Pidä huolta itsestäsi, säästä yhteisiä rahoja
Omilla valinnoilla ruokavalion, liikunnan, tupakoinnin ja alkoholin suhteen voi pitkälti vaikuttaa siihen, sairastuuko kansantauteihin. Terveenä säästää paitsi omia myös yhteiskunnan rahoja.
Suomalaisten sydäntautikuolleisuus hipoi maailman kärkeä 1960-luvun lopussa, ja etenkin Itä-Suomessa siihen menehtyi suuria määriä työikäisiä miehiä. Valistustyö ja Pohjois-Karjala-projekti saivat kuolleisuuden putoamaan 40 vuodessa yli 80 prosenttia. Vaikka sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy, keskimääräinen kuolinikä sydäninfarktiin on nyt 20 vuotta korkeampi.
– Keskeinen syy korkeaan sydäninfarktikuolleisuuteen oli ravinto, joka sisälsi paljon tyydyttynyttä kovaa rasvaa, mikä nosti kolesterolitasot erittäin korkealle. Runsas suolan käyttö puolestaan nosti verenpainetta. Lisäksi moni tuolloin tupakoi, selvittää tutkimusprofessori Pekka Jousilahti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
”Raha, joka käytetään lääkekorvauksiin, on aina pois jostakin muusta kansantalouden käyttötarkoituksesta.”
Perimä altistaa kansantaudeille, mutta keskeisimmissä sairauksissa se vaikuttaa suhteellisen vähän verrattuna elintapoihin.
– Esimerkiksi sydänkuolleisuuden laskusta kaksi kolmannesta selittyy elintapojen muutoksella ja loput parantuneella hoidolla, koska geenimme eivät ole muuttuneet miksikään 40 vuodessa.
Yhä useammalla diabetes, uniapnea tai allergia
Diabeteksen kanssa on menty huonompaan suuntaan; nyt jo puoli miljoonaa suomalaista sairastaa sitä. Yleistyminen liittyy ylipainoon ja lihavuuteen sekä vähentyneeseen liikuntaan. Muistisairaudet ja syövät ovat puolestaan lisääntyneet, koska elämme pidempään.
Kansantautien joukkoon on uutena nousemassa uniapnea, joka Jousilahden mukaan liittyy osittain lihavuuteen mutta myös siihen, että unihäiriöihin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota.
– Myös allergiset nenä- ja silmäoireet ovat lisääntyneet nuoremmalla väestöllä. Taustalla on ilmeisesti heikentynyt kontakti luontoon, kun ei enää altistuta niin sanotuille hyville mikrobeille.
Pekka Jousilahden mukaan elintapojen merkitys kansantautien ennaltaehkäisyssä on keskeinen.
Valintoja epäterveellisen ja terveellisen välillä
Kansantautien riskitekijöitä ovat epäterveellinen ruokavalio, liian vähäinen liikunta, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja lihavuus. Vastaavasti niitä voi ehkäistä syömällä monipuolisesti, lisäämällä liikuntaa, tupakoimattomuudella ja käyttämällä alkoholia kohtuudella eli yhteen summattuna terveellisillä elämäntavoilla.
Tutkimusprofessori on tyytyväinen, että miesten tupakointi on vähentynyt jo lähes puoli vuosisataa ja naisillakin 2000-luvun alusta lähtien.
– Kansantaudeissa on se hyvä puoli, ettei ole tarkoituksenmukaista ehkäistä kutakin tautia erikseen vaan koko pakettia ehkäistään hyvin pitkälti samoilla keinoilla. On selkeää näyttöä, että terveelliset elämäntavat vähentävät muistisairauksia ja hidastavat niiden kehittymistä. Liikunnalla puolestaan tiedetään olevan hyviä vaikutuksia myös mielenterveyteen.
Yhteiskunta tukee hyviä elintapoja
Jokainen pystyy omilla valinnoillaan merkittävästi vaikuttamaan siihen, sairastuuko johonkin kansantautiin. Jousilahden mukaan sairauksien ehkäisyyn tarvitaan myös yhteiskunnan panostusta ja rakenteita, jotka helpottavat terveellisten elintapojen omaksumista.
– Esimerkiksi tupakkalaki rajoituksineen ja kieltoineen on vähentänyt tupakointia, koska pelkällä valistuksella siihen olisi tuskin päästy. Liikuntaan ja liikkumiseen autoilun sijaan puolestaan kannustaa vaikkapa pyöräteiden rakentaminen. Lisäksi on keskusteltu, voisiko elintarvikkeiden arvonlisäveroa porrastaa niiden terveellisyyden mukaan. Joissain maissa kasvisten arvonlisävero on pienempi kuin lihan. Kyse ei ole ainoastaan ihmisten terveydestä vaan ympäristön ja koko planeetan terveydestä.
Lääkekorvaukset maksetaan yhteisestä kassasta
Koska kansantauteja sairastavia suomalaisia on paljon, niiden vaikutus näkyy kansantaloudessa. Hoito vaatii terveydenhuollon palveluita ja lääkkeitä, joista Kela maksaa korvauksia. Yhteiskunnan maksamat lääkekorvaukset kasvavat vuosi vuodelta; vuonna 2019 niihin upposi ensimmäistä kertaa noin 1,5 miljardia euroa yhteisestä kassasta. Mukana ovat kaikki Kela-korvatut lääkkeet, eivät ainoastaan kansantauteihin kohdistuneet.
– Sairauksien ehkäisy tai siirto myöhempään ikään vaikuttaa merkittävästi lääkkeiden käyttöön ja sitä kautta lääkekuluihin. Esimerkiksi moni suomalainen syö verenpainelääkkeitä, vaikka sairautta voidaan hoitaa muillakin tavoilla. Korkea verenpaine on hyvin vahvasti elintasosairaus, jossa keskeiset tekijät ovat vähäinen liikunta, ylipaino ja suolan käyttö. Raha, joka käytetään lääkekorvauksiin, on aina pois jostakin muusta kansantalouden käyttötarkoituksesta, Jousilahti muistuttaa.
Syksyn alkaessa on hyvä hetki aloittaa uusi liikuntaharrastus. Raikkaassa ulkoilmassa voit liikkua, kuntoilla ja venytellä myös aivan spontaanisti.
Laita nivelet liikkeelle
Ikävä kyllä me suomalaiset liikumme terveyden kannalta liian vähän. Aikuisväestöstä vain murto-osalle kertyy viikoittain liikkumista suosituksen mukaisesti. UKK-instituutin laskelmien mukaan liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle vuodessa vähintään 3,2 miljardia euroa.
Nyt syksyn alkaessa on hyvä aika ryhdistäytyä sekä itsensä että yhteiskunnan hyväksi. Koronatilanteen ja -rajoitusten salliessa uimahallit ja kuntosalit kutsuvat kohentamaan lihaskuntoa sekä työväen- ja kansalaisopistot tarjoavat tanssi-, jumppa- ja joogatunteja. Raikkaassa ulkoilmassa voi kävellä, sauvakävellä, juosta ja pyöräillä. Jokaiselle löytyy varmasti joku mieluinen liikuntalaji, jonka parissa viihtyy ja samalla edistää terveyttään.
Jos vasta aloitat liikunnan tai palaat sen pariin pitkästä aikaa, ota alussa rauhallisesti. Unohda huippusuoritukset ja korkealle asetetut tavoitteet. Liikkumisen haastavuutta voit halutessasi lisätä myöhemmin kunnon kohotessa.
Ota liikunta osaksi ihan jokaista päivääsi. Muista myös hyötyliikunta: nouse portaat ylös hissin sijaan, haravoi syksyn lehtiä pihalta tai jää bussista pois yhtä pysäkkiä aiemmin ja kävele loppumatka. Askeleita kertyy kummasti päivän mittaan.
Suomalaisten krooniset kansantaudit
- sydän- ja verisuonitaudit
- diabetes
- astma ja allergia
- krooniset keuhkosairaudet
- syöpäsairaudet
- muistisairaudet
- tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet
- mielenterveyden ongelmat
14 hyvää syytä liikkua
- Virkistyt
- Jaksat paremmin
- Rentoudut
- Saat raitista ilmaa
- Voit nauttia luonnosta
- Voit olla mukavassa seurassa
- Nukahtaminen helpottuu
- Unenlaatu parantuu
- Verenpaine alenee
- Aineenvaihdunta vilkastuu
- Lihakset vahvistuvat
- Nivelet vetreytyvät
- Hengitys- ja verenkiertoelimistö vahvistuu
- Tasapaino ja muut liikehallintakyvyt harjaantuvat
Lähde: UKK-instituutti