Skip to main content
Raudanpuute ilman anemiaa oireilee eri tavoilla
Raudanpuute ilman anemiaa oireilee eri tavoilla
Moni etsii oireisiinsa apua eri erikoisalojen lääkäreiltä, mutta diagnoosi jää usein epäselväksi. Suurin osa raudanpuutteesta hoidetaan masennuksena.

Raudanpuute ilman anemiaa oireilee eri tavoilla

Elimistön varastoraudan ehtyminen heikentää liian monen naisen hyvinvointia.

Raudanpuute ilman anemiaa on naisilla yleinen mutta alidiagnosoitu ongelma. Miehillä se on harvinaisempaa, ja heillä taustalla on usein jokin sairaus. Lapsilla ongelmaa esiintyy yleisesti, koska raudanpuutteisten äitien lapset syntyvät niukemmilla rautavarastoilla kuin ei-raudanpuutteisten äitien lapset. Myös kasvupyrähdykset tyhjentävät lasten rautavarastoja.

– Moni etsii oireisiinsa apua eri erikoisalojen lääkäreiltä, mutta diagnoosi jää usein epäselväksi. Suurin osa raudanpuutteesta hoidetaan masennuksena. Julkisessa terveydenhuollossa raudanpuutetta ilman anemiaa pidetään muoti-ilmiönä eikä varastoraudasta kertovaa proteiinia – ferritiiniä – mitata, ellei anemiaa ole todettu, kertoo raudan aineenvaihduntaan perehtynyt sisätauti- ja veritautilääkäri Tom Widenius.

Naisilla raudanpuute johtuu usein runsaista kuukautisvuodoista, useista raskauksista tai pitkästä imetyksestä. Rautavarastot täyttyvät huonosti itsestään, ja rautatabletteja syömälläkin se voi viedä vuosia.

Myös liian vähäinen raudan saanti esimerkiksi kasvisruokavalion tai anoreksian vuoksi, raudan huono imeytyminen, veren menetys tai monet suoliston sairaudet voivat aiheuttaa raudanpuutetta.

Raudanpuuteanemia ja raudanpuute ilman anemiaa voivat oireilla yhtä voimakkaasti. Molempien taustasyyt ovat samoja, ja molemmat aiheuttavat oireita ja ovat terveydelle haitallisia.

– Raudanpuuteanemiassa oireita on kuitenkin usein enemmän, koska siinä raudanpuute on vaikeampi. Kaikki anemiat eivät ole aina raudanpuutetta, Widenius selvittää.

Oireita laidasta laitaan koko kehossa

Elimistön rautavarastojen hupeneminen voi ilmetä monella tavalla. Väsyttää, iho tai suu kuivuu, hiuksia lähtee tavallista enemmän, suuhun tulee haavaumia tai kieltä kirvelee. Hidas palautuminen, lihasheikkous ja -kipu, heikentynyt rasituksensieto ja fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen kuuluvat myös tyypillisiin oireisiin. Lisäksi Widenius listaa oireiksi sydämen rytmihäiriöt, palan tunteen kurkussa, infektioherkkyyden, levottomat jalat, päänsäryn, aivotoimintojen heikkenemisen, kylmät raajat ja lepohengenahdistuksen.

– Raudanpuute voi aiheuttaa myös lievää kilpirauhasen vajaatoimintaa, jolloin pitää hoitaa raudanpuutetta eikä aloittaa tyroksiinihoitoa. Joillakin raudanpuute voi aiheuttaa tai pahentaa aknea. Se voi vaikuttaa myös kohdun limakalvoon ja aiheuttaa epäsäännöllistä kuukautisvuotoa ja lapsettomuusongelmia.

Matala ferritiinipitoisuus kertoo raudanpuutteesta

Hemoglobiini on huono rautamittari; se laskee viimeisenä eikä kerro paljon rautavarastoista. Raudanpuutteen oireita ilmaantuu paljon ennen anemiaa.

Paras laboratorioarvo raudanpuutteen toteamiseen on seerumin tai plasman ferritiini. Se on rautaa kudoksissa varastoiva proteiini, jonka pitoisuutta veressä pidetään rautavarastojen mittarina. Matala ferritiinipitoisuus on merkki raudanpuutteesta. Jos tulehdusarvo on koholla, ferritiini ei kuvasta rautavarastoja luotettavasti.

Terveillä ihmisillä hyvä ferritiiniarvo on 100 µg/l (mikrogrammaa litrassa) tai yli. Terveillä on harvoin raudanpuutteen oireita, kun ferritiini on yli 50–60. Wideniuksen oman kokemuksen mukaan raudanpuutteen oireita alkaa ilmetä, kun ferritiini on alle 60. Kun se on alle 40, suurimmalla osalla alkaa olla selviä raudanpuutteen oireita. Lähes kaikilla on selvät oireet, kun ferritiini laskee alle 30, jolloin rautavarastot ovat jokseenkin tyhjät. Joillain ei ole oireita edes ferritiiniarvolla 10–20.

Syy pitää selvittää ennen lisärautaa

– ’Syö purkki rautaa’ ei riitä ohjeeksi raudanpuutteeseen. Kun raudanpuute on todettu, on mietittävä, voidaanko sen syyhyn vaikuttaa, Widenius ohjeistaa.

Esimerkiksi runsaita vuotoja voidaan niukentaa hormonikierukalla etenkin synnyttäneillä naisilla, hormonaalisella ehkäisyllä ja reseptivalmiste traneksaamihapolla (kauppanimet Cyklokapron ja Caprilon). Jos syy raudanpuutteeseen ei ole gynekologinen, on mietittävä muita raudanpuutteen syitä.

Hidas palautuminen, lihasheikkous ja -kipu, heikentynyt rasituksensieto ja fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen kuuluvat tyypillisiin oireisiin.

Lisärauta on tarpeen, kunnes ferritiini on korjautunut. Ferritiinin tavoite on yli 50 µg/l, mieluiten yli 100 µg/l.

Widenius suosittelee yleensä yhtä 100 milligramman (mg) tablettia kerran päivässä. Jos maha sietää sen hyvin, voi kokeilla ottaa yhden tabletin kaksi kertaa päivässä. Rauta imeytyy parhaiten tyhjästä vatsasta C-vitamiinin kanssa otettuna, mutta vatsavaivoja tulee silloin herkemmin. Jos niitä ilmaantuu, kannattaa ottaa rauta aterian yhteydessä mutta välttää silloin maitotaloustuotteita, leseitä, siemeniä, närästyslääkkeitä, kalsiumia, kahvia tai teetä, koska ne estävät raudan imeytymistä. Jos vatsavaivoja tulee silti, voi kokeilla ottaa rauta joka toinen päivä tai käyttää luontaistuotevalmisteita, joissa rautaa on yleensä selvästi vähemmän.

Jos vatsa ei siedä näitäkään, voi lisätä rautapitoisten ruokien käyttöä. Näitä ovat esimerkiksi punainen liha, maksa ja verituotteet. Maitotuotteiden runsasta käyttöä on hyvä vähentää.

– Rautaa pitää yleensä käyttää puolesta vuodesta vuoteen, joskus pidempäänkin, riippuen rautataseesta, raudanpuutteen asteesta ja rautavalmisteesta. Rautahoidon tavoite ei ole pelkästään normalisoida hemoglobiiniarvoa, joka voi olla normaali jo lähtötilanteessa, vaan poistaa raudanpuute ja saada aikaan kohtuulliset, mieluiten hyvät rautavarastot, jottei pulma ole käsillä hetken kuluttua uudelleen, Widenius painottaa.

Suonensisäinen rautahoito voi olla vaihtoehto, jos ferritiini ei nouse tai vatsa ei kestä rautavalmisteita. Siihen kuitenkin voi liittyä vakavia, joskin harvinaisia haittavaikutuksia, joten sitä ei yleensä käytetä ensisijaisena hoitona.

tom widenius

– ’Syö purkki rautaa’ ei riitä ohjeeksi raudanpuutteeseen. Kun raudanpuute on todettu, on mietittävä, voidaanko sen syyhyn vaikuttaa, sisätauti- ja veritautilääkäri Tom Widenius sanoo.