Pätkäpaastot – plussat ja miinukset
Pätkäpaastot – plussat ja miinukset
Ajoittainen paasto voidaan toteuttaa esimerkiksi olemalla syömättä 16 tuntia vuorokaudesta. Tälläin kaikki päivän ateriat nautitaan vaikkapa klo 12–20 välillä.

Pätkäpaastot – plussat ja miinukset

Ajoittaiset paastot, kuten 5:2- ja 16:8-pätkäpaastot, herättävät mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Paasto tarkoittaa syömättömyyttä, joka kestää tunteja tavallista ruokailuväliä pidempään, päiviä tai jopa viikkoja.

Usein kiinteästä ruuasta luopuminen mielletään tavaksi puhdistaa elimistö kuona-aineista, mutta tälle ei ole perusteita Terveystalon vastaavan ravitsemusterapeutti Reija Männikön mukaan.

– Maksa ja munuaiset toimivat elimistön tehokkaina jätteenpuhdistuslaitoksina ja poistavat kuona-aineita ja aineenvaihdunnan tuotteita kehosta. Lyhytaikainen paasto on tarpeen lääketieteellisistä syistä vain, jos on esimerkiksi menossa seuraavana aamuna leikkaukseen, laboratoriokokeisiin, suolentähystykseen tai muuhun sitä vaativaan toimenpiteeseen, hän selvittää.

Ravitsemuksen asiantuntijana Männikkö tuntee paljon esillä olleet pätkäpaastot, muttei oma-aloitteisesti niitä ehdota asiakkailleen. Kyseisiä ajoittaisia paastoja ei vielä löydy hoitokeinoina Käypä hoito -suosituksista, joihin terveydenhuoltomme perustuu.

– Ajoittainen paasto saattaa toimia kilojen karistamisen tukena. Tosin ensimmäinen vaihtoehto aina on muuttaa ruokavaliota järkevämmäksi ja terveellisemmäksi. Jos ruokavaliomuutosten avulla paino ei putoa tai se jää junnaamaan tai jos haluaa tehostaa painon pudotuksen alkuvaihetta, erilaiset pätkäpaaston muodot voivat olla tulla kyseeseen, Männikkö toteaa.

Paaston aikana paino yleensä putoaa. Kilot tulevat takaisin, jos palaa aiempiin elintapoihin, jotka eivät ehkä olleet kovin terveellisiä.

– Paastojen laihdutustehosta on olemassa hyvin vähän tutkimusnäyttöä. Kun pätkäpaastoa ja vähäenergistä ruokavaliota on verrattu toisiinsa, niiden on todettu toimivan jokseenkin yhtä tehokkaasti vuoden seurannan aikana.

Pari paastopäivää tai 16 tuntia syömättä vuorokaudessa

5:2-paastossa ideana on syödä viitenä päivänä viikossa normaalisti ja kahtena päivänä rajoitettuja kalorimääriä. Paastopäivinä naisten kalorinsaanti on noin 500 kilokaloria ja miesten noin 600 kilokaloria. Paastopäivät eivät saa osua peräkkäisiksi päiviksi.

Viitenä päivänä ei tarvitse laskea kaloreita, kunhan syö perusterveellisesti. Männikkö neuvoo noudattamaan 80/20-ajattelua syömisessä: kun 80-prosenttisesti noudattaa terveellistä ruokavaliota, voi siitä lipsua 20 prosenttia.

Toinen esimerkki ajoittaisesta paastosta on osapäiväinen 16/8-pätkäpaasto. Sitä noudatettaessa ollaan syömättä 16 tuntia, minkä jälkeen kaikki päivän ateriat nautitaan kahdeksan tunnin aikana. Tällaista pätkäpaastoa noudattaessa päivän ateriat syödään yleensä kello 12:n ja kello 20:n välillä.

Sopii vain terveille

– Pitää muistaa, että paastot sopivat vain täysin terveille. He voivat halutessaan kokeilla pätkäpaastoa turvallisin mielin oikein toteutettuna, ravitsemusterapeutti painottaa.

Tosin syömättömyys voi heillä aiheuttaa päänsärkyä tai vireystason laskua. Jotkut saattavat kokea vireystasonsa päinvastoin nousevan. Paaston vaikutukset ovat aina yksilöllisiä.

Pitää muistaa, että paastot sopivat vain täysin terveille.

Sen sijaan pitkäaikaissairaille paastoamista ei suositella. Se altistaa insuliinihoitoiset diabeetikot liialliselle verensokerin vaihtelulle ja voi pahentaa sydänsairaiden oireita. Syömishäiriöisillä pätkäpaastoilu voi nostaa esiin syömishäiriön oireita ja altistaa esimerkiksi ahmimiselle. Lapsilla ja nuorilla paasto saattaa hidastaa kasvua. Ikääntyneillä paasto kiihdyttää lihasmassan katoamista entisestään.

Helpottaa syömisen hallintaa

Paastolla on myös hyvät puolensa. Se tehostaa ja parantaa elimistön rasva-aineenvaihduntaa ja voi sitä kautta laskea kolesteroliarvoja tai korkeaa verenpainetta.

– Hyvät vaikutukset kestävät yleensä vain paaston ajan. Saavutetut hyödyt menetetään, jos palaa aikaisempiin elintapoihin. Pitkäaikaista hyötyä ei tule ilman pysyvää muutosta elintapoihin, Männikkö korostaa.

Pätkäpaaston eduksi on listattu myös selkeä ohjeistus kellonajoista tai päivistä, jolloin saa syödä ja ei saa syödä. Moni on kokenut sen helpottavan syömisen hallintaa.

Kuuntele oman kehon viestejä

Pätkäpaaston kestolle ei ole ohjeistettu maksimipituutta. Tutkimuksissa osallistujat ovat noudattaneet sitä jopa vuoden, tosin tutkijoiden seurannassa. Yleensä pätkäpaasto jää viikon tai kahden mittaiseksi.

– Jotta pätkäpaastoa pystyy noudattamaan pidempään, pitää varmistaa, että ruokavalio on riittävän monipuolinen. Kehon on saatava kaikki tarvittavat ravintoaineet. On myös tärkeää kuunnella oman elimistön viestejä. Jos paasto ei tunnu mukavalta tai tuntuu vaikealta toteuttaa omassa arjessa, on syytä pysähtyä ja miettiä, haluaako jatkaa vai palata tavallisen syömisen pariin, Männikkö sanoo.

Lähteenä myös Terveyskirjasto

paastoasiantuntija

Maksa ja munuaiset poistavat kuon-aineita kehosta erittäin tehokkaasti myös ilman paastoa, ravitsemusterapeutti Reija Männikkö muistuttaa.

Älä ryhdy pätkäpaastolle, jos

  • sinulla on joku pitkäaikaissairaus, kuten insuliinihoitoinen diabetes, sydänsairaus tai syöpä
  • kärsit tai olet kärsinyt syömishäiriöstä
  • olet raskaana tai imetät
  • olet lapsi tai nuori
  • olet alipainoinen
  • olet ikääntynyt.

Vinkkejä 5:2-pätkäpaastoon

1. Suunnittele paastopäivien sisältö

Suunnittele paastopäivien syömiset hyvissä ajoin. Homma kompastuu alkumetreille, jos menet kauppaan nälkäisenä. Mieti myös, mitkä paastopäivät sopivat omaan viikkorytmiisi parhaiten.

2. Ei kaikkea kerralla

Jaa päivän kalorit useammalle aterialle. Paastopäivät ovat yhtä kidutusta, jos syöt päivässä yhden 500 kalorin aterian.

3. Proteiineja ja kasviksia

Suosi paastopäivinä kasviksia sekä proteiineja, kuten kananmunaa, maitotuotteita sekä vähärasvaista lihaa ja kalaa.

4. Keitot ovat paastopäivien pelastus

Keitot ovat loistavaa ruokaa, sillä ne täyttävät mutta sisältävät parhaimmillaan hyvin maltillisesti energiaa. Keitot sisältävät runsaasti nestettä, joka sitoo keiton sisältämiä muita osia niin, että keittoruoka pysyy mahalaukussa pitkään eikä kiiruhda ohutsuoleen.

5. Huomio juomapuoleen

Muista, että juomat lasketaan ruuaksi. Paastopäivien juomiksi sopivat parhaiten vesi, sokerittomat mehut sekä kahvi ja tee (mustana).

6. Maltti on valttia

Kärsivällisyys on kaiken A ja O pätkäpaastollakin. Yhden viikon paastoaminen tuskin tuo vielä tuloksia – korkeintaan olo on virkeämpi.

Lähde: keventäjät.fi

Paasto juontaa juurensa uskontoihin

Paastoamista uskonnollisista syistä on harjoitettu ikiajoista. Se esiintyy useissa uskonnoissa valmistautumisena tärkeisiin juhliin ja muun muassa nöyryyden osoituksena.

Kristillisistä suuntauksista paasto on näkyvimmin esillä ortodoksisessa ja katolisessa uskossa. Näissä suuntauksissa vähennetään tai pidättäydytään tietyistä ruokalajeista, mutta nesteitä saa nauttia rajoituksetta. Etenkin liha- ja maitotuotteiden ja kananmunien syönti on paaston aikana kielletty.

Islamissa paastotaan pyhän ramadankuun päivinä auringonnoususta auringonlaskuun. Tällä aikavälillä pidättäydytään kokonaan ruoasta ja nesteistä.

Apteekkilehti

Puolueetonta, asiallista ja luotettavaa tietoa terveydestä, lääkkeistä, lääkehoidoista ja hyvinvoinnista.