Höllää tahtia syksyn tullen

Syksyn edetessä moni tuntee jaksamisensa hiipuvan. Väsyttää, alakulo iskee ja tekee mieli makeaa ja hiilihydraatteja. Puhti katoaa.

Vireysvalmentajien kouluttaja, psykologi ja traumapsykoterapeutti, ravintovalmentaja Hanna Markukselan mukaan syysväsymyksen tuntemukset ovat täysin normaaleja – ja sallittuja.

– Ei meidän tarvitse olla samassa vireessä läpi vuoden eikä koko ajan tarvitse suorittaa. Elämme niin suorituskeskeisessä yhteiskunnassa, että meiltä on kadonnut ikiaikainen vuodenaikojen kiertokulku. Ennen vanhaan täällä pohjoisessa meno oli verkkaisempaa hämärän ajan tultua, ja ihmiset antoivat itselleen luvan hiljentyä. On armotonta ajatella, että meidän pitää kaikissa olosuhteissa toimia kuin robotti, hän sanoo.

Varmista valon saanti

Suurimmalle osalle meistä valo antaa energiaa. Aamuisin se signaloi kehomielijärjestelmälle, että on aika nostaa vireystasoa ja vastaavasti illan hämärtyessä laskea sitä. Kun valon määrä syksyllä vähenee, sisäinen kellomme voi mennä sekaisin.

– Aivot ja koko hermosto säätelevät vireyttä. Ne kaipaavat ympäri vuoden säännöllistä vuorokausirytmiä. Kun valon vähetessä alkaa tuntua siltä, ettei jaksa ja mieli on maassa, on entistä tärkeämpää antaa aivoille signaali herätä aamulla. Siihen auttaa, että heräämisen jälkeen joko vaikka vain piipahtaa ulkona tai oleskelee kirkasvalolampun äärellä. Valo auttaa tahdistamaan sisäistä kelloa normaaliin rytmiin, Markuksela vinkkaa.

Kirkasvalon käyttö kannattaa aloittaa jo lokakuussa, jos tietää kärsivänsä syysväsymyksestä. Käyttöaika vaihtelee laitteen tehon mukaan; jo puoli tuntia voi auttaa. Migreenioireisten ja bipolaarihäiriötä sairastavien on hyvä keskustella käytöstä lääkärin kanssa.

Liiku ja nuku riittävästi

Puhtia päivään tuo liikunta, joka nostaa mielialaa endorfiinin eli mielihyvähormonin erityksen myötä. Isoimman hyödyn saa, jos pystyy liikkumaan ulkona säännöllisesti valoisana aikana. Sisäliikuntakin toimii, jos ulos ei tee mieli.

Hyvä peruskestävyyskunto parantaa palautumista ja unta, joita kumpaakin kehomielijärjestelmä tarvitsee.

Ei meidän tarvitse olla samassa vireessä läpi vuoden eikä koko ajan tarvitse suorittaa.

Kunnon yöunet edistävät jaksamista merkittävästi. Syysväsymyksen tunnusmerkkeihin kuuluvat unen rikkonaisuus ja tunne, että voisi nukkua vaikka kuinka paljon. Jos ei saa tarpeeksi valoa aamulla, keho ei herää.

Markuksela kehottaa rauhoittumaan illalla, menemään ajoissa sänkyyn ja varaamaan aikaa nukahtamiselle. Hyvä uni tulee helpommin, kun arjen rytmi on kunnossa.

Katso, mitä suuhusi laitat

Se, mitä syö, vaikuttaa vireystilaan, sillä aivot saavat energiansa verensokerista. Sen heittely vaikuttaa isosti mielialaan ja keskittymiskykyyn. Terveellinen ravitsemus ja säännöllinen ruokailurytmi tukevat tasaista verensokeria ja sitä kautta aivojen toimintaa.

Jos syksyn tullen himoitsee hillittömästi hiilihydraatteja, taustalla voi jälleen kerran olla valon puute. Ylenmääräinen hiilarien syönti lisää väsymyksen tunnetta ja kerryttää painoa.

– Päivällä kannattaa syödä proteiini- ja kasvispainotteisesti ja hiilareita vain kohtuudella. Niitä voi painottaa iltaan, mikä puolestaan parantaa unen saantia. Se, jos jääkaapin ovi käy koko illan, on merkki, ettei ole syönyt tarpeeksi, tai aivot yrittävät korjata alakuloa ja väsymystä huutamalla hiilaria. Kirkasvalo voi katkaista hiilihydraattihimon kierteen, Markuksela sanoo.

Vietä älä tee mitään -päiviä

Lopuksi Markuksela neuvoo suomalaisia ottamaan mallia tanskalaisten hyggeilykulttuurista, jota meillä usein kutsutaan kotoiluksi.

– Nautitaan syksyn tullen elämästä sekä sen kauneudesta ja iloista. Katetaan kauniisti ja juodaan skumppalaseista vaikka vissyä sekä kaivetaan esille viltit ja kynttilät. Jätetään kaikki suorittaminen pois luvan kanssa. Vietetään välillä pyjamapäiviä, jolloin ei tehdä mitään, kun siihen on mahdollisuus. Hermosto kaipaa rytmiä, jossa on välillä myös totaalisia lepopäiviä.

Hanna Markuksela