Puhtaan ympäristön puolesta
Tutkijat kehittävät parhaillaan keinoja, joilla lääkeaineiden haittoja ympäristölle voitaisiin vähentää. Apteekin asiakkaan tärkein ympäristöteko on palauttaa käyttämättä jääneet lääkkeet apteekkiin.
Lääkeaineet aiheuttavat ympäristössä monenlaista harmia. Vesistöihin kertyvät lääkeaineet ja niiden hajoamistuotteet voivat olla haitallisia erityisesti kaloille ja muille vesieliöille.
Akatemiatutkija, apulaisprofessori Tiina Sikanen tutkii Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa lääkkeiden ympäristövaikutuksia. Hän on perehtynyt erityisesti siihen, miten uusien lääkeaineiden ympäristöhaittoja voitaisiin tulevaisuudessa ennakoida ja vähentää.
Tietoa lääkkeiden ympäristöhaitoista kertyy koko ajan lisää
- Hormonaaliset lääkkeet voivat esimerkiksi häiritä kalojen lisääntymistä. Mielialalääkkeet voivat puolestaan muuttaa kalojen käyttäytymistä niin, että pikkukaloista tulee saalistavia petoja, Sikanen kuvailee.
Lääkeaineiden korkeat pitoisuudet voivat olla jopa myrkyllisiä kaloille. Esimerkiksi kipulääkkeitä ja antibiootteja esiintyy ympäristössä jo melko korkeina pitoisuuksina. Olisikin tärkeää vähentää näiden lääkeaineiden päätymistä luontoon.
Suurin osa lääkejäämistä päätyy ympäristöön normaalin lääkkeiden käytön kautta.
Kun ihminen syö lääkkeitä, aineet poistuvat jäteveteen virtsan ja ulosteen mukana. Lisäksi esimerkiksi kipugeelien lääkeaineet huuhtoutuvat iholta pesuveden mukana viemäriin.
Jätevedenpuhdistamot on suunniteltu siten, että ne poistavat jätevedestä ”sitä itseään” ja haitallisia mikrobeja. Pieniä lääkemolekyyleja ne eivät välttämättä poista kovin hyvin.
Ensisijaista on, että lääke on ihmistenhoidossa tehokas ja turvallinen.
- Tutkimusten mukaan suurin osa lääkeaineista hajoaa vedenpuhdistamoilla vain vähän tai ei ollenkaan. Toisaalta meillä on ympäristötietoa vain pienestä osasta lääkkeitä, joita on markkinoilla useita tuhansia, Tiina Sikanen kertoo.
Onneksi lääkeaineiden pitoisuudet ovat toistaiseksi järvissä ja merissä varsin pieniä. Lääkkeet on kuitenkin suunniteltu siten, että ne vaikuttavat jo pienillä annoksilla. Siksi vähäisetkin määrät lääkeaineita voivat olla haitallisia luonnon eliöille.
- Jos lääkeaineet eivät hajoa vedenpuhdistamoilla, ne eivät välttämättä hajoa ympäristössäkään. Vaarana on, että lääkeaineiden pitoisuudet nousevat ajan myötä, kun niitä kertyy ympäristöön, Sikanen huomauttaa.
Apulaisprofessori Tiina Sikanen on perehtynyt lääkeaineiden ympäristöhaittojen ehkäisyyn.
Tehokkain keino olisi jätevesien puhdistuksen tehostaminen
Tehokkain keino ympäristön lääkejäämien vähentämiseksi olisi tehostaa jätevesien puhdistusta
Tähän liittyy kuitenkin monenlaisia pulmia. Lääkejäämien poistamiseen jätevedestä on kyllä olemassa menetelmiä, mutta niiden käyttöönotto on varsin kallista. Lisäksi menetelmät vaativat puhdistamoilla paljon fyysistä tilaa ja kuluttavat energiaa.
- Jos koittaisimme poistaa kaikki mahdolliset lääkejäämät jätevedestä, voisimme joutua ojasta allikkoon. Menetelmät kuluttaisivat valtavasti energiaa ja lisäisivät ilmastopäästöjä, Sikanen sanoo.
Järkevämpää voisikin olla puhdistaa suurimpien kuormittajien, kuten sairaaloiden ja hoitolaitosten jätevedet lääkejäämistä. Silloin menetelmät voitaisiin räätälöidä poistamaan jätevedestä juuri laitoshoidossa käytettyjä lääkeaineita.
Myös uusia, tehokkaampia vedenpuhdistusmenetelmiä tarvitaan. Niitä kehitetään esimerkiksi Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan koordinoimassa SUDDEN-tutkimushankkeessa, jossa on mukana tutkijoita Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta.
Tulevaisuudessa uudet lääkkeet saatetaan suunnitella siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle.
Jo nyt uusien lääkkeiden ympäristöriskit tulee arvioida, ennen kuin ne saavat Euroopassa myyntiluvan. Mutta vaikka riskejä ympäristölle olisi, lääke voidaan silti hyväksyä markkinoille.
- Uuden lääkkeen kehittäminen on niin haastavaa, että sen käyttöä ei voida kieltää ainoastaan ympäristöriskien vuoksi. Ensisijaista on, että lääke on ihmisten hoidossa tehokas ja turvallinen, Tiina Sikanen korostaa.
Hän toivoo, että tulevaisuudessa lääkkeiden ympäristöriskejä arvioitaisiin jo varhaisessa lääkekehityksen vaiheessa. Jos useampi lääkeainekandidaatti todettaisiin ihmiselle yhtä tehokkaaksi ja turvalliseksi, jatkotutkimuksiin voitaisiin valita se, jolla on vähiten mahdollisia ympäristöhaittoja.
Uusia menetelmiä kehitteillä
Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa kehitetään parhaillaan menetelmiä, joilla lääkkeiden vaikutuksia eliöissä voitaisiin tutkia kalan soluilla tai solun osilla. Tämä helpottaisi ympäristöriskien alustavaa arviointia jo varhaisessa lääkekehityksen vaiheessa.
Yliopisto on mukana myös eurooppalaisessa hankkeessa, jossa kehitetään laskennallisia menetelmiä lääkeaineiden ympäristövaikutusten ennustamiseen. Näitä menetelmiä voitaisiin käyttää sekä uusien että jo käytössä olevien lääkkeiden ympäristöriskien arvioimisessa.
Lääkkeet ovat monen sairauden hoidossa elintärkeitä. Tavoitteena on, että lääkkeiden käyttö on tulevaisuudessa mahdollisimman turvallista myös ympäristölle.
- Apteekin asiakkaan tärkein ympäristöteko on palauttaa käyttämättä jääneet lääkkeet apteekkiin, josta ne kuljetetaan asianmukaisesti hävitettäväksi, Sikanen kiteyttää.
Lääkkeiden käyttäjän suurin ympäristöteko on palauttaa lääkejäte apteekin keräyspisteeseen.
Vältä lääkkeiden turhaa käyttöä
Vaikka lääkkeiden käyttö voi aiheuttaa haittoja ympäristölle, siitä ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa. Lääkkeet ovat monien sairauksien ja oireiden hoidossa tuiki tärkeitä ja tarpeellisia.
Lääkkeiden turhaa käyttöä olisi silti hyvä välttää.
- Lääkärien tulisi määrätä esimerkiksi antibiootteja vain silloin, kun niille on todella tarvetta. Asiakkaan tulisi puolestaan käyttää antibioottikuurinsa loppuun saakka, jotta pian ei tarvita uutta lääkekuuria, apulaisprofessori Tiina Sikanen täsmentää.
Myös kipulääkkeitä kannattaa käyttää vain silloin, kun kipu oikeasti häiritsee elämää. Joskus esimerkiksi liikunta voi auttaa kipuihin paremmin.
Kun tietoa lääkkeiden ympäristövaikutuksista kertyy enemmän, lääkevalintoja voidaan ehkä tulevaisuudessa ohjata ympäristölle ystävällisempään suuntaan. Kahdesta yhtä tehokkaasta ja turvallisesta lääkkeestä voitaisiin valita käyttöön se, joka aiheuttaa vähemmän haittaa ympäristölle.
Osa lääkkeiden ympäristöhaitoista on tiedossa jo nyt.
- Esimerkiksi kipulääkkeissä on tutkitusti eroja sen suhteen, kuinka haitallisia ne ovat ympäristölle. Lääkäriltä tai apteekin henkilökunnalta voi kysyä lisää lääkkeiden ympäristövaikutuksista, Sikanen kannustaa.
Palauta lääkejäte apteekkiin
- Käyttämättä jääneet tai vanhentuneet lääkkeet voi palauttaa maksutta apteekkiin.
- Lääkkeet ovat ongelmajätettä! Älä heitä niitä sekajätteeseen tai viemäriin.
- Palauta nestemäiset lääkkeet, lääkevoiteet ja -suihkeet apteekkiin omissa pakkauksissaan.
- Palauta ruiskut ja neulat erillään muista lääkejätteistä, pakattuna esimerkiksi läpäisemättömään muovipulloon tai lasipurkkiin.
- Muista palauttaa apteekkiin myös käytetyt lääkelaastarit ja kerta-annospipetit. Niissä voi olla vielä lääkeainetta jäljellä.
- Käyttämättä jääneet perusvoiteet, kosmetiikka ja ravintolisät kuuluvat sekajätteeseen.
