Ruoka kallistuu – lääkkeiden hinnat jatkavat laskuaan
Ruuan hinta on noussut vuoden aikana Suomessa hurjaa tahtia. Esimerkiksi kananmunien hinta on noussut yli 32 prosenttia, voi 35 prosenttia ja jauhelihapaketin hinta paikoin yli 30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Suomalaisten elinkustannuksista ruoka on tilastollisesti toiseksi suurin rahareikä asumisen jälkeen, noin 12 prosenttia tuloista menee ruokaan.
Iltalehden uutispäätoimittaja Valtteri Varpela pohti pääkirjoituksessaan kesäkuun alussa, mistä ruuan hinnan raju nousu johtuu:
”Rajua nousua on selitetty pääasiassa sodan myötä räjähtäneillä energia- ja raaka-ainekuluilla. Mutta nyt kysymyksiä herättää se, että mikä selittää yhä jatkuvaa ruuan hinnannousua, kun esimerkiksi energian hinta on ollut jo pitkään laskussa. Myös viljan hinta Euroopassa on pudonnut 50 prosenttia viime vuoden toukokuusta.
Etenkin Euroopassa julkiseen keskusteluun on noussut epäilyksiä, käyttävätkö yritykset tilannetta hyväkseen ja nostavat hintojaan enemmän kuin todelliset tuotantokustannukset ovat, isompien voittojen toivossa. Inflaatiota kiihdyttävien palkankorotusten jälkeen keskusteluun on noussut niin sanottu greedflation eli ahneusinflaatio”, Varpela kirjoitti.
Lääkkeiden hinnat uivat vastavirtaan
Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat sen sijaan ovat laskeneet lähes 30 prosenttia vuodesta 2003, jolloin apteekeissa otettiin käyttöön lääkevaihto. Siinä apteekki vaihtaa lääkärin määräämän lääkevalmisteen halvempaan rinnakkaisvalmisteeseen. Niitä tulee markkinoille alkuperäislääkkeen patenttisuojan rauettua, ja samalla alkuperäislääkkeen hinta yleensä laskee.
Reseptilääkkeiden hinnat halpenivat 5,2 prosenttia ja farmaseuttiset tuotteet kolme prosenttia viime vuoden huhtikuuhun verrattuna. Itsehoitolääkkeiden hinnat nousivat 1,5 prosentilla, niihin kuuluvat nikotiinikorvausvalmisteet kallistuivat 3,9 prosenttia.
– Reseptilääkkeiden vahva hintasääntely ja viitehintajärjestelmä ovat pitäneet hinnat kurissa, kun vertaa kehitystä vaikkapa elintarvikkeisiin ja erityisesti taksimatkoihin, toteaa viestintäjohtaja Erkki Kostiainen Apteekkariliitosta.
Viitehinta on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alaisen Lääkkeiden hintalautakunnan lääkkeelle määrittelemä ylin hinta, josta Kela-korvaus voidaan maksaa. Reseptilääkkeen hinta on sama kaikissa apteekeissa. Apteekki ei päätä eikä voi vaikuttaa lääkkeen hintaan.
Sääntely suojaa hintojen nopealta nousulta
Aiemmin maltillinen inflaatio lähti reilu vuosi sitten keväällä laukalle. Itse kukin on saanut kukkarossaan tuntea koko ajan kallistuvat kauppareissut ja polttoainetankkaukset. Onko lääkkeiden hinnoille odotettavissa jotain vastaavaa huimaa nousua?
– Lääkeyritykset eivät voi nostaa hintoja noin vain, koska niiden pitää huomioida lääkkeiden pysyminen korvausjärjestelmässä. Lääkkeiden hintoja ei voi nykymallissa nostaa sellaisella nopeudella kuin muita hintoja. Sääntely siis suojaa kuluttajaa vahvasti nopean inflaation aikana, vastaa Kostiainen.