Positiivisuus parantaa hyvinvointiamme
Positiivisuus parantaa hyvinvointiamme

Positiivisuus parantaa hyvinvointiamme

Asenne alussa ratkaisee lopputuloksen. Näin totesi eräs valmentaja kannustaessaan nuoria hyvään urheilusuoritukseen. Voisiko se olla näin yksinkertaista?

Positiivista ajattelua ja sen merkitystä hyvinvointiimme tuputetaan lähes joka luukusta, mutta onko tälle pohjaa ja voimmeko itse vaikuttaa tapaamme ajatella asioista ja ihmisistä?

Sisäinen maailmamme vaikuttaa syvällisesti ja monella tavalla terveyteen ja sen kokemiseen. Masennus näyttää lisäävän sepelvaltimotaudin, mutta myös tyypin 2 diabeteksen vaaraa. Optimistinen, tulevaisuuteen valoisasti suhtautuva ihminen sairastuu harvemmin kuin hänen kyyninen ja agressiivinen tuttavansa. Vaarassa näyttävät olevan myös jonossa etuilevat äkäilijät ja nyrkkiä pöytään lyövät päällepäsmärit, kirjoittaa professori, sisätautien erikoislääkäri ja kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja Jussi Huttunen Duodecimin Terveyskirjasto -sivustolla.

Huttunen myös toteaa, että voimakkaat kielteiset tunteet laukaisevat sydäninfarkteja, sydänkuolemia ja aivoverenkierron häiriöitä. Vastaavasti pitkäkestoisilla myönteisillä tunnetiloilla on positiivisia vaikutuksia sekä psyykkisiin että elimellisiin sairauksiin. Itsehillintä, pitkäjänteisyys ja päämäärätietoisuus näyttävät olevan erityisen tärkeitä myönteisesti terveyteen vaikuttavia ominaisuuksia.

Positiivisuuden terveysvaikutuksia on tutkittu viime vuosikymmenen aikana koko ajan enemmän, ja tutkimusnäyttö on vahvaa. Ajattelullamme ja tavallamme suhtautua itseemme, toisiin ihmisiin ja elämään yleensä on suuri merkitys terveydellemme ja hyvinvoinnillemme. Ja kuten arvata saattaa, positiiviset ihmiset ovat myös onnellisempia.

Positiivisuus ei ole pakoa todellisuudesta

Meitä ihmisiä on joka junaan. Toinen ajattelee luontaisesti asioista positiivisemmin kuin toinen. Negatiivisesti ajatteleva taas saattaa ajatella varautuvansa aina pahimpaan, joka on vain viisasta. Sanotaanhan, ettei ”pessimisti koskaan pety”.

- Tosiasiassa valittaminen tai pessimismi ei ole tuottava asenne. Se saattaa tuoda hetken helpotuksen, mutta ei valmista minua voittamaan haasteita ja kehittämään uusia ratkaisuja ongelmiin, työyhteisöjen hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kehittämiseen erikoistunut hyvinvointivalmentaja Taneli Rantala sanoo.

- Sorrumme helposti valittamaan, ja valmistaahan suomalainen mentaliteettikin meidät odottamaan aina pahinta. Todellisuudessa positiivisuus voi kuitenkin helpottaa arkeamme. Kun pyrimme katsomaan tilanteita ratkaisulähtöisemmin, helpotamme omaa elämäämme ja oloamme.

Positiivinen ajattelu ei tarkoita epämukavien asioiden välttelyä tai asioiden vääristelyä. Enemminkin sillä tarkoitetaan omaa näkökulmaa ja suhtautumista erilaisiin tilanteisiin, joita elämä tuo eteen. Kysymys siis lienee enemmänkin siitä, minkälaisia ajattelumalleja ruokimme ja kuinka ne vaikuttavat hyvinvointiimme.

Kohdattaessa haastava tilanne kannattaa kysyä itseltään, onko minun mahdollista vaikuttaa lopputulemaan? Jos on, kannattaa toimia. Jos ei ole, tapahtuman ei kannata antaa pilata päivää. Siihen, mihin ei voi vaikuttaa, on turha tuhlata energiaa suremalla.

Negatiivisuus vie voimat ja kyvyn unelmoida

Johtamisen ja yrityskulttuurin kouluttaja Aki Ahlroth toteaa olevansa introvertti, joka päätyy helposti kielteisiin ajatuksiin. Tai ainakin sellaisten asioiden murehtimiseen, joihin ei voi millään tavoin vaikuttaa.

- Pidän ”kriittistä ajatteluani” rakentavampana kuin se oikeasti onkaan. Aina se ei ole intellektuellia vaan yksinkertaisesti typerää. On siitä kieltämättä ollut hyötyäkin, mutta mitä enemmän asiaa mietin, sitä enemmän se alkaa tuntua raskaalta taakalta, hän sanoo.

- Näen liikaa uhkia siellä, missä positiivinen ihminen näkee pelkästään mahdollisuuksia. Kuvittelen suojelevani näin itseäni, mutta usein harmittaa, että asenteeni vuoksi jätän tarttumatta tilaisuuksiin. Olen pikkuhiljaa alkanut ihailla pirskahtelevia ja positiivisia ihmisiä, joita en vielä muutama vuosi sitten voinut sietää. Näen heissä jotakin sellaista, mitä itsekin haluaisin edustaa ainakin jossain määrin.

Aki on kiinnittänyt huomiota siihen, että positiivisesti ajattelevat ihmiset eivät tyrmää ajatuksia etukäteen. Suuri osa heidän alkuun naiiveilta vaikuttavista ajatuksistaan ja haaveistaan käy toteen.

- Toisin on negatiivisella ihmisellä, joka ei uskalla edes haaveilla, koska asiat menevät joka tapauksessa pieleen. Negatiivisuus on kivireppu, jonka kantaminen vie voimat. Pahimmillaan se vie kyvyn unelmoida, jolloin tyydymme vaalimaan keskinkertaista todellisuuttamme lyhyessä elämässämme, joka vain lipuu ohitsemme.

- Meidän negatiivisuuteen taipuvaisten ihmisten tulisi tehdä kaksi päätöstä. Ensimmäinen on alkaa ajatella tietoisesti positiivisesti. Toinen päätös on ympäröidä itsemme voittopuolisesti myönteisesti ajattelevilla ihmisillä. Jälkimmäinen on välttämätöntä, jotta ensiksi mainittu voisi toteutua, Aki pohtii.

Positiivisuutta voi oppia

Moni on opetellut tietoisesti myönteisempää ajattelua, kunnes se jossain vaiheessa on alkanut tapahtua kuin itsestään. Positiivisuus ei ole synnynnäinen tai vähintäänkin vaikeasti opittavissa oleva ominaisuus. Oman ajattelun kääntäminen positiivisempaan suuntaan on mahdollista. Itsekuria se toki vaatii siinä missä mikä tahansa muukin muutos elämässä.

Kuinka sitten muuttaa omaa ajattelua?

- Mielemme harhailee helposti etenkin hektisessä nykymaailmassa, eikä ajattelun fokusointi ja suuntaaminen käy ihan käden käänteessä. Positiivinen ajattelu on periaatteessa puhdasta itselleen puhumista, joka sisältää ne tuhannet ajatukset, jotka virtaavat mielemme läpi päivän mittaan. Emme sano näitä ajatuksia ääneen, mutta jokainen näistä ajatuksista kouluttaa oppimiskykyisiä ja muokkautuvia aivojamme tiettyyn suuntaan. Tärkein kysymyksemme siis onkin, mihin suuntaan haluamme kouluttaa aivojamme, Lifted sanoo.

Aivomme siis oppivat erilaisia käyttäytymis- ja suhtautumistapoja. Jos olemme luonteeltamme ihmisiä, jotka helposti sortuvat valittamaan joka asiasta, olemme todennäköisesti oppineet tämän ikävän tavan vuosien saatossa. Samalla tapaa ikioptimistinen ystävämme on kouluttanut itsestään positiivarin, joka kykenee kohtaamaan elämän positiivisella asenteella.

- Mitä enemmän annamme aivoillemme positiivisia ajatuksia, sitä enemmän alamme huomata positiivisuutta ja ratkaisulähtöisyyttä arjessamme. Oppimamme asenteet ja mallit ovat lähes aina muutettavissa, Lifted painottaa.

Kun opetamme itsellemme hyviä tapoja, tulee niistä rutiinia ja automaattisia. Vaikka tapamuutokset voivat tuntua typeriltä itsestäänselvyyksiltä, kannattaa hetki pohtia, sovellanko niitä todella käytäntöön? Vain käytäntöön sovellettu tieto on arvokasta tietoa, sillä vain siten voi nähdä haluamansa muutoksen.

- Yksi käytäntöön viety hyvä tapa on tehokkaampi kuin kymmenen teoriassa tiedostettua, Lifted muistuttaa.

Oletko itsesi suurin kriitikko?

Valitettavan usein negatiivisesti ajattelevat ihmiset lannistavat ympärillään olevia ja lyttäävät innostuneen ihmisen suunnitelmat. Siksi on tärkeää tiedostaa, millaisten ihmisten kanssa vietämme aikaamme.

- Sanotaankin, että olet viiden lähimmäisesi summa, joka pitää hyvin pitkälle paikkansa. Toki voit olla myös itse itsesi suurin kriitikko ja lannistaja. Toisaalta voit myös olla tärkein kannustajasi ja valmentajasi.

Voimme siis itse vaikuttaa paljonkin siihen, kuinka asioista ajattelemme ja millaisia haluamme olla. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, vaan se vaatii aikaa, kuten minkä tahansa muunkin asian harjoittelu.

- Lähde aktiivisesti tukemaan omaa hyvinvointiasi positiivisella ajattelulla. Tulet huomaamaan, että pystyt tekemään paljon enemmän – ja paremmin, Lifted kannustaa.

Lähteet:

Lifted.fi

Terveyskirjasto.fi

  

Apteekkilehti

Puolueetonta, asiallista ja luotettavaa tietoa terveydestä, lääkkeistä, lääkehoidoista ja hyvinvoinnista.