Mitä, jos tekisit jotain aivan uutta?

Kuljitko sinäkin tämän päivän automaattiohjauksella: söit samaa aamupalaa, odotit bussia samalla pysäkillä ja katsoit samoja televisio-ohjelmia kuin eilen?

Arjessa juutumme helposti tuttuihin uriin, emmekä edes huomaa, kun päivät ja viikot vaihtuvat seuraaviin. Joskus kannattaakin pysähtyä pohtimaan, miten rutiineja voisi rikkoa. Mitä, jos tekisit jotain aivan uutta?

Kun aloitat uuden harrastuksen tai opettelet uuden taidon, se virkistää aivoja ja mieltä.

– Aivomme ovat kuin äärimmäisen monimutkainen lihas: kun treenaamme sitä, hermosolujen väliset yhteydet vahvistuvat, osa yhteyksistä karsiutuu ja syntyy kokonaan uusia yhteyksiä, sanoo neuropsykologi Teemu Paajanen Työterveyslaitokselta. Paajanen on mukana kansallisessa aivoterveysohjelmassa, jonka tavoitteena on suomalaisten aivoterveyden ja aivoystävällisen yhteiskunnan kehittäminen.

Mitä sinä voisit tehdä aivojesi hyväksi tänään?

Uusi harrastus tuo elämään iloa ja hyvää mieltä. Ajatukset saa irti mieltä painavista murheista, ja aivoille haitallinen stressikin lievittyy.

Kun käytämme aivoja aktiivisesti, se kasvattaa myös reserviä, jota voimme käyttää aivojen ikääntyessä. Silloin muistisairauksien riski pienenee tai niiden oireet siirtyvät vähintään myöhemmälle iälle.

– Osan hyödyistä saamme heti, osan myöhemmin tulevaisuudessa, Paajanen kiteyttää.

Aivot nauttivat vaihtelusta

Millaiset harrastukset sitten ovat aivoille erityisen hyviä?

Paajasen mukaan aivot nauttivat vaihtelusta ja monipuolisesta tekemisestä. Jos työssään joutuu lukemaan ja kirjoittamaan paljon, vapaa-ajalla voisi kokeilla harrastuksia, jotka harjoittavat motoriikkaa ja visuaalista hahmottamista. Tällaisia ovat esimerkiksi suunnistus, pallopelit tai rakentaminen.

Jos sen sijaan työ edellyttää paljon käsillä tekemistä ja näköhavaintojen käsittelyä, lukeminen, äänikirjojen kuuntelu tai uuden kielen opiskelu voi tarjota sille vastapainoa.

– Tärkeintä on, että harrastus tuottaa itselle mielihyvää. Väkisin tekemistä en lähtisi kenellekään suosittelemaan.

Aivot nauttivat vaihtelusta ja monipuolisesta tekemisestä.

Aivojen toiminta ei ole vain kognitiivista tiedonkäsittelyä. Yhtä tärkeää on aktivoida aivojen limbistä järjestelmää, joka vastaa tunteiden käsittelystä. Kun tekeminen tuottaa iloa, se innostaa ja antaa motivaatiota jatkaa harrastusta.

– Hyvä kombinaatio on sellainen, joka herättää tunteita, saa meidät liikkumaan ja aktivoi myös aivojen tiedonkäsittelyä, tarkkaavuutta ja muistia. Esimerkiksi tanssi on harrastus, jossa nämä kaikki yhdistyvät.

Pelkän mielihyvän perässä ei kuitenkaan kannata juosta. Esimerkiksi tietokonepelit tai sosiaalinen media antavat aivoillemme nopeasti dopamiiniryöppyjä, jotka palkitsevat ja koukuttavat.

Näistäkään ajanvietteistä ei ole haittaa, jos käytämme niihin aikaa kohtuullisesti. Mutta jos pelaamme tai selaamme somea jatkuvasti, aivomme turtuvat nopeisiin palkintoihin, emmekä saa toiminnasta enää samanlaista mielihyvää. Samalla intensiivisestä ärsykevirrasta tulee aivoille normaali olotila, jota ilman meidän onkin vaikea rauhoittua ja keskittyä.

Riittävästi liikuntaa ja unta

Erityisen hyväksi aivoille on, jos uusi harrastus pistää meidät liikkumaan. Liikunta lievittää stressiä ja masennusta, laskee verenpainetta ja edistää verisuonten terveyttä. Lisäksi se vaikuttaa myönteisesti muistiin, tarkkaavaisuuteen ja oppimiseen.

– Itse tykkään kävelystä ja pyrin kävelemään kaikki työmatkat. Siten saan ajatukset mukavasti irti töistä, Paajanen kertoo.

Liikunta treenaa erityisesti aivoalueita, jotka huolehtivat tasapainosta ja motoriikasta. Kun harjoittelemme vaikkapa tanssin askelia, teemme liikkeet kehollamme, mutta varsinainen oppiminen tapahtuu aivoissa.

Myös hyvät yöunet ovat tärkeitä aivojen hyvinvoinnille. Uni ei tarkoita aivoille pelkästään lepoa, vaan nukkuessa aivomme jäsentävät ja tallentavat asioita, jotka ovat tapahtuneet meille päivän aikana. Lisäksi kuona-aineiden poistuminen aivoista tehostuu erityisesti syvän unen aikana.

Pitkäkestoinen stressi uhkaa muistia

Vaikka aivomme rakastavat haasteita ja uuden oppimista, liiallinen kuormitus on niille haitaksi.

Lyhytkestoinen stressi on meille jopa hyväksi, sillä parhaimmillaan se tehostaa tekemistämme ja aivojen toimintaa. Sen sijaan, jos ylikuormitus jatkuu liian pitkään, se vaikuttaa haitallisesti aivoihin ja koko kehoon.

– Pitkäaikaisessa kuormitustilassa aivojen otsalohkojen toiminta heikkenee, jolloin kykymme suunnitella asioita, toimia joustavasti, oppia uutta ja muistaa asioita kärsii. Pitkään jatkuessaan stressitila voi vaikuttaa jopa aivojen rakenteeseen niin, että muistille tärkeillä aivoalueilla tapahtuu kutistumista, Paajanen kuvailee.

Ylikuormitus voi olla psyykkistä eli johtua esimerkiksi vaikeasta elämäntilanteesta tai ristiriitaisista odotuksista työssä. Se voi olla myös kognitiivista, jolloin aivojen tiedonkäsittelyn kapasiteetti rasittuu liikaa.

Onkin tärkeää, että aivojen kuormitus pysyisi arjessa kohtuullisena ja päivissä olisi riittävästi myös lepoa ja palauttavaa tekemistä. Mitä sinä voisit tehdä aivojesi hyväksi tänään?

Teemu Paajanen huoltaa aivojaan kävelylenkeillä Helsingin keskustassa. – Ihailen samalla arkkitehtuuria ja pohdin, kukahan tuon rakennuksen on suunnitellut tai miltä vuosikymmeneltä rakennus mahtaa olla.