Lihavuuslääkkeiden teho vaihtelee

Pilleri poskeen tai pistos ihon alle – ja kilot karisevat itsestään? Ihan niin helposti ei laihduttaminen suju lääkehoidolla, vaan pysyvien tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan myös muutoksia ruokavalioon ja lisää liikuntaa.

Lihavuuden hoitoon tarkoitetut lääkkeet soveltuvat terveille aikuisille, joiden painoindeksi on yli 30. Henkilöillä, joilla on lihavuuteen liittyvä sairaus, kuten diabetes, verenpainetauti, uniapnea tai polven nivelrikko, lääkehoitoa voidaan käyttää, kun painoindeksi on vähintään 27–28.

– Jos ruokahalun hallinta on ongelma eikä muuten saa kuriin annoskokoa tai mielitekoja, ruokahalua vähentävät lääkkeet voivat auttaa. Jos perusongelma on vähäinen liikunta, lääkitys ei ole niin hyödyllistä, selvittää professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksiköstä.

Lääkevalikoima laajentunut

Suomessa on myynnissä viisi lihavuuslääkettä. Niistä neljä matkii elimistön omia suolistohormoneita ja vähentää ruokahalua: tablettimuotoinen päivittäin otettava Mysimba®, kerran päivässä pistettävä Saxenda® sekä kerran viikossa pistettävät Wegovy® ja Mouranjo®.

Kaksi viimeksi mainittua olivat vielä elokuussa 2024 rajoitetusti myynnissä rinnakkaistuontilääkkeenä*.

Suolistohormoneiden yleisimpiä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, oksentelu, närästys, ripuli, ummetus, vatsakipu ja ruoansulatushäiriöt. Mysimba voi aiheuttaa myös suun kuivumista, univaikeuksia, huimausta ja vapinaa sekä nostaa verenpainetta ja sykettä. Saxenda, Wegovy ja Mounjaro saattavat laskea verensokeria yhteiskäytössä joidenkin diabeteslääkkeiden, kuten insuliinin, kanssa.

Jos ruokahalun hallinta on ongelma eikä muuten saa kuriin annoskokoa tai mielitekoja, ruokahalua vähentävät lääkkeet voivat auttaa.

Uusin lääkkeistä, tirtsepatidia sisältävä Mounjaro, on testeissä osoittautunut tähänastisista lääkkeistä kaikkein tehokkaimmaksi. Sen avulla painoa on pudonnut jopa yli 20 prosenttia vuoden aikana. Lääkkeen haittapuolena on vielä muitakin korkeampi hinta.

Viides ja vanhin laihdutuslääkkeistä on tablettimuotoinen Orlistat®. Se vähentää syödyn rasvan imeytymistä elimistöön mutta ei vähennä ruokahalua.

Pietiläisen mukaan laihdutuslääkkeiden käyttöön ei juurikaan liity riskejä.

– Suolistohormonien käytössä voi muutamilla prosenteilla esiintyä sappikiviä, mutta ne liittyvät ennemminkin voimakkaaseen laihtumiseen kuin lääkkeeseen. Osa harvinaisista haimatulehduksista saattaa puolestaan liittyä sappikiviin.

Samalla elintavat kuntoon

Lääkityksen aloittamisen myötä on huolehdittava säännöllisestä ateriarytmistä, proteiinin ja kasvisten riittävästä saannista, oikeanlaisesta annoskoosta sekä herkkujen ja napostelun välttämisestä.

Reipas liikunta tukee laihtumista ja tulosten pysyvyyttä. Lihavuuden hoidossa on saatu hyviä tutkimustuloksia kestävyyttä ja lihaskuntoa edistävän liikunnan vaikutuksista.

Lihavuuslääkkeiden teho vaihtelee yksilöllisesti, ja niiden vaikutusta arvioidaan yleensä ensimmäisen kerran muutaman viikon kuluttua aloituksesta. Lääkehoitoa pidetään tehokkaana, jos paino on kolmen neljän kuukauden kuluttua laskenut vähintään viisi prosenttia.

– Jos tuntee, ettei pärjää uusien elintapojen noudattamisessa, kannattaa vaatia tukea terveydenhuollolta. Lääkkeistä saa hyvän tehon, mutta elintavat turvaavat, että laihdutus on terveellistä. Jos lääke tehoaa voimakkaasti, on vaarana, ettei syö tarpeeksi ja tulee proteiini- ja vitamiinipuutteita tai lihaskatoa, Pietiläinen painottaa.

Tarkkana, jos lopettaa lääkityksen

Kun tavoitepainon on saavuttanut, voiko lääkkeen käytön lopettaa ilman, että ylipaino tulee takaisin?

– Jos elintavat, kuten ruokailu ja liikunta, pysyvät hyvällä mallilla, painokin pysyy. Usein niistä alkaa kuitenkin lipsua vähän huomaamatta, eikä ruokahalu enää pysy kurissa, jolloin paino nousee. Jos lääkkeen käytön lopettaa äkillisesti, elimistö saattaa yrittää nopeasti saada painoa nousemaan, Pietiläinen vastaa.

Monilla lihavuutta ylläpitää omien suolistohormonien puute. Kun lääkehoito lopetetaan, kylläisyyden tunteen puute palaa.

Saatavuus toivottavasti paranee

Lääkäreitä ja Ozempic-semaglutidilääkkeellä laihduttavia on arvosteltu siitä, ettei kyseistä lääkettä riitä diabeetikoille.

– Ozempicin käyttöaihe on diabetes, joten on ohimääräämistä, jos sitä määrätään pelkästään lihavuuden hoitoon. On ymmärrettävää, että näin on käynyt, koska se tehoaa. Siinä on sama molekyyli kuin Wegowyssä, mutta se on halvempaa, valottaa Pietiläinen.

Lääkkeistä saa hyvän tehon, mutta elintavat turvaavat, että laihdutus on terveellistä.

Wegovyn semaglutidiannos on suurempi kuin Ozempicin, koska tavoitteena on edistää laihtumista eikä vain parantaa verensokerin säätelyä.

Pietiläinen uskoo, että lihavuuslääkkeiden saatavuusvaikeudet pikkuhiljaa helpottavat, kun nyt vain pieninä erinä rinnakkaistuontilääkkeenä saatavat Wegowy ja Mourajo tulevat virallisesti markkinoille.

– Toivon, että tulee vielä uusia lääkkeitä, mikä lisää vaihtoehtoja ja kilpailua sekä alentaa hintoja.

*Rinnakkaistuontilääke on alkuperäisvalmiste, jonka rinnakkaismaahantuoja tuo maahan ilman alkuperäisvalmistajan lisenssiä.