Kuuntele itseäsi, taltuta stressi

Stressi on elimistön luonnollinen reaktio uhkaavissa tilanteissa. Kun esi-isämme kohtasi aikoinaan savannilla leijonan, hänen kehonsa valmistautui taistelemaan tai pakenemaan.

Enää leijonat eivät uhkaa meitä, mutta reagoimme edelleen vaaraan samalla tavalla: sydämen syke kiihtyy, hengitys tihenee ja kätemme hikoavat. Lisämunuaisen kuorikerros alkaa erittää stressihormoneja, kuten kortisolia ja adrenaliinia, jotka saavat meidät valpastumaan ja suoriutumaan paremmin kiperässä tilanteessa.

– Asiat, jotka arvioimme uhkaaviksi, voivat aiheuttaa näitä samoja reaktioita, vaikka tilanteessa ei oikeasti olisi mitään vaaraa, kertoo työterveyspsykologi, psykoterapeutti Merja Sipponen Terveystalosta.

Nykyajan ”leijonia” voivat olla vaikkapa ristiriidat ihmissuhteissa, kohtuuttomat vaatimukset työssä tai taloudelliset huolet. Myös äkilliset elämänmuutokset voivat aiheuttaa voimakasta stressiä.

Lyhytaikainen ja ohimenevä stressi saa meidät toimimaan tilanteessa tehokkaammin. Jos liiallinen kuormitus sen sijaan pitkittyy, kehon stressihormonitasot ovat jatkuvasti koholla. Silloin uni voi häiriintyä, keskittyminen on vaikeaa, olo on jatkuvasti ärtynyt ja muistikin voi pätkiä.

– Jos tilanteeseen ei tule helpotusta, aivojen hippokampuksen stressihormonireseptorit alkavat väsyä. Seurauksena voi olla voimakasta väsymystä, kyynistymistä ja halua antaa periksi, Sipponen kuvailee.

Pahimmillaan pitkittynyt stressi voi johtaa uupumukseen, ahdistukseen tai masennukseen. Myös monien fyysisten sairauksien, kuten korkean verenpaineen, tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskit kasvavat.

Innostava ja mielekäs työ stressaa vähemmän

Merja Sipposen mukaan jokaisen meistä kannattaisi silloin tällöin pysähtyä kuulostelemaan, mitä oma keho itselle kertoo.

Voinko hyvin, vai olenko jatkuvasti levoton tai jännittynyt? Onko arjen kuormitus minulle sopivaa, vai pitäisikö siihen tehdä jotain muutoksia?

Jos liiallinen kuormitus johtuu työstä, Sipponen kehottaa pohtimaan, onko työ omien arvojen mukaista, mielenkiintoista ja merkityksellistä. Aina stressi ei johdu työn määrästä, vaan muista seikoista työssä.

– Jos työ on innostavaa ja mielekästä, ihminen ei välttämättä stressaannu siitä, vaikka tekisi pitkiäkin työpäiviä. Toisaalta työhön voi liittyä muuta kuormitusta, kuten ristiriitoja työyhteisössä, jotka stressaavat.

Sipponen korostaa, että jokaisen kannattaa pitää kiinni omista rajoistaan. On tärkeää huolehtia myös omasta hyvinvoinnista, ei aina vain muiden tarpeista. Esimerkiksi ruuhkavuosissa tämä voi unohtua, kun harteilla ovat niin työ, lapset kuin ikääntyvät vanhemmatkin.

– Tarvitsemme itsemyötätuntoa eli ystävällisyyttä itseämme kohtaan. Silloin löydämme helpommin avaimia siihen, mitä olisi syytä tehdä toisin, jotta voisimme huomioida paremmin omia tarpeitamme, Sipponen kiteyttää.

Raivaa kalenteriin tilaa asioille, joista nautit

Jotta stressi ei pääsisi niskan päälle, arjessa tulisi olla riittävästi aikaa myös palautumiselle ja levolle. Mukavat harrastukset ja liikunta auttavat palautumaan kuormituksesta, samoin ystävien ja läheisten tapaaminen.

On yksilöllistä, mikä kenellekin tuo hyvää mieltä ja rentouttaa. Yhdelle se voi olla musiikki ja konserteissa käyminen, toiselle taide, kolmannelle käsityöt. Olennaista on, että arjessa on riittävästi aikaa asioille, joista itse nauttii.

Sipposen mukaan liikuntakin voi lisätä stressiä, jos se on pakonomaista suorittamista.

– Kannattaa mieluummin valita liikuntalajeja, jotka tuntuvat mukavilta. Jollekin saman asian ajaa fyysinen tekeminen, kuten halonhakkuu, hän vinkkaa.

Myös työpäivän aikana on tärkeää pitää taukoja ja hengähtää hetkeksi. Jos tekee tietokoneella töitä, vähintään puolen tunnin välein kannattaa nousta ylös ja vaikkapa jaloitella hieman. Jo parin minuutin tauko laskee kierroksia ja katkaisee stressikierrettä.

Yhteinen kahvihetki työkavereiden kanssa voi myös rentouttaa ja virkistää.

– Silloin ei kannata puhua kaikkein uuvuttavimmista työasioista, vaan jostakin kevyemmästä ja hauskasta.

Rento ja joustava mieli voi suojata stressiltä

Mistä sitten johtuu, että samassa työssä tai elämäntilanteessa toinen meistä stressaantuu, mutta toinen ei? Voiko omaa stressinsietokykyään parantaa?

Merja Sipponen toteaa, että ihmisten välillä on suuria eroja siinä, kuinka joustavia olemme erilaisissa tilanteissa. Toinen haluaisi, että asiat tehdään aina tietyllä tavalla, toisen mielestä taas tyyli on vapaa, kunhan hommat hoidetaan.

– Mitä enemmän meillä on psyykkistä joustavuutta, sitä vähemmän yleensä koemme stressiä.

Jos henkilö on persoonallisuudeltaan hyvin kilpailuhenkinen ja kunnianhimoinen, hän on alttiimpi stressille ja sen haitallisille vaikutuksille. Sen sijaan rennompi ja rauhallisempi persoona ei ota asioista stressiä niin herkästi.

Tarvitsemme itsemyötätuntoa eli ystävällisyyttä itseämme kohtaan.

Omaa persoonallisuutta ei tarvitse muuttaa, mutta on hyvä tarkastella omia toimintatapoja. Mitä pahaa tapahtuisi, jos laskisit vähän rimaa ja hellittäisit hieman vaatimuksistasi? Ehkäpä ei tapahtuisikaan mitään pahaa, vaan hyvää?

Omaa stressinsietokykyään voi lisätä huolehtimalla siitä, että arjessa on riittävästi aikaa myös levolle, unelle ja palautumiselle. Myös uusien taitojen opiskelu kannattaa, sillä oppiminen lisää aivojen muovautuvuutta, jolloin stressin haitalliset vaikutukset vähenevät.

Ensisijaisesti kannattaa kuitenkin tarkastella olosuhteita, jotka stressiä aiheuttavat.

– On tärkeää aika ajoin pysähtyä pohtimaan omia arvojaan: mitkä asiat ovat minulle tärkeitä ja toteutuvatko ne omassa elämässäni. Jos vastaus on ei, jotain kannattaa muuttaa, Sipponen kannustaa.

– Tarvitsemme itsemyötätuntoa eli ystävällisyyttä itseämme kohtaan, sanoo työterveyspsykologi Merja Sipponen. Kuva: Reijo Koirikivi