Pitkän elämän salaisuudet

Kun espanjalainen Maria Branyas Morera menehtyi 117-vuotiaana elokuussa 2024, hän oli ollut reilun vuoden ajan maailman vanhin ihminen.

Tutkijat halusivat selvittää, mikä oli Moreran pitkän elämän salaisuus. Tutkimuksessa kävi ilmi, että naisen suolistossa esiintyi runsaasti terveyttä edistäviä mikrobeja. Yksi syy tähän saattoi olla maustamaton jogurtti, jota Morera nautti lounaalla, välipalaksi ja iltapalaksi.

Onko pitkän iän salaisuus siis vihdoin löytynyt?

Akatemiatutkija, molekyylifysiologian dosentti Sira Karvinen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että terve ja monipuolinen suoliston mikrobisto on todellakin yhdistetty pitempään elinikään. Hän ei kuitenkaan usko, että pelkästään jogurtin syöminen selittäisi kenenkään pitkäikäisyyttä.

– Kyllä siellä oli varmasti geeniperimä vahvasti taustalla, hän toteaa.

Karvisen mukaan geenit selittävät eliniästämme keskimäärin neljänneksen. Loput kolme neljäsosaa selittävät ympäristö, elintavat ja sattuma.

– Kun kyse on poikkeuksellisesta pitkäikäisyydestä, geenien merkitys on todennäköisesti vielä suurempi. Toki silloinkin elintavoilla on merkitystä: Moreran mieltymyksenä oli onneksi jogurtti eikä vaikkapa tupakka.

Erityisen paljon elintavoilla on vaikutusta, jos on sattunut saamaan geenilotossa vähän huonommat lähtökohdat ja perinyt esimerkiksi riskin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Omilla elintavoilla voi silloin nopeuttaa tai hidastaa näiden sairauksien kehittymistä.

Jokainen meistä vanhenee

Kun vanhenemme, solujemme DNA:han eli geeniperimään alkaa kertyä vaurioita. Solujen energiatehtaiden eli mitokondrioiden toiminta heikkenee, ja kehon omat korjausmekanismit eivät enää riitä korjaamaan kudosten vaurioita.

Meistä jokainen vanhenee ja lopulta kuolee, vaikka onnistuisimme sinnittelemään ilman sairauksia.

– Kun ihmislaji aikoinaan kehittyi, luonnonvalinta suosi niitä ominaisuuksia, jotka tukivat kasvamista aikuiseksi ja lisääntymiskykyiseksi. Kun jälkeläiset oli tuotettu, luonnonvalinta ei enää pystynyt karsimaan niitä ominaisuuksia, jotka tapahtuivat sen jälkeen, Sira Karvinen selittää.

Kehossamme on perimää suojaavia mekanismeja, jotka ovat riittävän hyviä, jotta selviämme lisääntymisikään ja pystymme huolehtimaan jälkeläisistämme. Nämä mekanismit eivät ole kuitenkaan niin tehokkaita, että voisimme elää ikuisesti.

Kun lääketiede, ravitsemus ja hygienia ovat kehittyneet, ihmisten keskimääräinen elinikä on noussut. Suomessa vastasyntyneen elinajanodote oli vuonna 2024 pojilla jo 79,6 vuotta ja tytöillä 84,8 vuotta, kun sata vuotta sitten se oli vain noin 50 vuotta.

Yhä useampi elää yli 100-vuotiaaksi, mutta harva yli 110-vuotiaaksi. Tiettävästi vain yksi ihminen maailmassa on elänyt yli 120-vuotiaaksi, ranskalainen Jeanne Louise Calment, joka eli 122 vuotta ja 164 päivää.

Karvisen mielestä meidän ei edes kannata tavoitella mahdollisimman pitkää elinikää, vaan lisää terveitä elinvuosia.

– Harvoin kukaan haluaa elää mahdollisimman pitkään missä kunnossa tahansa. Yleensä ihmiset toivovat, että olisinpa toimintakykyinen loppuun saakka.

117-vuotiaaksi elänyt Maria Branyas Morera nautti paitsi paljon jogurttia, eli elämänsä muutenkin terveellisesti.

Vältä ainakin näitä

Mitä meistä jokainen voisi sitten tehdä, jos haluamme elää mahdollisimman pitkän ja terveen elämän?

Karvisen mukaan vastaukset ovat valitettavan tylsiä: kannattaa liikkua riittävästi, syödä kasvispainotteista ruokaa ja elää muutenkin terveellisesti.

– Helpointa on sanoa, mitä ainakaan ei kannata tehdä. Tupakointi on erittäin tehokas keino lyhentää elinikää, samoin runsas ja holtiton alkoholinkäyttö.

Kasvispainotteinen, paljon kuitua ja pehmeitä rasvoja sisältävä ruokavalio suojaa meitä sydän- ja verisuonitaudeilta, jotka ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Samalla se rikastuttaa suoliston mikrobistoa, mikä edistää osaltaan terveyttä ja pitkäikäisyyttä.

Kehon koostumuskin vaikuttaa elinikään. Riittävä lihasmassa tukee esimerkiksi syövästä toipumista ja parantaa toimintakykyä ikääntyessä. Vyötärölle kertyvä rasva puolestaan lisää sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen riskiä – mikä voi vähentää terveitä elinvuosia.

– Myös riittävä uni ja lepo ovat yhteydessä terveyteen ja jopa elinikään. Jos nukut jatkuvasti liian vähän, et ehkä jaksa pitää itsestäsi muutenkaan huolta, Karvinen huomauttaa.

Kaikki liike lasketaan

Monissa tutkimuksissa on havaittu, että ihmiset, jotka liikkuvat paljon, elävät pitempään kuin ihmiset, jotka liikkuvat vain vähän tai eivät ollenkaan.

Uudempien tutkimusten mukaan erilainen geeniperimä saattaa jossain määrin selittää tätä eroa.

– Pitkään eläville on ehkä kasaantunut geenejä, jotka tekevät liikunnasta heille miellyttävää, Karvinen pohtii.

Joka tapauksessa liikunta parantaa kehon aineenvaihduntaa, vahvistaa luita ja lihaksia ja auttaa meitä jaksamaan paremmin. Liikunta alentaa verenpainetta, parantaa veren rasva-arvoja, hidastaa muistisairauksien kehittymistä ja ehkäisee myös monien syöpien ilmaantumista.

Erityisen hyödyllistä terveydelle on reipas liikunta, jossa syke vähän nousee, eli esimerkiksi hölkkä, pyöräily, hiihto tai uinti. Kaikki liike kuitenkin lasketaan, ja myös tavallinen kävely on terveyden kannalta hyvää liikuntaa.

Karvisen mukaan lihaskuntoharjoittelu on tärkeää erityisesti ikääntyessä. Jos lihaksia ei harjoita riittävästi, lihasvoima hupenee keski-iästä alkaen nopeasti.

– Jos pystyy ylläpitämään lihasvoimaa iän karttuessa, pärjää todennäköisesti pitempään kotona ja jaksaa tehdä itselleen tärkeitä asioita.

Jos liikunnan harrastaminen tuntuu vaikealta, Karvinen kannustaa kokeilemaan rohkeasti erilaisia lajeja. Yleensä jokaiselle löytyy jokin liikuntaharrastus, josta innostuu ja nauttii.

– Itse pidän esimerkiksi tanssista. Street dance eli katutanssi on minun sydämen lajini, hän paljastaa.

Elintavat, geenit – ja ripaus tuuria

117-vuotiaaksi elänyt Maria Branyas Morera nautti paitsi paljon jogurttia, eli elämänsä muutenkin terveellisesti.

Morera noudatti välimerellistä ruokavaliota, joka sisälsi runsaasti vihanneksia, palkokasveja, kalaa ja oliiviöljyä. Hän ei tupakoinut tai käyttänyt alkoholia ja piti huolta siitä, että sai riittävästi unta. Lisäksi hänellä oli aktiivinen sosiaalinen elämä.

Moreralla oli tutkijoiden mukaan myös poikkeuksellisen nuorekas perimä. Hänen geeneissään oli muunnoksia eli variantteja, joita on yhdistetty pidempään elinikään esimerkiksi koirilla, madoilla ja kärpäsillä. Toisaalta häneltä puuttuivat sellaiset geenimuunnokset, jotka on liitetty erilaisten sairauksien, kuten syövän, Alzheimerin taudin tai korkeiden veren kolesteroliarvojen riskiin.

Ainutlaatuiset geenit yhdistettynä terveisiin elintapoihin taisivat siis olla Moreran pitkän iän salaisuus.

Ja ehkäpä hänellä oli myös ripaus todella hyvää tuuria.

Jutun lähteenä on käytetty artikkelia ”117 vuoden salaisuus”, Ilta-Sanomat 17.10.2025.

Molekyylifysiologian dosentti, tutkija Sira Karvinen kannustaa liikkumaan. Lihaskuntoharjoittelu on tärkeää etenkin ikääntyessä.