”Maailma pelastuu tiedolla eikä luulolla”
”Maailma pelastuu tiedolla eikä luulolla”

”Maailma pelastuu tiedolla eikä luulolla”

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan mukaan tiede tekee maailmasta meille kaikille paremman paikan elää.

Taas yksi viesti kilahtaa Esko Valtaojan sähköpostiin. Niitä tulee vuosittain satoja miehelle, joka on toistuvasti nimetty Tiedebarometri-tutkimuksessa Suomen tunnetuimmaksi elossa olevaksi tiedemieheksi. Pitkään Turun yliopiston avaruustähtitieteen professorina toiminut Valtaoja jäi eläkkeelle vuonna 2015, mutta kysyntää riittää edelleen luennoitsijana, kolumnistina ja tietokirjailijana.

– Ihmiset kyselevät asioista, jotka eivät mitenkään liity alaani. Minua ei tunneta omasta tutkimustyöstäni opiskelijoitani lukuun ottamatta, eikä kukaan ole lukenut alan kansainvälisiin ammattilehtiin englanniksi kirjoittamiani tiedeartikkeleita. Julkaisin juuri 14:nnen kirjani, ja suurin osa niistä ovat muuta kuin tähtitiedettä. Minulla on laaja yleistietämys, ja otan paljon selvää itseäni kiinnostavista asioista, hän kertoo.

Valtaoja on paljastanut eräässä lehtijutussa, että hänen pinnansa palaa, jos joku vaikka väittää, että Kuussa ei ole koskaan käyty tai että koronavirus perustuu salaliittoon.

– Yksi kuudesosa ihmisistä uskoo lähes mihin tahansa. Heille kelpaa tiedoksi kaikki, mikä sopii omaan ajatustapaan tai omiin luuloihin. Jos joku väittää, että koronarokotteen mukana laitetaan mikrosiru, jossa on pedon merkki tai jotain muuta, tuntuu, ettei siinä täysjärkinen puhu. Sitäkin hämmästyttävämpää on, että ihan täysjärkiset ihmiset levittävät tällaista tietoa. Maailma pelastuu tiedolla eikä luulolla. On paljon hauskempaa tietää kuin vain luulla tietävänsä.

Yksi ’tieto’ netistä ei kumoa tiedeyhteisön tuloksia

Vaikka maailma on täynnä tieteellisesti todistettua tietoa ja määrä kasvaa koko ajan, tulokset eivät vakuuta kaikkia. Miten tiedeyhteisö pystyy taklaamaan huuhaata?

– Eihän se ole sen varsinainen tehtävä, vaan tutkijat koettavat tuottaa tutkittua ja mahdollisimman luotettavaa tietoa. Yritämme tarjota tieteen viimeisintä sanaa mahdollisimman ymmärrettävässä muodossa eli sitä, mitä asiasta tiedetään ja mitä ei tiedetä. On myös tärkeää, ettei liioitella varman tietämyksen määrää, Valtaoja vastaa.

”Tiede voi joskus tuntua olevan toivottoman kaukana arkimaailmasta, mutta molemmissa pätee yleensä sama kriteeri: no, toimiiko homma?”

Kaikilla kirjoillaan ja puheillaan Valtaoja yrittää muistuttaa ihmisiä oikeasta tiedosta ja tutkituista asioista.

– Ei yksi netistä löytynyt video, kotisivu tai keskustelu kumoa satojen tai jopa miljoonien tutkijoiden muodostaman tiedeyhteisön yhteisesti selville saamia asioita.

Tutkimus muuttuu tieteeksi tarkan prosessin kautta

Valtaojan mukaan tieteelle ei ole mitään yhtä määritelmää, ja asiaa on pohdittu tieteenfilosofiassa vuosituhansia.

– Viimeisin kirjani Tiedonjano kertoo tieteen tekemisestä, ja olen siinä käyttänyt hyvin konkreettista määritelmää. Tutkimus muuttuu osaksi tiedettä, kun se on julkaistu ammattimaisessa tiedejulkaisussa ja sitä ennen kaksi riippumatonta vertaisasiantuntijaa on arvioinut tutkimuksen sisältävän uutta ja luotettavaa tietoa, kaikki on tehty oikein sääntöjen mukaan ja havainnoista todella voi tehdä kyseisen johtopäätöksen.

Emeritusprofessorin omatkaan tekstit eivät muutu tieteeksi ilman, että ne käyvät läpi hyvin tarkan ja säädellyn prosessin. Aiemmin saatu arvostus ja kansainvälinen tunnettuus eivät auta asiaa.

Tieteellinen tutkimus ei koskaan perustu kenenkään mielipiteisiin tai mutu-tuntumaan, vaan on aina tarkkaan selvitettävä ja kuvattava, mihin saatu johtopäätös perustuu. Esimerkiksi mahdollisesti käytettyjen mittaustapojen ja -tulosten pitää olla toisten tutkijoiden saatavilla, jotta he voivat toistaa tutkimuksen ja katsoa, ovatko johtopäätöksestä samaa mieltä.

”Tiede ei ole pelkästään eriskummallisten, hyvin suurten, pienten tai kaukaisten kummajaisten löytämistä ja tutkimista, vaan ennen kaikkea meidän arkeamme ja arkemme parempaa ymmärtämistä.”

– Luotettavatkaan tutkimustulokset ja päätelmät eivät vielä tarkoita, että ne ovat totta. Ensimmäisellä kerralla ei aina osuta lopulliseen ja varmaan totuuteen missään asiassa. Tiede on erehtyväistä ja itseään korjaavaa. Aina tulee uusia tutkimuksia, jotka kumoavat vanhoja tietoja. Lisäksi aina tulee joku poikkeava tulos, usein ihan sattumalta. Kun vaikkapa koronan epäilijät löytävät jonkun tutkimuksen, joka näyttää tukevan heidän mielipiteitään, he tarttuvat siihen. Ei auta, vaikka tuhat muuta tutkimusta osoittaa, ettei tieto pidä paikkaansa, Valtaoja jatkaa.

Itsensä korjaavuus erottaa tieteen uskonnosta. Jälkimmäisessä vallitsee ikuisia totuuksia, joita voidaan tulkita mutta ei korjata eikä niistä luovuta.

Joskus kuulee puhuttavan tiedeuskosta. Mitä se on?

– Tiedeusko on puhdas haukkumasana, jota käyttävät ihmiset, jotka haluavat syystä tai toisesta saattaa tieteen epäilyttävään valoon. Se on hassu haukkumasana, koska tiede on yritys kerätä tosiasioita, eli tiedeusko on uskomista tosiasioihin. Tiede on uskoa siihen, että on olemassa todellinen maailma, jota voidaan tutkia ja josta voidaan saada luotettavaa tietoa, eikä maailma ole vain ihmisen omaa mielikuvitusta.

xl tellus

Maailma pyörii tiedon varassa

Tutkijat ahertavat vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä tutkimuskohteensa kimpussa. Työtä ei tehdä hyvän rahapalkan toivossa, sillä yleensä tutkimusmäärärahat ovat niukkoja.

– Tutkijoita ajaa halu ottaa selvää asioista ja luomisen pakko, sillä tiede on luovaa toimintaa aivan kuten taide. Tutkijan täytyy olla utelias, ja moni uskoo pystyvänsä luomaan parempaa maailmaa. Se ei ehkä tähtitieteessä ole niin välitöntä kuin esimerkiksi rokotetutkimuksessa. Tiede on tapa yrittää tehdä vähän parempaa maailmaa, koska tiedon varassa maailma loppujen lopuksi pyörii, vaikka luulo kuinka nostaa omaa päätään, Valtaoja toteaa.

Emeritusprofessori innostui omasta alastaan pikkupoikana jo ennen kouluikää ja päätti jo silloin opiskelevansa isona tähtitiedettä Turussa. Intoa alan seuraamiseen riittää edelleen.

– Muutenkin otan selvää uusista itselleni tuntemattomista asioista ihan itseäni viihdyttääkseni, uteliaisuuttani ja rakkaudesta maailmaa kohtaan. Jotkut harrastavat golfia tai jotain muuta, minä harrastan tiedettä. Haluan tietää maailmasta aina vaan enemmän ja enemmän.

Sovellutuksilla torjutaan ilmastonmuutos

Oman alansa eli avaruustähtitieteen suurimmaksi saavutukseksi Valtaoja nimeää maailman iän selvittämisen.

– Vielä kun aloitin opiskelun ei oltu ihan varmoja, onko maailma ollut aina olemassa vai onko se jollakin tavalla saanut alkunsa. Nyt tiedämme, että se on vähän alle 14 miljardia vuotta vanha. Mutta miten se on syntynyt ja miksi se on olemassa, on sitten eri kysymys. Sen tiedämme, ettei maapallo ole tässä muodossa ollut ikuisesti olemassa.

Valtaoja on hyvin aktiivinen ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Hän on vaikuttunut sen torjuntaan liittyvän teknologian, kuten sähköautojen, akkujen ja aurinkopaneelien nopeasta kehittymisestä.

– Kaikki lähtee liikkeelle perustutkimuksesta. Tieteen sovellutukset tulevat arkeemme pelastamaan maailman ja meidät ilmaston lämpiämiseltä. Tiede on antanut meille viimeisten vuosikymmenien aikana aivan uskomatonta vauhtia keinoja torjua ilmastonmuutos ja pelastaa ympäristö. Mutta saadaanko niitä käytettyä? Mela on, mutta melotaanko tarpeeksi nopeasti? hän heittää kysymyksen.

Sitaatit Esko Valtaojan kirjasta Tiedonjano, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry, 2021

xl valtaoja

Suomalaiset luottavat tieteeseen

Seitsemän vastaajaa kymmenestä seuraa kiinnostuksella tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa koskevia asioita, kertoo Tiedebarometri 2019-tutkimus. Tiedekiinnostus liittyy myös kiinteästi varsinkin luontoa, yhteiskuntaa ja taloutta koskevien asioiden seuraamiseen.

Suomalaisten menestys perustuu tutkimukseen ja siihen nojaavaan koulutukseen. Asian ymmärtäminen ja vaaliminen on ollut suomalaisten vaurauden kasvun ja hyvinvoinnin perusta jo vuosikymmenten ajan. Suomalaiset luottavat tieteeseen ja koulutukseen.

Apteekkilehti

Puolueetonta, asiallista ja luotettavaa tietoa terveydestä, lääkkeistä, lääkehoidoista ja hyvinvoinnista.