Lihavuus laskuun yhteistyöllä
Kolme neljästä yli 30-vuotiaasta miehestä on Suomessa ylipainoisia, naisistakin kaksi kolmesta. Lihavuuden Käypä hoito -suosituksen mukaan paino-ongelmia tulisi hoitaa moniammatillisissa tiimeissä. Myös apteekit voivat auttaa ylipainon kanssa kamppailevia.
Ylipaino ja lihavuus ovat tärkeimpiä kansanterveyttä uhkaavia tekijöitä. Suomessa on arviolta 2,5 miljoonaa 30 vuotta täyttänyttä aikuista, jotka ovat vähintään ylipainoisia. Heistä noin miljoona on lihavia.
Lihavuuden Käypä hoito -suositus antaa käytännönläheisiä ohjeita ylipainoisten auttamiseksi.
Suositus painottaa, että lihavuus on pitkäaikaissairaus, jolla on merkittäviä fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Siksi lihavuuden ehkäisy ja hoito on tärkeää kaikissa ikäryhmissä.
Käypä hoito -suosituksen tehneen työryhmän puheenjohtaja, professori Kirsi Pietiläinen uskoo, että lihavuustilanne ei helpota vielä pitkään aikaan.
Ruokaympäristö on liian houkutteleva
Väestön lihomisen taustalla on ennen kaikkea elinympäristön ja elintapojen muuttuminen lihomista edistäviksi. Lihavuudelle altistavat muun muassa työ- ja arkiliikunnan väheneminen sekä runsaasti energiaa sisältävien ruokien helppo saatavuus, laajat tuotevalikoimat sekä suuret annos- ja pakkauskoot.
Tällä hetkellä lihavuuden hoito on Suomessa riittämätöntä. Käypä hoito -suosituksen mukaan lihavuuden hoidon tulee olla kiinteä osa terveydenhuollon toimintaa samalla tavalla kuin hoidon muissakin pitkäaikaissairauksissa.
Elinympäristömme on muuttunut lihomista edistäväksi.
Tämä edellyttää alueellisten moniammatillisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen luomista, henkilökunnan jatkuvaa kouluttamista sekä laihdutus- ja painonhallintaryhmien organisointia.
– Haaveena on, että tulevaisuudessa lihavuudesta tulee oma erikoisalansa, kuten diabeteksen hoidosta. Ehkä tulevaisuudessa Suomessa voi olla ammattinimikkeenä lihavuushoitaja tai lihavuuslääkäri.
Ylipainoinen hyötyy apteekin tuesta
Apteekit eivät ole mukana lihavuuden hoitoketjussa, mutta ne voivat silti tukea ylipainon kanssa kamppailevaa asiakasta.
– Olisi ideaalista, jos apteekit olisivat mukana matalan kynnyksen paikkana. Apteekeissa ihmiset pystyvät ehkä tuomaan asioita esiin vapaamuotoisemmin kuin lääkärin vastaanotolla, Kirsi Pietiläinen pohtii.
Terveydenhuollon ammattilaiset voivat tukea potilasta esittämällä kysymyksiä ja osoittamalla kiinnostusta. Olennaista on selvittää, mitä potilas itse ajattelee painostaan ja mitä hän mahdollisesti on jo kokeillut saadakseen painonsa hallintaan.
– Meidän pitäisi päästä eroon yhteiskunnan asettamista paineista lihavia kohtaan. Vaikka lihavuus on suuri terveydellinen riski ja talousongelma, silti yksilön syyllistäminen lihomisesta ei ole oikea tapa edetä asioissa. Ihmiset pitää hyväksyä ja apua pitää antaa toista kautta kuin ruoskimalla ihmisiä, hän painottaa.