Skip to main content
Flunssa, influenssa vai korona? 
Flunssa, influenssa vai korona? 
Kutittavaa kurkkua ja yskää voi helpottaa nauttimalla hunajaa suoraan lusikalla tai lämpimään juomaan sekoitettuna.

Flunssa, influenssa vai korona? 

Flunssa alkaa tavallisesti vilunväristyksillä, kurkkukivulla ja nuhalla. Myös nenän kutina ja aivastelu ovat nuhakuumeen tyypillisiä oireita.

Influenssan ensioireita ovat yleensä lihaskipu, päänsärky ja yleinen huonovointisuus. Ensioireiden jälkeen alkavat kuiva yskä ja kurkkukipu. Säryt ja voimaton olo jatkuvat ja usein nousee myös korkea kuume. Influenssaan on olemassa tarvittaessa käytettävä lääkärin määräämä lääkehoito. 

Korona voi oireilla niin monin tavoin ja vaihtelevalla voimakkuudella, että sen erottaminen flunssasta tai influenssasta pelkkien oireiden perusteella on usein vaikeaa. Parhaiten koronan tunnistaa haju- ja makuaistin katoamisesta, mutta tätä oiretta ei tule kaikille.

Hengitystieoireisena on aina hyvä toipua kotona. Jos kotitestistä tulee positiivinen koronatulos, pysytellään kotona virallisen ohjeistuksen mukaan. 

Miten hoidan flunssaa? 

Flunssaan ei ole parantavaa lääkettä eikä rokotetta toisin kuin influenssaan. Flunssa eli nuhakuume voi kestää kymmenenkin päivää, mutta se paranee kuitenkin itsestään. 

Nuhakuumetta aiheuttavia viruksia on satoja erilaisia, ja flunssa on yleisin ihmisen sairastama tauti. Aikuisetkin sairastavat yleensä 2–4 flunssaa vuosittain. 

Flunssan tärkein hoitokeino on lepo. Se on myös tehokkain jälkitautien, kuten poskiontelotulehduksen, keuhkokuumeen ja korvatulehduksen, ennaltaehkäisykeino. Jälkitauteja voidaan hoitaa antibiooteilla. 

Kuumeisena tarvitaan levon lisäksi riittävästi nestettä. Korkeaa kuumetta voi alentaa kipulääkkeillä etenkin, jos yleisvointi on heikko, eikä tee mieli syödä tai juoda.

Suositeltava kuumelääke on parasetamoli. Se auttaa myös vilunväreisiin ja päänsärkyyn. 

Vauvan nuhan hoito

Vauvojen nuhaoireita voi helpottaa keittosuolatipoilla tai -sumutteilla, jotka vähentävät nenän kuivumisoireita eli lieventävät tukkoisuutta ja helpottavat nenän kautta hengittämistä. Nosefridan avulla voi imeä vauvan tukkoisen sieraimen puhtaaksi. 

Hunajaa yskään ja kutisevaan kurkkuun

Yskänlääkkeiden käyttöä ei nykyisin suositella, sillä yskimisen tehtävä on irrottaa limaa keuhkoista. Kutittavaa kurkkua ja yskää voi helpottaa tehokkaasti imeskelemällä lusikallisen hunajaa. 

Huolehdi vastustuskyvystä

Hyvä käsihygienia ehkäisee tehokkaasti virsutartuntoja. Vastustuskykyä vahvistavat monipuolisen ruokavalion, riittävien yöunien ja hyvän fyysisen kunnon lisäksi C- ja D-vitamiinit. Hyvä vastustuskyky voi myös nopeuttaa flunssasta toipumista.

Sinkki voi lyhentää flunssan kestoa 

Sinkin on joissakin tutkimuksissa osoitettu lyhentävän aikuisen flunssan oireiden kestoa noin kolmanneksella.

Flunssan hoitoon käytetään 75–80 mg sinkkiasetaattia päivässä joko imeskeltävinä tabletteina tai suihkeena. Käyttö aloitetaan heti flunssaoireiden alussa ja sitä jatketaan muutaman päivän ajan, korkeintaan viikko.

Pitkäaikainen runsas sinkin käyttö on elimistölle myrkyllistä. Sinkki voi myös estää raudan imeytymistä. 

Sinkin tehosta lasten flunssaoireiden hoidossa ei ole riittävää tutkimustietoa. 

Raskauden ja imetyksen aikana sinkin käyttö on yleensä turvallista, mutta sen sopivuus on silti hyvä varmistaa neuvolasta. Voit kysyä neuvoa myös apteekista. 

Joillekin sinkki aiheuttaa pahoinvointia. Ilmiö on vaaraton ja sitä voi helpottaa nauttimalla sinkin ruokailun jälkeen.  

Normaali päivittäinen sinkin saantisuositus on 10 mg. Sinkkiä on esimerkiksi täysjyväviljoissa, pähkinöissä sekä poron- ja naudanlihassa. Turvallinen maksimiannos on 25 mg/vrk.

Lähteet

Apteekkari Pia Kanden, Tavastilan Apteekki

Duodecim Terveyskirjasto, terveyskirjasto.fi