"Naisia ei ole luotu kärsimään”

Ennen vaihdevuosista vaiettiin, oireista kärsittiin hiljaa ja niille jopa naureskeltiin ’vanhenevien naisten vaivoina’. Nykyisin iän tuomasta muutoksesta keskustellaan suht’ avoimesti.

– Kyse on luonnollisesta prosessista, vaikka vaihdevuosista ja menopaussista saatetaan edelleen puhua estrogeenipuutoksena ikään kuin sairautena. Munasarjojen tuottamien estrogeenien määrän kuuluu laskea iän myötä. Ei ole tarkoitettu, että me naiset porskutamme samoilla hormonitasoilla, jotka meillä on ollut hedelmällisessä iässä, sanoo proviisori ja farmasian tohtori Niina Suni.

Hormoneista puhuttaessa usein mainitaan vain naissukupuolihormonit, jotka toki ovat pääroolissa vaihdevuosisiirtymässä. Tyypillisesti puhutaan estrogeenistä, vaikka myös progesteronilla on tärkeä merkitys niin vaihdevuosisiirtymässä kuin hormonitasapainossa läpi naisen koko elämän.

Kyse on luonnollisesta prosessista, vaikka vaihdevuosista ja menopaussista saatetaan edelleen puhua estrogeenipuutoksena ikään kuin sairautena.

Hormonitasapainoon vaikuttavat myös muut kuin sukupuolihormonit.

– Koska lähes kaikki hormonit toimivat yhdessä, meidän pitää huomioida myös muun muassa kilpirauhas- ja stressihormonit, melatoniini ja insuliini, jotka voivat olla vaihdevuosioireiden taustalla. Ne pitää saada mahdollisimman hyvin tasapainoon, koska ne vaikuttavat naishormoneihin.

Oireita jopa ennen 40 vuoden ikää

Esivaihdevuodet alkavat keskimäärin 40-vuotiaana. Tyypillisiä ensioireita ovat uniongelmat, mielialavaihtelut, heikentynyt stressinsietokyky ja kuukautiskierron pituuden heittely. Jossain vaiheessa tulevat kuvaan hikoilupuuskat, kuumat aallot, muistin ja kognition ongelmat sekä emättimen limakalvojen kuivuminen. Ei olemassa tarkkaa määritelmää, milloin esivaihdevuodet muuttuvat vaihdevuosiksi.

Vaihdevuosisiirtymän alussa estrogeenitasot usein ensin nousevat jopa korkeammalle kuin mitä ne ovat alun perin olleet. Nousujen ja laskujen iso heittely aiheuttaa häiritseviä oireita.

– Oireisto voi olla todella kirjavaa, kuten korvien kutinaa tai omituisia tuntemuksia, joita ei välttämättä yhdistä vaihdevuosiin. Kaikki eivät saa oireita, vaan jotkut menevät siirtymän läpi tasaisesti, Suni toteaa.

Kuumia aaltoa esiintyy Terveyskirjaston mukaan 70–80 prosentilla naisista, ja varsin hankalia ne ovat 20 prosentilla. Tavallisimmin hikoilu kestää 2–7 vuoden ajan, mutta 10 prosentilla oireita esiintyy vielä 10–20 vuoden kuluttua viimeisistä kuukautisista. Oireet ovat usein voimakkaimpia vaihdevuosien alussa.

Ei ole tarkoitettu, että me naiset porskutamme samoilla hormonitasoilla, jotka meillä on ollut hedelmällisessä iässä.

Suni kuvailee vaihdevuosisiirtymää koko kehon uudelleenohjelmoinniksi. Etenkin aivoissa tapahtuu isoja muutoksia.

– Oman kokemukseni mukaan ne, jotka pystyvät elämään mahdollisimman stressitöntä ja vähän kuormittavaa elämää, saavat vähemmän oireita. Kuormitus voi olla psyykkistä, fyysistä, emotionaalista tai kemiallista.

Katse elintapoihin

Luonnollisiksi keinoiksi vaihdevuosioireiden lieventämiseen Suni suosittelee stressin ja kuormituksen minimointia, palautumisen maksimointia ja unen priorisointia. Myös ravinnolla on merkitystä; ultraprosessoidun sijaan kannattaa syödä mahdollisimman puhdasta ruokaa.

– Lisäksi on hyvä pitää verensokeri tasaisena ja hillitä lisätyn sokerin käyttöä ja muistaa riittävä proteiinin saanti. Sokerin sieto heikkenee, kun estrogeenitaso laskee, eivätkä aivosolut enää pysty hyödyntämään sokeria aiempaan tapaan. Se on todennäköisesti yksi tekijä, miksi niin monet vaihdevuosioireet ovat neurologisia.

Ne, jotka pystyvät elämään mahdollisimman stressitöntä ja vähän kuormittavaa elämää, saavat vähemmän oireita.

Ravintolisistä, kuten kasviestrogeeneistä, magnesiumista ja E-vitamiinista, on todettu apua joillekin, toisille taas ei.

Lihaskunto- ja kestävyysliikunnan merkitys korostuu vaihdevuosissa paitsi verensokerin hallinnan ja mielen myös painonhallinnan kannalta. Kun estrogeenitaso laskee, aineenvaihdunta hidastuu ja rasvaa alkaa kertyä enemmän sisäelinten ympärille ja samalla rasva-aineenvaihdunta muuttuu. Nämä muutokset voivat lisätä esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Suni painottaa, että liikunta pitää suhteuttaa omaan kuormitustasoon. Nelikymppiset usein elävät ruuhkavuosia, joten rankka treeni voi olla liian iso kuormitus stressijärjestelmälle ja sitä kautta myös sukupuolihormoneille.

Hormonikorvaushoidon hyödyt ja riskit punnittava

Jos oireet haittaavat merkittävästi jokapäiväistä elämää, apu voi löytyä hormonihoidosta, ellei sille ole esteitä, kuten aiemmin sairastettu rintasyöpä.

– Naisia ei ole luotu kärsimään! Vaihdevuosi- ja PMS-oireita sekä kuukautiskipuja normalisoidaan aivan liian paljon; niiden sanotaan kuuluvan naiseuteen. Eivät ne kuulu! Häiritsevät oireet kertovat elimistön epätasapainosta, johon voidaan yleensä vaikuttaa.

Häiritsevät oireet kertovat elimistön epätasapainosta, johon voidaan yleensä vaikuttaa.

Nykyisen tutkimustiedon mukaan hormonihoidon hyödyt ylittävät tunnetut riskit suurimmalla osalla terveistä naisista, kun hoito aloitetaan viimeistään 10 vuoden sisällä menopaussista ja alle 60-vuotiaana. Hyödyt ja riskit on punnittava yksilöllisesti.