin vahva rutiini, että tuntuisi jopa kummalliselta jättää se väliin.

Aino Kohtalan mukaan rutiinit auttavat meitä siinä, että jaksamme ylläpitää hyviä valintoja arjessa.

– Puhumme elämäntavoista, ja tavat muodostuvat toistojen kautta. Kun hyvistä valinnoista tulee arjessamme rutiineja, meidän ei tarvitse koko ajan aktiivisesti miettiä niitä. Mutta alkuvaiheessa, kun rutiinit vasta muodostuvat, joudumme olemaan aktiivisempia ja tietoisempia niistä.

Usein sanotaan, että elämäntapojen muutokset kannattaa tehdä pienin askelin. Myös Kohtala uskoo, että siten voi päästä lopulta parempiin tuloksiin.

Jos yritämme muuttaa kerralla vaikkapa koko ruokavaliomme, yritys todennäköisesti epäonnistuu. Mutta jos päätämme syödä joka aamu yhden hedelmän, uudesta tavasta on paljon helpompi pitää kiinni.

– Pienistä askelista on helpompi tehdä pysyviä tapoja. Saamme enemmän onnistumisia, ja onnistumiset ruokkivat motivaatiota. Lisäksi pienet askeleet mahtuvat paremmin meidän yleensä jo aika täyteen arkeemme.

Ei keppiä, vaan armollisuutta

Moni ajattelee, että terveellisissä elämäntavoissa tarvitaan itsekuria. Jos lipsahdan illaksi sohvalle syömään herkkuja, olen epäonnistunut. Turha edes yrittää!

Aino Kohtalan mukaan meidän kannattaisi mieluummin suhtautua itseemme lempeästi ja armollisesti. Tänään en jaksanut lähteä lenkille, mutta ei se mitään. Huomenna voisin pyytää kaverin mukaan kävelylle, jolloin tsemppaamme toisiamme.

– Ajattelemme helposti, että lempeä ja armollinen suhtautuminen itseemme olisi laiskuutta. Tutkimusten mukaan asia on kuitenkin päinvastoin: ihmiset, joilla on itsemyötätuntoa, onnistuvat elintapojen muutoksessa paremmin kuin he, jotka ruoskivat itseään epäonnistumisista.

Itsensä syyttely johtaa usein vain lannistumiseen ja luovuttamiseen. Itsemyötätunto tuo sen sijaan ajatteluun joustavuutta, joka auttaa ylläpitämään hyviä valintoja arjessa.

Kun ajattelussa on joustavuutta, voimme keksiä myös ratkaisuja.

– Jos olen ollut vaikkapa kuukauden sairaana, voimat eivät riitä heti ryhmäliikuntatunnille. Silloin voin kokeilla, että käyn vaikka vartin kävelemässä ulkona. Teen sitä tämän viikon ja katson sitten uudelleen. Liikuntaa ei kuitenkaan tarvitse jättää kokonaan, Kohtala kuvailee.

On myös hyödyllisempää pohtia, mitkä asiat omissa elintavoissa ovat jo hyvin ja vahvistaa niitä, kuin tunnistaa asioita, jotka ovat huonosti ja joita pitäisi muuttaa. Missä onnistuin tänään? Mitä hyvää voisin lisätä omaan arkeeni?

Aika arkista lapiohommaa

Kaikesta huolimatta omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole aina samppanjaa ja vaahtokarkkeja. Joskus tekisi vain mieli valvoa ja selata somea puolille öin, vaikka nukkuakin pitäisi. Tai tarkoituksena olisi lähteä lenkille, mutta ulkona on pimeää ja sataa räntää.

– Silloin kannattaa muistuttaa itseään siitä, miksi hyviä valintoja oikein tekee. Joudumme toisinaan luopumaan hetkellisesti kivoista jutuista, jotta saavutamme meille isompia ja tärkeämpiä asioita, Kohtala huomauttaa.

Toki kannattaa myös miettiä, mitkä ovat juuri itselle sopivia valintoja. Esimerkiksi sellaista liikuntalajia ei kannata suorittaa hampaat irvessä, joka ei tuota itselle hyvää mieltä. Kannattaa mieluummin etsiä liikuntaharrastus, josta nauttii.

Silti hyvät valinnat arjessa voivat toisinaan tuntua tylsiltä tai turhauttavilta.

– Koko ajan ei tarvitse kellua endorfiinien ja ihanan merkityksellisyyden kuplassa, kun teemme itsellemme tärkeitä asioita. Joskus tämä on vain aika arkista lapiohommaa.

Toisinaan kannattaa vain tehdä ja miettiä myöhemmin. Jos jäämme odottamaan esimerkiksi oikeaa fiilistä lähteä liikkumaan, sitä ei välttämättä koskaan tule.

– Joskus kampitamme itseämme liialla ajattelulla. Jäämme keskustelemaan itsemme kanssa siitä, kannattaako tuonne ulos mennä. Silloin kannattaa vain mennä ja miettiä lenkillä, oliko tämä hyvä idea vai ei. Yleensä emme enää käänny takaisin, Kohtala naurahtaa.

– Itsemyötätunto kantaa yleensä parempiin tuloksiin kuin itsensä syyllistäminen, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala Terveystalosta.