Skip to main content
Meneekö ideologia turvallisen lääkehoidon edelle?
Meneekö ideologia turvallisen lääkehoidon edelle?
Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi on huolissaan lääkeneuvonnan toteutumiseta mahdollisessa uudistuksessa.
Ajankohtaista

Meneekö ideologia turvallisen lääkehoidon edelle?

Itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajentamiseen tähtäävässä valmistelussa haetaan ratkaisua ongelmaan, jota ei ole. Seurauksena haitat todennäköisesti lisääntyvät, kirjoittaa Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi.

Itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajentamisesta käytävä keskustelu jatkuu. Parhaillaan odotetaan poliittista päätöstä muutoksen laajuudesta ja sisällöstä.

Ratkaistavia asioita on vielä paljon, eikä vähäisimpinä lääkeneuvonnan järjestäminen mahdollisissa uusissa myyntikanavissa sekä apteekkitalouden kokonaisuus, johon itsehoitolääkkeiden myynnillä on merkittävä vaikutus.

Esitys itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajentamisesta on monella tapaa ongelmallinen. Farmaseuttina pidän erityisen huolestuttavana sitä, että lääkeneuvonnasta keskusteltaessa ei huomioida yksittäisen lääkkeen vaikutusta usein monimutkaisen hoidon kokonaisuuteen.

Lääkeneuvontaa tarvitaan

En ole ajatusteni kanssa yksin. Farmasialiiton tekemän laajan jäsenkyselyn mukaan lähes kaikki vastaajat, eli farmasian ammattilaiset, ovat huolissaan lääkeneuvonnan toteutumisesta mahdollisessa uudistuksessa.

Apteekeissa työskentelevät farmaseutit ja proviisorit kohtaavat työssään asiakkaita itsehoitolääkehyllyn äärellä miettimässä itselleen sopivaa ja turvallista vaihtoehtoa. Olisi varsin järkevää kuunnella heidän kokemustaan.

Lääkeneuvonnan tärkeyteen vedotessamme kuulemme kerrasta toiseen samat vasta-argumentit siitä, kuinka neuvonta ei tälläkään hetkellä toteudu. On totta, että kaikki eivät neuvontaa tarvitse tai siirtyvät kassalle kohtaamatta farmasian ammattilaista. Meillä on myös parannettavaa toiminnassamme, kuten Fimean haamuasiakastutkimus osoitti.

Mutta yhtä totta on, että jokainen, joka neuvontaa haluaa ja tarvitsee, sitä saa. Perusterve, työikäinen asiakas, joka satunnaisesti tarvitsee kipulääkettä, voi pärjätä itsekin pakkausselosteen tuella. Mutta miten selviää tämän asiakkaan iäkäs, monisairas ja monilääkitty vanhempi tai isovanhempi?

Yksikin väärä valinta saattaa horjuttaa lääkehoidon kokonaisuutta ja aiheuttaa haittaa. Meillä ei ole varaa jättää näitä asiakkaita neuvomatta.

Suomalaiset luottavat apteekkiin

Itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajentamiseen tähtäävässä valmistelussa on asioita, joita en edelleenkään ymmärrä.

Asiakkaat ovat tutkitusti tyytyväisiä apteekin toimintaan ja farmasian ammattilaisten asiantuntemukseen. Meihin luotetaan.

Itsehoitolääkkeiden marketteihin vienti ei tuo säästöjä valtion kassaan. Lääkemyynti ja haitat todennäköisesti lisääntyvät, ja samalla pahimmassa tapauksessa muun terveydenhuollon kuorma kasvaa.

Lääkkeiden saavutettavuus on tälläkin hetkellä varsin hyvä.

Ja ennen kaikkea, meillä on suurempiakin ongelmia lääkehoidoissa kuin itsehoitolääkkeiden jakelukanavat.

Kaikesta edellä mainitusta huolimatta itsehoitolääkkeiden markettimyynti on asia, joka otetaan ensimmäisten joukossa käsittelyyn valtavan suuresta Lääkkeet ja apteekkitalous -hankkeen sisällöstä. Meneekö ideologia rationaalisen lääkehoidon edelle? Ikävä kyllä tältä ajatukselta ei voi välttyä.

Maija Pirttijärvi
Farmasialiiton puheenjohtaja

Sanottua:

Hyvinvointialueiden kannattaa ennakkoluulottomasti miettiä, miten apteekkien lähipalveluverkostoa voisi hyödyntää. Apteekit voivat tuottaa palveluja edullisesti lähellä ihmisiä. Esimerkiksi pitkäaikaissairaat käyvät säännöllisesti apteekissa. Mitä jos lääkkeitä hakiessa saisi samalla hoitotarvikkeet, voisi ottaa kausi-influenssarokotteen tai pääsisi terveydenhoitajan juttusille.

Sini Terävä
Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtaja

 

Haluan nähdä apteekit jatkossakin osana sote-lähipalveluja. Hyvinvointialueiden ja apteekkien palvelujen välillä voisi löytyä monia synergiahyötyjä. Apteekkeja voisi hyödyntää aiempaa enemmän lääkkeiden yhteensopivuuden varmistamisessa ja lääkehoidon kokonaisarvioinnissa. Yhteistyötä kotihoidon, sairaaloiden ja lääkäreiden kanssa on perusteltua kehittää. Apteekkien terveyspisteitä voitaisiin laajentaa nykyisestä. Farmaseuttien ja proviisoreiden rokotusoikeus voi hyödyttää sekä asiakasta että palvelujärjestelmää.

Mia Laiho
Lääketieteen tohtori ja sisätautien erikoislääkäri, kansanedustaja

 

Kaikki tiedämme, että hyvinvointialueilla on mittavat säästöpaineet ja monilla alueilla terveydenhuollon lähipalveluita joudutaan karsimaan. Apteekkien työn arvo on siinä, että apteekeissa on saatavilla lääkealan asiantuntijan antamaa neuvontaa lääkkeiden oikeasta ja turvallisesta käytöstä ja maanlaajuinen apteekkiverkosto tukee palveluiden saatavuutta.

Inka Puumalainen
Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja

 

Suomessa on saatavilla laaja itsehoitolääkevalikoima. Se perustuu siihen, että itsehoitolääkkeitä on saatavilla vain apteekeissa, joissa proviisorit ja farmaseutit antavat lääkeneuvontaa. Apteekkien toimintaa myös säädellään tarkasti. Apteekeissa tunnetaan lääkkeet, muut hoitovaihtoehdot ja hoitosuositukset. Asiakas ei aina tiedä tarvitsevansa neuvontaa. Apteekeissa puututaan päivittäin tilanteisiin, joissa itsehoitolääke ei ole oikea tapa hoitaa oiretta tai asiakas on valitsemassa väärän tai ­hänelle sopimattoman valmisteen oireensa hoitoon.

Teemu Ali-Kovero
Suomen Proviisoriyhdistyksen toiminnanjohtaja

 

Lähde: Apteekkari.fi 21.11.2024