Huolehdi itsestäsi – huolehdit aivoistasi

Aivot voivat hyvin, kun ihminen saa riittävästi unta, liikuntaa, terveellistä ruokaa, virikkeitä, sosiaalisia kontakteja ja iloa.

Oulun Seudun Muistiyhdistyksen muistiluotsivastaava ja muistiasiantuntija Minna Kaltio toteaa, että aivojen hyvinvoinnin kannalta kokonaisuus on tärkein. Yhdenkin aivoterveyden vaalimiseen liittyvän osa-alueen heikkous johtaa helposti koko paketin kaatumiseen.

”Puhun oravanpyöräefektistä. Ei tarvita kuin yksi osa-alue, joka sakkaa. Jos esimerkiksi nukkuu huonosti, ei väsymykseltään jaksa lähteä liikkumaan ja tekee mieli syödä rasvaista, sokeripitoista ruokaa.”

Myös virikkeiden, sosiaalisten kontaktien tai ilon puute voi johtaa samaan aivoterveydelle haitalliseen kierteeseen. Jos ihminen ei esimerkiksi eläkkeelle jäätyään löydä paikkaansa elämässä, hän ei lähde enää aktiivisesti liikkeelle, mikä voi johtaa esimerkiksi unen laadun heikkenemiseen tai ruokahalun katoamiseen.

Aivoterveyttä syntymästä lähtien

Aivoterveyden vaaliminen on koko elämänmittainen projekti, jonka vanhemmat aloittavat omilla valinnoillaan, eli päättämällä mitä lapsi syö, miten tämä liikkuu ja miten nukkuu. Vanhempien omalla esimerkillä on suuri vaikutus, ja usein terveelliset elämäntavat kantavat läpi koko elämän.

Kaikki eivät kuitenkaan saa lapsuudesta parhaita eväitä matkaansa. Vaikka hyvien elintapojen opettelu aikuisiällä voi olla vaikeaa, Kaltio muistuttaa, ettei koskaan ole liian myöhäistä ryhtyä vaalimaan aivoterveyttä.

Suomalainen Finger-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että monipuolista elintapaohjelmaa noudattamalla voidaan parantaa ikääntyvien kognitiivisia toimintoja ja ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä. Osallistujat olivat tutkimuksen alussa 60–77-vuotiaita. Tutkimuksen tulosten pohjalta on rakennettu Finger-toimintamalli ikääntyvien muisti- ja ajattelutoimintojen tukemiseksi.

”Etenkin jos tietää kuuluvansa riskiryhmään ja on ongelmia pitää yllä terveitä elämäntapoja, suosittelen hakeutumaan oman kunnan elintapaohjaukseen.”

Kaltio muistuttaa, että aivoista ja muistista huolehtiminen ei ole myöhäistä heilläkään, jotka ovat saaneet muistisairausdiagnoosin. Vaikka muistisairauksiin ei ole parantavaa lääkettä, voidaan esimerkiksi Alzheimerin taudin etenemistä hidastaa lääkityksellä ja huolehtimalla aivoterveydestä.

”Esimerkiksi liikuntaa lisäämällä voidaan ehkäistä muistisairauden etenemistä ja vastaavasti päihteiden käyttö nopeuttaa aivojen rappeutumista. Mitä varhaisemmassa vaiheessa Alzheimer diagnosoidaan, sitä paremmin lääkitys ja kuntoutus tehoavat.”

Kiire ja tietotulva vaikuttavat aivoihin

Nyky-yhteiskunnassa aivoterveyttä uhkaa yhä useammin kiireinen ja rauhaton elämä. Positiivinen stressi motivoi, mutta liian voimakas stressi johtaa elimistön ylikuormitustilaan ja uupumukseen, jotka unen laadun heikkenemisen ja aktiivisuuden vähenemisen kautta heikentävät aivojen hyvinvointia.

Kaltion mukaan työpaikoilla tulisi kiinnittää enemmän huomiota kognitiiviseen ergonomiaan.

”Tietotulva, aikapaine ja jatkuvat keskeytykset ovat aivoterveydelle haitallisia asioita. Avokonttoreissa aistit joutuvat vastaanottamaan ärsykkeitä jatkuvasti. Kun keskittyminen herpaantuu, voi mennä kymmeniä minuutteja ennen kuin työstä saa uudelleen kiinni. Olisi tärkeää pohtia, miten vähennämme työn kuormittavuutta. Kun työ sujuu, virheetkin vähenevät ja työhyvinvointi lisääntyy.”

”Tietotulva, aikapaine ja jatkuvat keskeytykset ovat aivoterveydelle haitallisia asioita.”
Minna Kaltio

Myös sosiaalinen media ja digilaitteet lisäävät aivokuormaa. Laitteet vievät huomion, keskeyttävät tekemisen ja vaikuttavat ajatteluun.

”Saatamme kokea olevamme tehokkaita, kun olemme tavoitettavissa ja valmiina reagoimaan välittömästi. Se on kuitenkin aivoille todella kuormittavaa. Pahimmillaan digilaitteet ja jatkuvat keskeytykset voivat johtaa itseaiheutettuun keskittymishäiriöön.”

Ongelma ei ole helposti ratkottavissa, sillä digilaitteet tuovat mukanaan myös hyviä asioita. Pelaaminen on parhaimmillaan kehittävää aivojumppaa ja pelillisyyttä hyödynnetään esimerkiksi opetuksessa.

Omaa ruudulla oloaan ja sen vaikutuksia hyvinvointiin on kuitenkin hyvä seurata. Sosiaalisen median sovellukset ja pelit on usein rakennettu niin, että ne aktivoivat aivojen palkitsemisjärjestelmän samaan tapaan kuin vaikkapa suklaan syöminen ja aiheuttavat riippuvuutta.

Aivot kaipaavat iloa ja hyvää mieltä

Kiireisen arjen rajaaminen ja mielen hyvinvoinnista huolehtiminen ovat tärkeitä aivoterveystekoja. Töiden ja perheestä huolehtimisen lisäksi myös vapaa-aikaan voi kohdistua kovia vaatimuksia. Jotta aivomme voivat hyvin, tarvitsemme suorittamisesta vapaata aikaa, eli iloa, huvia ja yhteyttä toisiin ihmisiin.

”Jos on aina töiden jälkeen puhki, olisi hyvä pysähtyä miettimään, mistä se johtuu. Aivot tarvitsevat lepoa joka päivä, eivät vain lomalla. Kahdeksan tunnin sääntö on hyvä: 8 tuntia työtä, 8 vapaata ja 8 lepoa.”

Arkisen levon lisäksi aivot tarvitsevat myös pidemmän loman työstä, vastuista ja velvollisuuksista. Loman pituuteen ei ole yleistä ohjetta, mutta esimerkiksi työehtosopimusten määräämät loma-ajat on suunniteltu palautumista ajatellen.

”Loman pituutta tärkeämpää on, että lomalla tekee asioita, joista itse pitää ja nauttii. Puuhastelu on aivoille hyväksi, mutta on hyvä olla myös joutilas.”

”Jos nukkuu huonosti, ei väsymykseltään jaksa lähteä liikkumaan ja tekee mieli syödä rasvaista, sokeripitoista ruokaa.”
Minna Kaltio

Koska aivoterveyden ja muistitoimintojen ylläpitämisen eteen on lopulta tehtävissä paljon ja melko helposti, Kaltio toivoo, että asiaan kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota.

”Toivoisin, että suomalaisen Finger-tutkimuksen tuloksia ja niiden pohjalta kehitettyä elintapaohjausta hyödynnettäisiin laajemmin. Työntekijäresurssointi elintapaohjaukseen kunnissa ja panostus ryhmämuotoiseen ohjaukseen olisivat isoja asioita muistisairauksien ennaltaehkäisyn kannalta.”

Lue lisää: www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys

Aivoterveys on muistiasiantuntija Minna Kaltion sydäntä lähellä. Kaltio muistuttaa, että aivojen terveydestä on hyvä huolehtia ennakoiden, ei vasta sitten, kun uupuu kiireisessä arjessa.