Tutkimus etsii keinoja lääkejätteen vähentämiseksi
Apteekkariliiton ja Itä-Suomen yliopiston tutkimus selvittää, mikä lääke päättyy jätteeksi ja miksi. Tutkimukseen osallistuu yli 80 apteekkia eri puolilta Suomea.
Tutkimuksessa tarkastellaan myös, mitä lääkejäte maksaa yksilölle ja yhteiskunnalle. Tavoitteena on löytää keinoja lääkejätteen minimoimiseksi. Se säästäisi niin ympäristöä kuin rahaakin.
Aiempi tutkimus johti muutoksiin
Edellisen kerran lääkejätettä tarkasteltiin vuonna 2016. Tuolloin huomattiin, että vuositasolla kertyvän lääkejätteen rahallinen arvo on huomattava.
Apteekkariliitto laati tutkimuksen pohjalta erilaisia vaihtoehtoja lääkejätteen vähentämiseksi, ja osa näistä toteutettiin muun muassa vuoden 2017 sairausvakuutuslain uudistuksessa.
Muutoksia tuli muun muassa lääkkeiden toimittamiseen ja korvauskäytäntöihin. Esimerkiksi kalliita korvattavia lääkkeitä voidaan uusien säännösten mukaan toimittaa enintään yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Peruskorvattavissa lääkkeissä puolestaan otettiin käyttöön erityiskorvattavista lääkkeistä tuttu säännös, jonka mukaan edellinen toimitettu lääke-erä täytyy olla käytetty lähes loppuun, ennen kuin lääkettä saa lisää korvattuna.
Pyrkimyksenä oli, ettei tarpeettomia lääkkeitä kertyisi esimerkiksi silloin, kun lääkitystä joudutaankin vaihtamaan kesken hoidon.
Entistä tarkempaa tietoa
Nyt toteutettava lääkejätetutkimus näyttää, ovatko nämä toimenpiteet vaikuttaneet lääkejätteen määrään. Uudessa tutkimuksessa pureudutaan myös entistä tarkemmin lääkejätteen laatuun.
– Miten lääkejäte jakaantuu esimerkiksi resepti- ja itsehoitolääkkeisiin ja eri lääkeryhmiin tai korvausluokkiin. Ja palautuuko jätteeksi kalliita lääkkeitä. Myös syitä lääkejätteen syntymiselle tarkastellaan aiempaa systemaattisemmin, eli miksi kotiin hankitut lääkkeet vanhenevat tai jäävät käyttämättä, yliopistotutkija Johanna Timonen Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta arvioi.
Timosen mukaan aiempaa tarkempi tieto auttaa myös miettimään tarkempia keinoja jätteen vähentämiseksi. Keinot voivat liittyä esimerkiksi lääkkeen määräämis- ja toimittamiskäytäntöihin.
Tutkimus voi tarjota tietoa myös siitä, miten apteekeissa voidaan vähentää lääkejätettä neuvonnan ja apteekin asiantuntemuksen keinoin. Näin etenkin siinä tapauksessa, mikäli tutkimuksessa nousee esiin itsehoitolääkkeisiin kuuluvia lääkeryhmiä, jotka päätyvät usein hävikkiin.
– Tarvitsemme lisää tietoisuutta lääkejätteestä, sen syntymisestä ja siitä, miten järkevää lääkehoitoa voidaan edistää siten, että se vähentää myös lääkejätteen määrää, Timonen toteaa.
Lähde: Apteekkari.fi