Mistä onnellisuus syntyy?
Moni ajattelee, että sitten olisin onnellinen, jos saisin hienon tittelin, menestystä tai vaurautta. Onni ei kuitenkaan tule ulkoisista puitteista, vaan siitä, että teemme itsellemme merkityksellisiä asioita.
Ystävä on päivittänyt someen upeita kuvia lomareissultaan ihanalle paratiisisaarelle. Toinen ystävä hehkuttaa uutta työtään, kolmas kaunista kotiaan.
Tunnen kateuden pistoksen. Olisinko onnellinen, jos minäkin saisin kaiken tuon?
Todennäköisesti et olisi, vastaa organisaatiopsykologi ja psykoterapeutti Annamari Heikkilä Terveystalosta.
– Ihminen on taipuvainen vertailemaan itseään muihin, ja sosiaalinen media vain vahvistaa tätä vertailua. Mikään ei koskaan riitä, sillä jollain on aina jotain enemmän tai jokin vielä paremmin, hän kuvailee.
Onnellisuus ei kuitenkaan synny siitä, että saamme hienon tittelin, menestystä tai vaurautta. Ylipäänsä onnellisuus on Heikkilän mielestä huono tavoite elämässä.
– Onnellisuus on tunne, joka kestää hetken ja katoaa. Mitä enemmän onnellisuutta tavoittelemme, sitä kauemmas se yleensä karkaa. Sen sijaan, jos teemme itsellemme tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, siitä seuraa meille myös onnellisuutta.
Kun olemme sinnikkäitä ja näemme vaivaa meille tärkeiden tavoitteiden eteen, voimme kokea onnen ja onnistumisen tunteita. Helppo elämä ei siis välttämättä tarkoita onnellisuutta, vaan onni seuraa pikemmin pientä ponnistelua.
Tunnista omat arvosi
Mitkä asiat ovat sinulle elämässä merkityksellisiä ja tärkeitä? Kuinka paljon käytät arjessa aikaa näihin asioihin?
Annamari Heikkilä kannustaa meistä jokaista pohtimaan omia arvojaan säännöllisesti.
– Juoksemme usein oravanpyörässä emmekä pysähdy miettimään, onko tämä tekemistä tai toimintaa, joka vie minua kohti itselle tärkeitä asioita.
Useimmille meistä tärkeimpiä arvoja ovat perhe ja läheiset ihmissuhteet. Silti esimerkiksi työ saattaa kiilata arjessamme niiden edelle.
Tilannetta voi kuitenkin tietoisesti yrittää muuttaa. Heikkilä kertoo esimerkin omasta elämästään.
– En tee koskaan uudenvuoden lupauksia, mutta aina vuoden vaihtuessa mietin, mikä on minulle elämässä tärkeää. Nyt oli kolmas vuosi, kun tietoisesti ajattelin, että minulle on tärkeintä viettää enemmän aikaa ystävieni kanssa.
Reilu vuosi sitten Heikkilä asetti jopa konkreettisen tavoitteen: hän halusi käydä ystävänsä kanssa metsälenkillä vähintään kerran kuukaudessa. Kun tavoite oli selkeä, siitä oli helpompi pitää kiinni arjen kiireiden keskellä. Lopulta yhteisiä metsäretkiä kertyi vuoden aikana kymmenen.
Yksinäisyys on myrkkyä
Jokaisella meistä ei ole ystävää, jolle voisi ehdottaa yhteisiä lenkkejä. Heikkilän mukaan yksinäisyys onkin yksi suurimmista uhista onnellisuudelle.
– Ihminen selviää melkein mistä tahansa, jos hänellä on yksikin hyvä, läheinen ihmissuhde. Kokemus siitä, että kuulun johonkin joukkoon ja minulla on ihmisiä, jotka välittävät minusta, on meille aivan kriittisen tärkeää.
Yksinäisyydestä kärsiviä Heikkilä kannustaa hakeutumaan johonkin harrastukseen tai yhdistystoimintaan, jossa voi kohdata muita ihmisiä. Myös vapaaehtoistyö on hyvä vaihtoehto, sillä muiden auttaminen lisää tutkitusti onnellisuutta.
Eräässä tutkimuksessa koehenkilöille annettiin pieni rahasumma, jonka sai käyttää mihin tahansa, mikä tekisi henkilön onnelliseksi. Osa käytti rahan itsensä hemmotteluun, osa puolestaan antoi rahan toiselle, joka tarvitsi sitä enemmän.
Ihminen selviää melkein mistä tahansa, jos hänellä on yksikin hyvä, läheinen ihmissuhde.
– Itsensä hemmottelu lisäsi onnellisuutta hetkellisesti. Pitemmällä aikavälillä onnellisempia olivat kuitenkin he, jotka auttoivat muita.
Heikkilän mukaan yhteiskunnan lisääntynyt yksilökeskeisyys voi vähentää onnellisuuttamme. Jokaisen pitäisi mukamas elää täydellistä elämää ja kokea jatkuvasti ihania elämyksiä.
– Meidän pitäisi siirtää fokus omasta itsestämme siihen, mitä voimme antaa läheisillemme tai miten voimme auttaa vaikkapa työssämme muita. Tämä lisäisi myös omaa onnellisuuttamme.
Tartu onnen hetkiin
Kukaan meistä ei ole aamusta iltaan onnellinen, vaan jokaisen päiviin mahtuu myös ikäviä ja kielteisiä tunteita.
Heikkilän mukaan keskimäärin puolet kokemistamme tunteista päivän aikana on negatiivisia. On ihan normaalia olla välillä ärtynyt tai allapäin, ja nämäkin tunteet tulisi hyväksyä osaksi elämää.
Kun onnen hetki sitten yllättää, siihen kannattaa tietoisesti tarttua ja pysähtyä. Yhdysvaltalainen psykologi Barbara Fredrickson on puhunut ”rakkauden mikrohetkistä”, joita meistä jokaisella on arjessaan ja elämässään. Usein nämä hetket kuitenkin lipuvat ohitsemme huomaamatta.
– Jos alamme huomioida näitä hetkiä ja ohjata tarkkaavuuttamme niihin, elämämme voi muuttua aiempaa rikkaammaksi, Heikkilä sanoo.
Rakkauden mikrohetki voi olla vaikkapa puolison hartioiden hieronta tai yhteinen nauru ystävän kanssa. Ne ovat hetkiä, jolloin koemme lämpöä ja yhteyttä läheistemme kanssa.
Toisaalta onnen hetken voi kohdata myös yksin: moni kokee onnellisuutta esimerkiksi luonnon rauhassa, kaukana arjen hälystä ja vaatimuksista. Myös kulttuurielämys, kuten teatteriesitys tai konsertti, voi tuottaa meille voimakkaita onnen tunteita.
Omaa onnellisuutta voi lisätä myös pitämällä kiitollisuuspäiväkirjaa. Kun kirjoitat joka päivä muistiin esimerkiksi kolme asiaa, joista olet tänään kiitollinen, se auttaa sinua huomaamaan ne hyvät asiat, joita elämässäsi jo on.
– Ei ole kuitenkaan niin, että olisimme oman onnemme seppiä tai että pelkkä positiivinen ajattelu tekisi meistä onnellisia. Meihin vaikuttaa paljon myös ympäristö, jossa elämme, Heikkilä muistuttaa.
Maailman onnellisin kansa
Suomi on sijoittunut jo useita vuosia peräkkäin ykkössijalle Oxfordin yliopiston julkaisemassa Maailman onnellisuusraportissa.
Olemme siis tutkitusti maailman onnellisin kansa – vaikka emme välttämättä iloisin.
– Raportissa puhutaan varsin perustavanlaatuisista asioista: meillä on demokratia, lehdistönvapaus, vähän korruptiota ja hyvä koulutusjärjestelmä. Nämä ovat yhteiskunnallisia rakenteita, jotka tekevät meistä aika etuoikeutettuja.
Heikkilän mukaan monet onnellisuusraportissa kuvatut asiat kertovat siitä, että voimme Suomessa kokea olomme turvalliseksi. Tämä on kuin peruskallio, johon voimme nojata, kun maailma ympärillä myllertää.
– Kun ihminen kokee olonsa turvalliseksi, elämä voi olla aika onnellista kaiken haastavankin keskellä, Heikkilä pohtii.
Annamari Heikkilä, Terveystalo
Mitä muut minusta ajattelevat – aivan sama!
Ihminen on sosiaalinen olento, jolle on tärkeää tulla hyväksytyksi ryhmässä ja yhteisössä. Jos mietimme jatkuvasti, mitä muut meistä ajattelevat, se voi kuitenkin vähentää onnellisuuttamme.
Tutkimusten mukaan tämä persoonallisuuden piirre onneksi vähenee iän myötä. Annamari Heikkilä on huomannut sen myös työssään organisaatiopsykologina ja psykoterapeuttina.
– Noin viisikymppisinä monet alkavat ajatella, että olen hyvä juuri sellaisena kuin olen – aivan sama, mitä muut siitä ajattelevat. Se on hirveän vapauttavaa!
Heikkilä näkee, että tälläkin ominaisuudella on ollut merkityksensä ihmisen evoluutiossa. Nuorempana ihmiselle on ollut tärkeää löytää kumppani, jonka kanssa voisi saada jälkeläisiä. Kun hedelmällinen ikä on ohitettu, muita ei ehkä tarvitse enää samalla tavalla miellyttää.
Lisää onnea arkeen
- Huomaa hyvä, jota elämässäsi jo on. Pohdi, mistä asioista olet tänään kiitollinen.
- Opettele uutta. Voisitko kokeilla vaikkapa uutta ruokareseptiä tai harjoitella uuden taidon, josta saisit onnistumisen iloa?
- Raivaa kalenteriin tilaa ystävien ja läheisten tapaamiselle. Jos välimatka on pitkä, viesti tai puhelukin voi yhdistää.
- Kehu ja kannusta muita. Kun iloitset toisten onnistumisista, se lisää myös omaa onnellisuuttasi.
- Rajoita mobiililaitteiden ja sosiaalisen median käyttöä. Vaikka some tarjoaa meille hetkellisiä dopamiiniryöppyjä, sen jatkuva käyttö vähentää tutkitusti onnellisuutta.
- Oleskele ja liiku luonnossa. Se rauhoittaa mieltä, lievittää stressiä ja kohentaa mielialaa.
- Kuuntele lempimusiikkiasi, laula, tanssi tai mene konserttiin. Musiikki lisää tutkitusti ilon ja onnen tunteita.