Musiikki stimuloi aivoja
Musiikki stimuloi aivoja
Musiikilla saattaa olla aivojen ikääntymiseltä suojaava vaikutus, Helsingin yliopiston neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämö vinkkaa.

Musiikki stimuloi aivoja

Mielimusiikin kuuntelu ja lempikappaleiden laulaminen auttavat kuntoutumaan neurologisista sairauksista ja hidastavat aivojen rappeutumista ikääntymisen myötä.

Musiikilla sanotaan olevan ihmeellinen voima. Tutkimuksissa sen on todettu aktivoivan aivoja, mikä tehostaa aivoverenkiertohäiriöistä ja aivovammoista toipuvien sekä muistisairaiden kuntoutumista.

– Oma tutkimusryhmäni on havainnut, että esimerkiksi päivittäinen mielimusiikin kuuntelu vähintään tunnin ajan ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina aivoverenkiertohäiriön jälkeen stimuloi potilaiden aivoja, tukee niiden spontaania toipumista sekä edistää muistin palautumista ja mielialan paranemista. Etenkin laulumusiikin päivittäinen kuuntelu näyttää olevan hyödyllistä puhekyvyn ja muistin toipumiselle, kertoo Helsingin yliopiston neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämö.

Laaja-alainen aktivointi vilkastuttaa verenkiertoa aivoissa, edistää hermoverkostojen korjautumista sekä vaikuttaa aivojen rakenteelliseen ja toiminnalliseen muovautumiseen. Miellyttävän ja rentouttavan musiikin kuuntelu lisää mielihyvä- ja palkitsevuushormoni dopamiinin eritystä ja vähentää stressihormoni kortisolin eritystä.

Kävelykykyä kuntouttavien halvaus- ja Parkinson-potilaiden on huomattu saavan apua askeliensa tahdittamiseen musiikin rytmistä.

”Musiikin harrastaminen saattaa olla ikääntymisen kannalta yksi hyödyllisimpiä asioita, mitä jokainen voi itsensä hyväksi tehdä.”

Passiivisen kuuntelun lisäksi myös laulaminen voi edistää aivojen kuntoutumista. Laulamista on käytetty terapiamuotona etenkin aivoverenkiertohäiriöön liittyvän puheen tuottamisen vaikeuden eli afasian hoidossa.

– Monet afaatikot pystyvät tuottamaan laulamalla sanoja, koska he saavat sen kautta oikean aivopuoliskon puhekeskuksen mukaan toimintaan. Näyttöä laulupohjaisen kuntoutuksen hyödyistä on saatu varsinkin vaikea-asteisessa afasiassa, jossa on kyse laajasta vasemman puolen vauriosta, Särkämö selvittää.

nuotit 1

Muistisairaiden toimintakyky paranee

Muistaakseni laulan -hanke vuosina 2009–2011 edisti musiikkipohjaisten kuntoutusmenetelmien käyttöönottoa muistisairaiden kuntoutuksessa, tutki niiden vaikuttavuutta, kehitti toimintamallin ja poiki musiikkitoimintaa hoivakoteihin valtakunnallisesti.

Särkämö kertoo, että tutkimuksessa kyse oli varsinaisen musiikkiterapian sijaan enemmän vuorovaikutuksellisesta musiikkitoiminnasta muistisairaan ja omaisen tai hoitajan välillä.

– Tutkimuksessa havaittiin, että säännöllinen musiikin kuuntelu ja laulaminen yhdessä vaikuttavat stimuloivasti muistisairaiden kognitiiviseen toimintakykyyn. Varsinkin laulaminen parantaa kielellistä muistia. Mielialan kannalta molemmat ovat hyödyllisiä, sillä ne vähentävät masennusoireita.

Muistisairailla on tärkeää käyttää kullekin yksilöllisesti merkityksellisiä kappaleita, joihin liittyy vahvoja omakohtaisia muistoja ja tunteita. Musiikkia voi käyttää joko piristämään tai rauhoittamaan muistisairasta erilaisissa tilanteissa pitkin päivää. Etenkin pidemmälle edenneeseen muistisairauteen liittyy usein käytöshäiriöitä, joita suosikkikappaleet voivat rauhoittaa.

Hyvä keino suojata aivoja ikääntymiseltä?

Myös normaalisti ikääntyvät aivot hyötyvät musiikista. Kun kuuntelee itselle mieluista musiikkia, mieliala kohenee, vireystila nousee ja stressi kaikkoaa.

– Musiikilla saattaa myös olla yleinen aivoja ikääntymiseltä suojaava vaikutus. Tutkimuksissa on saatu alustavaa näyttöä siitä, että aktiivisilla musiikkiharrastuksilla, kuten jonkun instrumentin soitolla, tanssilla tai kuorolaululla, voidaan ehkäistä tai hidastaa muistisairauden kehittymistä, joskin tutkimusta tästä tarvitaan vielä enemmän. Siksi musiikin harrastaminen saattaa olla ikääntymisen kannalta yksi hyödyllisimpiä asioita, mitä jokainen voi itsensä hyväksi tehdä, Särkämö vinkkaa.

Miksikään kaikilla toimivaksi ihmelääkkeeksi musiikista ei ole. Se vaikuttaa aivoihin vain, jos sillä on merkitystä kyseiselle ihmiselle ja siitä nauttii.

– Kaikki eivät saa mielihyvää musiikista eikä se kosketa heitä mitenkään tunnetasolla. Musiikkia ei silloin pidä tuputtaa kuntoutumisen avuksi mihinkään sairauteen vaan löytää jotain muuta viriketoimintaa stimuloimaan aivoja.

1400 tepposarkamo nuotti

Apteekkilehti

Puolueetonta, asiallista ja luotettavaa tietoa terveydestä, lääkkeistä, lääkehoidoista ja hyvinvoinnista.