Historiaa raskauden ympärillä
Historiaa raskauden ympärillä
Vauvan kehitys raskausaikana etenee samankaltaisena historian jatkumossa, vaikka maailma ympärillä muuttuu.
Historian havinaa

Historiaa raskauden ympärillä

Nykyään ennen ja jälkeen synnytyksen, sekä tietysti sen aikana, äidin ja vauvan tukena on joukko koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia lääkäreistä kätilöihin. Vauvan ja äidin terveyttä seurataan ja tarkkaillaan.

Tilastokeskuksen mukaan lapsikuolleisuus Suomessa on yksi maailman matalimmista, ja myös äideille synnytys on suhteellisen riskitöntä. Myös raskauden suunnittelu on helpompaa erilaisten ehkäisymenetelmien ja hormonihoitojen ansiosta. Miten äidit ja vauvat pärjäsivät ennen modernia lääketiedettä?

Julius Caesar syntyi keisarinleikkauksella

Jo antiikin Babylonian ja Egyptin ajoilta löytyy kirjallisia merkintöjä naispuolisista synnytyksenavustajista, joiden kuvaillaan auttavan uusia äitejä. Apu oli kuitenkin kaukana varsinaisesta lääketieteestä, sillä naisten ei sopinut harjoittaa lääketieteen ammattilaisen alaa. Poikkeuksia tähänkin sääntöön löytyi, ja esimerkiksi antiikin Kreikan ajoilta on säilynyt legenda naispuolisesta lääkäristä nimeltä Agnodice. Legendan mukaan Agnodice leikkasi hiuksensa lyhyeksi ja pukeutui miesten vaatteisiin päästäkseen potilaidensa luo. Synnytyskivuista kärsivät naiset oppivat pian pyytämään valepukuista naislääkäriä avukseen.

Ensimmäisellä vuosisadalla kreikkalainen lääkäri Soranus Efesolainen kirjoitti laajan gynekologiaan käsittelevän teoksen Gynaikeia. Teoksessa kuvataan muun muassa perätilasynnytystä, jossa vauva ei ole kääntynyt synnytystä varten otolliseen asentoon. Tällöin ohjeistetaan kääntämään vauva käsittelemällä sitä kohdun sisäpuolelta. Teos sisältää myös monia nykyäänkin käytössä olevia synnytystoimenpiteitä, kuten vauvan hengityksen tarkistaminen ja napanuoran leikkaus.

Yksi vanhimmista tunnetuista kirurgisista operaatioista on keisarinleikkaus, toimenpide, jossa vauva syntyy äidin vatsaan tehtävän viillon kautta. Jo kreikan mytologiassa mainitaan kyseinen toimenpide, sillä lääkinnän jumalan Asklepioksen kerrotaan syntyneen tällä tavoin. Rooman keisari Julius Caesar syntyi keisarileikkauksella, ja tämän uskotaan yleisesti olevan toimenpiteen nimen alkuperä (engl. Caesarean section). Kuitenkin nimi tulee todennäköisemmin latinan sanasta caedare, mikä tarkoittaa ”leikata”.

Sammakkoja raskaustesteinä ja nahkapaloja pessaarina

Kautta historian ihmiset ovat pyrkineet kehittämään keinoja varmistaa, onko nainen raskaana vai ei. Virtsaa on käytetty raskaustesteissä jo antiikin Egyptin ajoilta, joskin kyseenalaisin lopputuloksin. Silloin uskottiin, että jos nainen virtsasi vehnän ja ohran jyvien päälle, raskaus pystyttiin arvioimaan viljan kasvutavasta. Ohranjyvien itäessä naisen uskottiin odottavan poikalasta, kun taas vehnän itäessä lapsi olisi tyttö. Jos itämistä ei tapahtunut, nainen ei ollut raskaana. Tuoreempi raskaustestiesimerkki löytyy 1930-luvulta, jolloin naisen virtsa injektoitiin eläimiin, esimerkiksi sammakoihin. Sammakko reagoi virtsan sisältämiin raskaushormoneihin munimalla. Erikoissairaaloissa saatettiin pitää tällaisia sammakoita, joilla voitiin testata naisten raskaus lääketieteellisistä syistä.

Raskauden ehkäisy on kiinnostanut ihmisiä kautta ajan. Seksiä on haluttu harrastaa ilman pelkoa siitä, että joka vuosi syntyy uusi lapsi. Ensimmäinen kirjallinen maininta ehkäisystä löytyy sekin antiikin Egyptin ajoilta. Vuohen virtsarakkoa tai muita eläinten sisäelimiä saatettiin käyttää eräänlaisina kondomeina.

Ehkäisymenetelmien käyttö on ollut läpi historian vahvasti stigmatisoitu asia, ja vasta nykyaikana niiden käyttö on normalisoitunut. Jos ehkäisyä ei voinut tai halunnut käyttää, oli hyvinkin yleistä hylätä ei-toivotut lapset esimerkiksi kirkon huostaan.

Apteekkilehti

Puolueetonta, asiallista ja luotettavaa tietoa terveydestä, lääkkeistä, lääkehoidoista ja hyvinvoinnista.