Rokotteet voivat suojata myös sydäntä ja muistia

Kun ihminen ikääntyy, elimistön puolustusjärjestelmä taudinaiheuttajia vastaan heikkenee.

Yli 65-vuotiaista suurella osalla on myös perussairauksia, jotka osaltaan lisäävät vakavien hengitystieinfektioiden riskiä. Siksi taudinaiheuttaja, joka nuorella aikuisella aiheuttaa ehkä tavallisen flunssan tai nuhakuumeen oireet, voi iäkkäällä aiheuttaa vakavan taudin jälkiseuraamuksineen.

Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, dosentti Eeva Ruotsalainen suositteleekin kaikille yli 65-vuotiaille rokotuksia vakavia hengitystieinfektioita vastaan.

– Rokotteet ovat merkittävä keino ehkäistä sairauksia sekä edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia.

Ruotsalainen puhuu erityisesti neljästä taudinaiheuttajasta, joita vastaan on tarjolla rokote: influenssa, korona, RS-virus ja pneumokokki. Ne lisäävät keuhkokuumeen, verenmyrkytyksen, sairaalahoidon ja kuoleman riskiä erityisesti ikääntyneillä.

– Jo viikon sairaalahoito voi heikentää toimintakyvyn palautumista ja johtaa kotihoidon tarpeeseen tai pahimmillaan laitoshoitoon, hän kertoo.

Vakava hengitystieinfektio lisää ikääntyneillä myös sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Riski on korkeimmillaan kuukauden sisällä infektiosta, mutta voi kestää jopa vuoden ajan.

Lisäksi tutkimuksissa on todettu, että vakavat hengitystieinfektiot voivat edistää muistisairauden kehittymistä. Rokotteet voivat siis osaltaan suojata sekä sydäntä että muistia.

Moni jää vielä ilman maksutonta rokotetta

Eeva Ruotsalainen toivoo, että tulevaisuudessa nykyistä useampi yli 65-vuotias saisi tärkeimmät rokotteet maksutta tai esimerkiksi Kela-korvattuina.

Nykytilannetta hän moittii sekavaksi: edes lääkärit eivät aina tiedä tai muista, mille ikä- tai riskiryhmille kukin rokote on maksuton.

Influenssarokotus tarjotaan nykyisin maksutta kaikille 65 vuotta täyttäneille, lapsille ja muille riskiryhmille, mutta paranneltu tehostettu influenssarokote toistaiseksi vain yli 85-vuotiaille.

Koronarokotuksen saavat ikänsä puolesta maksutta vain 75 vuotta täyttäneet. Lisäksi sitä tarjotaan aikuisille, joilla on vähintään kaksi vakavan koronataudin riskiä lisäävää sairautta tai jotka ovat säännöllisen hoivan, kuten kotihoidon piirissä.

Pneumokokkirokotetta tarjotaan maksutta lapsille sekä tietyille, harvoille riskiryhmille, kuten 65–84-vuotiaille astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville. RS-virusrokote ei sen sijaan ole vielä kansallisessa rokotusohjelmassa.

Rokotussuojaa voi täydentää itse

Jos rokotetta ei saa maksutta, sen hankkimista voi harkita omalla rahalla.

Ruotsalainen suosittelee yli 65-vuotiaita harkitsemaan rokotteita erityisesti pneumokokkia ja RS-virusta vastaan. Lisäksi yli 65-vuotias voi tehostaa omaa suojaansa ottamalla omakustanteisesti parannellun, tehokkaamman influenssarokotteen ja koronarokotteen, jos ei kuulu maksuttoman rokotteen ryhmään.

Markkinoilla on useita pneumokokkirokotteita, joista tehokkaimmat antavat suojaa 20:tä tai 21:tä eri pneumokokkibakteeria vastaan.

– Siinä, missä influenssa- ja koronarokotteet tulee ottaa vuosittain, yhdestä pneumokokkirokotteesta saa suojaa loppuiäksi, Ruotsalainen kertoo.

RS-virusta vastaan markkinoilla on kaksi rokotetta, jotka antavat suojaa 2–3 vuodeksi.

Markkinoilla on nykyisin rokote myös vyöruusua vastaan. Vyöruusu voi aiheuttaa hankalaa, pitkittynyttä hermosärkyä, ja sen epäillään lisäävän influenssan ja pneumokokin tavoin myös muistisairauden riskiä.

Ruotsalaisen mukaan myös vyöruusurokote olisi iäkkäille hyödyllinen, mutta sen hinta on muihin rokotteisiin verrattuna kallis. Toisaalta rokote antaa suojaa kymmeneksi vuodeksi.

Apteekista rokotuksen saa helposti

Monessa apteekissa voi nykyisin ottaa rokotuksia apteekkikäynnin yhteydessä, ilman etukäteen hankittua reseptiä.

Eeva Ruotsalaisen mielestä apteekkien rokotuspisteet helpottavat rokotteiden hankkimista omakustanteisesti.

– Apteekkien tarjoamat rokotukset palvelevat erityisesti ikääntyneiden rokotussuojaa. Osalla rokotteista suoja kestää vuosia, joten kertakustannus jakaantuu useiden vuosien ajalle, hän pohtii.

Eeva Ruotsalainen huomauttaa, että rokotteet vähentävät myös antibioottien tarvetta ja käyttöä. Tämä puolestaan torjuu antibioottien tehon hiipumista, joka on suuri uhka maailmanlaajuisesti.