Mieli rauhoittuu metsässä

Kuvittele itsesi lempipaikkaasi. Mitä näet, koet ja kuulet?

Todennäköisesti näet ympärilläsi kaunista luontoa, humisevaa metsää tai kaukaisen ulapan. Hengität sisääsi raikasta ilmaa, jossa kostea sammal ja havunneulaset tuoksuvat, ja tunnet ihollasi pehmeän tuulenvireen. Korvissasi kuulet linnun laulua ja aaltojen liplatusta – tai ihan vain hiljaisuutta.

Suomalaisten suosikkipaikkoja ovat metsät, merten ja järvien rannat sekä muut luontokohteet. Siellä mieli lepää, keho rauhoittuu ja voimme kokea iloa ja onnellisuutta.

Luonnossa oleskelu ja liikkuminen vähentävät myös tutkimusten mukaan stressiä ja ahdistusta.

– Jo lyhytkin oleskelu metsässä elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä. Mieliala paranee, itsetunto kohenee ja pystyvyyden ja kyvykkyyden tuntemukset lisääntyvät, kertoo tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta.

Kun kuljemme kaupunkiympäristössä, liikenne, melu ja vilkkuvat mainosvalot pitävät meidät jatkuvasti varuillamme. Metsässä voimme sen sijaan pysähtyä ihailemaan luonnon kauneutta ja vain nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta.

On yksilöllistä, millainen luontoympäristö rentouttaa parhaiten. Ihmiset, jotka ovat tottuneet liikkumaan paljon luonnossa, kaipaavat usein luonnontilaiselta näyttävään metsään ja laajemmille luontoalueille. Urbaaneille, kaupungissa viihtyville ihmisille saman hyödyn tuo ehkä lähimetsikkö tai vehreä puisto.

Laita puhelin metsälenkillä lentotilaan

Luonnon rentouttava vaikutus on havaittu esimerkiksi tutkimuksissa, joissa on mitattu verenpainetta ja sydämen sykettä. Molempien todettiin laskevan metsäkäynneillä, kun niitä verrattiin ulkoiluun rakennetussa ympäristössä.

Luonnossa oleskelu palauttaa myös aivojamme kuormituksesta.

– Kun olemme töissä tai opiskelemme, meidän tulee jatkuvasti kohdistaa tarkkaavaisuuttamme, keskittyä ja ymmärtää monimutkaisia asioita. Luonnossa meidän ei tarvitse pinnistellä, vaan voimme vain olla ja uppoutua siihen, mikä tuntuu kiinnostavalta.

Tyrväinen kannustaa jättämään puhelimen kotiin tai laittamaan sen lentotilaan, kun lähdemme lenkille metsään. Näin voimme olla aidosti läsnä ja antaa luonnon rauhoittaa meitä. Joka hetki ei tarvitse olla saavutettavissa tai tarkistaa sosiaalisen median viestejä.

– Jatkuva ärsyketulva kuormittaa meitä, vaikka emme itse sitä aina huomaa. Luonnossa ei ole keskeytyksiä, vaatimuksia, hälyä tai melua. Siellä aistimme saavat levätä.

Moni kuuntelee metsälenkillä musiikkia tai äänikirjaa. Joskus myös kuulokkeet kannattaa jättää kotiin ja kuunnella sen sijaan luonnon ääniä ja hiljaisuutta.

Liisa Tyrväinen rentoutuu itsekin luonnossa. Kävelylenkki lähimetsässä Helsingin Vartioharjussa palauttaa työpäivän kuormituksesta.

Luonto hoitaa ja ehkäisee sairauksia

Paitsi arkista jaksamista ja hyvinvointia, luonnossa oleskelu ja liikkuminen edistävät myös terveyttämme.

Luonnonvarakeskuksen ja Nordic Health Care Groupin tutkijat ovat laskeneet, että lähiluonto voi tarjota vuosittain jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn pelkästään masennuksen ja 2 tyypin diabeteksen torjunnassa. Kaikkiaan eri sairauksiin liittyvä luontoympäristöjen terveystaloudellinen arvo on Suomessa jopa 2,5 miljardia euroa vuodessa. Näin paljon voidaan säästää sairauksien hoidon kustannuksissa ja menetetyissä elinvuosissa, jos ihmiset liikkuvat säännöllisesti luonnossa.

Oleskelu luonnossa vähentää stressiä ja kielteisiä ajatuksia, jotka altistavat masennukselle. Stressin lievittyminen auttaa ehkäisemään myös sydän- ja verisuonisairauksia.

Luonto houkuttelee liikkumaan, ja metsä onkin suomalaisten suosituin liikuntaympäristö. Liikunta puolestaan parantaa sydän- ja verisuonielimistön kuntoa ja auttaa painonhallinnassa. Tätä kautta myös tyypin 2 diabeteksen riski pienenee.

– Liikkuminen sisällä ja ulkona voi olla yhtä tehokasta, mutta luonnossa se ehkä tuntuu kevyemmältä. Askeleita kertyy kuin huomaamatta, kun lähdet katsomaan lintuja tai viet koiraa ulos lähimetsään, Tyrväinen vinkkaa.

Metsässä ilma on puhtaampaa kuin kaupungissa, mikä voi suojata hengityselinsairauksilta. Entistä enemmän tutkimusnäyttöä on myös siitä, että kosketus maaperän hyviin mikrobeihin voi antaa meille suojaa astmaa, allergioita ja muita autoimmuunisairauksia vastaan.

– Kun päiväkodin pihaan tuotiin tutkimuksessa varpuja ja sammalta, lasten ihon ja suoliston mikrobisto näytti monipuolistuvan. Vielä ei ole osoitettu suoraa yhteyttä, että tämä vähentäisi astmaa ja allergioita, mutta asiaa tutkitaan.

Hyötyjä lapsille, aikuisille ja ikääntyneille

Luonnossa oleskelu ja liikkuminen ovat hyödyksi meille kaikissa ikävaiheissa.

Lapsille luontokäynnit ovat Tyrväisen mukaan erityisen tärkeitä, sillä niiden avulla luodaan pohja läpi elämän mukana kulkevalle luontosuhteelle.

– Parhaimmillaan lapsuudessa luotu luontosuhde on meille koko elämän mittainen resurssi oman terveyden ylläpitoon ja tunteiden säätelyyn. Kun saamme lapsina myönteisiä kokemuksia luonnosta, osaamme hakeutua sinne myös aikuisina.

Leikkiminen luonnossa tukee lasten luovuutta ja motorista kehitystä. On paljon hauskempaa rakentaa majoja metsään ja tasapainotella kaatuneen puun rungolla kuin tehdä samaa rakennetussa ympäristössä. Tutkimuksissa on osoitettu myös, että luontoympäristöt auttavat lapsia tunteiden hallinnassa ja lievittävät esimerkiksi tarkkaavuushäiriöiden oireita.

Työikäisille luonto on usein tärkeä ympäristö työstä palautumiselle ja liikuntaharrastuksille. Kaverin voi pyytää mukaan yhteiselle metsälenkille, mutta luontoon voi myös vetäytyä rauhaan jatkuvilta sosiaalisilta kontakteilta.

Säännölliset luontokäynnit edistävät myös ikääntyneiden hyvinvointia ja fyysistä toimintakykyä. Jos liikkuminen on vaikeaa, luontoa voidaan tuoda myös sisätiloihin.

– Joissain hoivakodeissa on kokeiltu virtuaalisia luontoympäristöjä, kuten seinille projisoituja luontovideoita ja luonnon ääniä. Silläkin on ollut myönteisiä vaikutuksia mielialaan. Tutkimusten mukaan virtuaaliset luontotauot voivat tehokkaasti edistää stressistä palautumista myös työympäristössä, Tyrväinen kertoo.

Tutkija rentoutuu kajakissa ja metsäpolulla

Liisa Tyrväinen on tutkinut pitkään luontoympäristöjen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi hän rentoutuu itsekin luonnossa.

– Nautin metsäkävelyistä ja pyöräilystä rantareiteillä. Talvella hiihdän, kesällä mökkeilen ja uin luonnonvesissä ja syksyllä kerään marjoja ja sieniä.

Tyrväiselle luonto merkitsee luonnollista liikkumista ja oleskelua miellyttävässä ympäristössä. Se palauttaa aivoja työn kuormituksesta, tuo arkeen iloa ja hyvää mieltä ja auttaa pitämään huolta myös fyysisestä kunnosta ja terveydestä.

Tyrväinen rakastaa myös liikkumista vesillä: veden pinnalla kajakissa meloen tai avomerellä purjehtien.

– Moottoriveneily ei ole minun juttuni, vaan tärkeitä ovat hiljaisuus, kiireettömyys ja rauha. Haluan, että minulla on aikaa uppoutua luonnon kauneuteen, hän kiteyttää.

– Haluan, että minulla on aikaa uppoutua luonnon kauneuteen, Liisa Tyrväinen sanoo.