Oikea ja laadukas lääkehoito säästää kustannuksia

Kuvittele maailma, jossa ei olisi lääkkeitä. Tavanomainen tulehdus voisi silloin olla hengenvaarallinen, koska antibiootit eivät auttaisi taltuttamaan pöpöjä. Myös moni pitkäaikainen sairaus, kuten astma tai aikuistyypin diabetes, pahenisi nopeasti ja voisi aiheuttaa vaikeita komplikaatioita.

– Nykyisten lääkkeiden avulla moni pitkäaikaissairas voi elää ihan normaalia elämää, harrastaa ja käydä töissä, toteaa sosiaalifarmasian professori Katri Hämeen-Anttila Itä-Suomen yliopistosta.

Esimerkiksi nivelreuma tarkoitti vielä 40–50 vuotta sitten vaikeaa sairautta, joka johti lähes väistämättä nivelvaurioihin ja invaliditeettiin. Nykyisin nivelreumaa voidaan hoitaa lääkkeillä niin tehokkaasti, että realistinen hoitotavoite on oireettomuus ja nivelvaurioiden estäminen.

Julkisessa keskustelussa puhutaan usein siitä, kuinka paljon lääkkeet maksavat yhteiskunnalle. Helposti unohtuu, että lääkkeet säästävät merkittävästi yhteiskunnan muita kuluja, kuten sairaalahoidon menoja, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä – puhumattakaan hyödyistä potilaalle itselleen.

– Uudet lääkkeet ovat usein melko kalliita, mutta ne voivat silti olla kustannustehokkaita. Lääkehoitoa tulisi tarkastella osana terveydenhuollon kokonaisuutta eikä vain yksittäisenä menoeränä, Hämeen-Anttila korostaa.

Lääkehoidon ongelmat ovat yleisiä

Suurimmat hyödyt lääkkeistä saadaan, kun lääkehoito on rationaalista: vaikuttavaa, turvallista, taloudellista, yhdenvertaista ja laadukasta.

Lääkehoito on kohdallaan, kun ihminen ottaa niitä lääkkeitä, joita tarvitsee, ohjeiden mukaan, oikeaan aikaan ja sopivan annoksen.

– Nämä ovat erinomaisia tavoitteita, mutta valitettavasti lääkehoidon ongelmat ovat hyvin yleisiä, Hämeen-Anttila sanoo.

Nykyisten lääkkeiden avulla moni pitkäaikaissairas voi elää ihan normaalia elämää.
- Katri Hämeen-Anttila

Lääkkeitä voidaan käyttää tahallisesti väärin esimerkiksi päihtymistarkoituksessa. Väärää käyttöä on myös se, jos henkilö käyttää vahingossa vaikkapa kahta eri lääkettä, jotka sisältävät samaa vaikuttavaa ainetta. Silloin haittavaikutusten riski kasvaa.

Esimerkiksi parasetamoli on oikein käytettynä turvallinen kipulääke, mutta jos sitä ottaa liian paljon, se voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen.

– Vahinko voi sattua erityisesti tilanteissa, joissa ei tunnista käyttävänsä useita parasetamolia sisältäviä eri nimisiä resepti- ja itsehoitovalmisteita. Myös flunssalääke voi sisältää parasetamolia, Hämeen-Anttila muistuttaa.

Vai otettu lääke auttaa

Lääkkeiden yli- ja alikäyttö aiheuttavat kustannuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Jos potilas käyttää lääkettä, josta ei ole hänelle hyötyä, hän itse ja yhteiskunta maksavat lääkkeestä turhaan. Jos taas potilas ei saa tarvitsemaansa lääkettä tai sen annos on liian pieni, hän kärsii turhaan sairauden oireista ja muut terveydenhuollon kustannukset voivat lisääntyä.

Yksi iso haaste lääkehoidossa on hoitoon sitoutuminen. Usein lääkärin määräämä, tarpeellinen lääke jää jostain syystä käyttämättä tai sitä otetaan vain silloin tällöin, jolloin lääke ei vaikuta toivotusti.

– On arvioitu, että jos potilaat saataisiin sitoutumaan lääkehoitoonsa, siitä saataisiin suurempi vaikutus kansanterveyteen kuin jonkin yksittäisen lääkehoidon kehittymisestä, Hämeen-Anttila kertoo.

Esimerkiksi korkea kolesteroli tai verenpaine ei välttämättä tunnu miltään. Silloin potilaan voi olla vaikea motivoitua hoitoon, vaikka se voisi ehkäistä vakavia sairauksia, kuten sydäninfarktia.

Kaikki tehokkaat lääkkeet voivat aiheuttaa myös haittavaikutuksia. Useimmiten haitat ovat lieviä, mutta joskus ne vaativat jopa sairaalahoitoa.

Erityisesti ikääntyneillä lääkehaitat ovat yleisiä, koska heillä on usein käytössään monia eri lääkkeitä eikä heidän elimistönsä pysty enää käsittelemään lääkkeitä kuten nuorena. Oulun yliopiston tutkimuksessa lähes joka neljäs iäkkäiden potilaiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä johtuikin lääkehaitoista.

– Jos itsehoitolääkkeitä olisi myynnissä apteekkien ulkopuolella, kukaan ei varmistaisi, että lääke sopii juuri kyseiselle asiakkaalle. Lääkehaitat voisivat silloin lisääntyä, sanoo sosiaalifarmasian professori Katri Hämeen-Anttila Itä-Suomen yliopistosta.

Apteekit edistävät rationaalista lääkehoitoa

Apteekkien tehtävä on antaa asiakkaille lääkeneuvontaa, joka varmistaa laadukasta ja vaikuttavaa lääkehoitoa, lääkehoidon turvallisuutta ja hoitoon sitoutumista. Lisäksi apteekit antavat asiakkaille hintaneuvontaa ja toteuttavat lääkevaihtoa, mikä edistää lääkehoidon taloudellisuutta.

Reseptitiskissä farmaseutti varmistaa, että asiakas osaa käyttää lääkärin määräämää lääkettä oikein ja turvallisesti. Hän neuvoo, tuleeko lääke ottaa vaikkapa tyhjään vatsaan, ruoan kanssa tai eri aikaan kuin jokin toinen valmiste.

Myös itsehoitohyllyllä farmaseutti neuvoo, miten lääkkeitä tulisi käyttää ja millä annoksella. Itsehoidon lääkeneuvontaan kuuluu lisäksi asiakkaan vaivan ja kokonaistilanteen kartoittamista.

– Ensin apteekissa selvitetään, sopiiko oire itsehoidossa hoidettavaksi. Sitten katsotaan erilaiset hoitovaihtoehdot ja mietitään, mikä niistä olisi juuri tälle asiakkaalle sopivin, huomioiden esimerkiksi mahdolliset sairaudet ja käytössä olevat muut lääkkeet. Vasta sen jälkeen annetaan neuvot kyseisestä lääkkeestä, Hämeen-Anttila kuvailee.

Tutkimusten mukaan noin joka viidennessä itsehoidon neuvontatilanteessa asiakkaan lääkehoidosta löytyy jokin ongelma. Asiakas on esimerkiksi ostamassa itsehoitolääkettä vaivaan, joka vaatiikin lääkärin hoitoa, tai hän on valitsemassa vaivaansa väärää lääkettä.

– Jos itsehoitolääkkeitä olisi myynnissä apteekkien ulkopuolella, kukaan ei varmistaisi, että lääke sopii juuri kyseiselle asiakkaalle. Lääkehaitat voisivat silloin lisääntyä.