Skip to main content
Lääkkeiden hinnat uivat vastavirtaan
Lääkkeiden hinnat uivat vastavirtaan

Lääkkeiden hinnat uivat vastavirtaan

Kuluttajahinnat harvemmin laskevat, mutta reseptilääkkeiden hintakehitys tekee poikkeuksen. Viime vuosikymmeninä hintasääntely ja lääkevaihto apteekissa ovat tuoneet kuluttajille ison edun.

Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat laskeneet lähes 30 prosenttia vuodesta 2003, jolloin apteekeissa otettiin käyttöön lääkevaihto. Siinä apteekki vaihtaa lääkärin määräämän lääkevalmisteen halvempaan rinnakkaisvalmisteeseen. Niitä tulee markkinoille alkuperäislääkkeen patenttisuojan rauettua, ja samalla alkuperäislääkkeen hinta yleensä laskee.

Suomalaiset maksoivat reseptilääkkeistään viime vuoden lopussa lähes 15 prosenttia vähemmän kuin vuosikymmen sitten, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Itsehoitolääkkeiden hinnat ovat pysyneet ennallaan. Vertailun vuoksi kuluttajahinnat nousivat tammikuusta 2012 joulukuuhun 2021 reilut 11 prosenttia.

– Reseptilääkkeiden vahva hintasääntely ja viitehintajärjestelmä ovat pitäneet hinnat kurissa, kun vertaa kehitystä vaikkapa elintarvikkeisiin ja erityisesti taksimatkoihin, toteaa viestintäjohtaja Erkki Kostiainen Apteekkariliitosta.

Viitehinta on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alaisen Lääkkeiden hintalautakunnan lääkkeelle määrittelemä ylin hinta, josta Kela-korvaus voidaan maksaa. Reseptilääkkeen hinta on sama kaikissa apteekeissa.

Sääntely suojaa hintojen nopealta nousulta

Kun lääkeyritys tuo markkinoille uuden lääkkeen, se määrittää sille tukkuhinnan. Lääke pääsee Kelan korvausjärjestelmän piiriin vain, jos sosiaali- ja terveysministeriön alainen lääkkeiden hintalautakunta hyväksyy lääkeyrityksen ehdottaman hinnan. Apteekki lisää hintaan lääketaksan mukaisen katteensa ja 10 prosentin arvonlisäveron.

Aiemmin maltillinen inflaatio lähti keväällä laukalle. Itse kukin on saanut kukkarossaan tuntea koko ajan kallistuvat kauppareissut ja polttoainetankkaukset. Onko lääkkeiden hinnoille odotettavissa jotain vastaavaa huimaa nousua?

– Lääkeyritykset eivät voi nostaa hintoja noin vain, koska niiden pitää huomioida lääkkeiden pysyminen korvausjärjestelmässä. Lääkkeiden hintoja ei voi nykymallissa nostaa sellaisella nopeudella kuin muita hintoja. Sääntely siis suojaa kuluttajaa vahvasti nopean inflaation aikana, vastaa Kostiainen.

Biologiset lääkkeet apteekkivaihdon piiriin?

Vaikka monien lääkkeiden hinnat ovat laskeneet, yhteiskunnan lääkekustannukset jatkavat kasvuaan. Viime vuonna Kela maksoi lääkekorvauksia yhteensä 1 711 miljoonaa euroa, mikä oli 4,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Yksi syy kasvaviin menoihin on uusien kalliiden korvattavien lääkkeiden käyttöönotto, ja iso osa niistä on biologisia lääkkeitä.

Apteekkariliitto on ehdottanut biologisten lääkkeiden vaihtoa apteekissa niiden edullisempiin kaltaislääkkeisiin eli biosimilaareihin. Ne on kehitetty samankaltaisiksi ja vertailukelpoisiksi alkuperäisen biologisen lääkkeen kanssa sekä sisältävät samaa vaikuttavaa ainetta, mutta sen eri versiota. Valmisteet ovat keskenään hoidollisesti samanarvoisia, mutta nykyisin vaihtokelpoisia vain lääkärin valvonnassa.

Apteekkariliiton laskelmien mukaan apteekkivaihdosta syntyisi useiden kymmenien miljoonien euron säästöt lääkekuluihin.

– Suomessa hyödynnetään huonosti biosimilaareja silloinkin, kun se olisi perusteltua. Käytössä olevilla ohjauskeinoilla ei ole ollut riittävää vaikutusta, joten apteekkivaihto tehostaisi biosimilaarien käyttöä. Vaikka biologiset lääkkeet ovat tabletteihin ja kapseleihin verrattuna haastavampia vaihdettavia niissä käytettävien annostelulaitteiden takia, apteekit pystyvät toteuttamaan vaihdon turvallisesti, Kostiainen jatkaa.

STM:n perustama työryhmä valmistelee biologisten lääkkeiden apteekkivaihtoa, joka voisi Kostiaisen mukaan toteutua vuonna 2024.

Itsehoitolääkkeiden hinnoissa pientä joustoa

Lääkelaki muuttui huhtikuun alussa niin, että itsehoitolääkkeille on asetettu enimmäis- ja vähimmäishinta. Apteekit voivat itse määritellä myyntihinnan niiden puitteissa ja kilpailla hinnoilla pienentämällä itsehoitolääkkeistä saamaansa katetta. Muutos ei koske reseptilääkkeitä.

Aika näyttää, miten kuluttajat hyötyvät lakimuutoksesta. Ongelmana on, ettei tietoa edullisemmista hinnoista helpolla saada apteekeista kuluttajien tietoon, koska apteekki ei saa markkinoida alennuksia tai tarjouksia. Alennetun hinnan näkee esimerkiksi vain hintalapusta hyllynreunassa tai apteekin verkkopalvelusta.

Kostiainen korostaa, miten vaikeaa on tuoda markkinatalousmallia vahvasti säänneltyihin tuotteisiin. Lääkkeet eivät ole tavanomaisia hyödykkeitä vaan terapiahyödykkeitä.

– Apteekin tavoitteena ei ole myöskään myydä mahdollisimman paljon lääkkeitä vaan myydä niitä tarpeeseen. Haluamme toimia vastuullisesti ja esimerkiksi sanoa suoraan, jos itsehoitolääke ei ole paras hoito vaan vaivan todellinen syy kannattaa selvittää lääkärissä.

Mitä lääkehoito maksaa?

Alla on laskettuna kaksi kuvitteellista esimerkkiä tyypin 2 diabeteksen ja verenpainetaudin lääkehoidon vuosikustannuksista. Niissä on huomioitu Kela-korvaus ja reseptilääkkeen toimitusmaksu (2,39 €) ja oletettu, että alkuomavastuu (50 €) on kertynyt täyteen muista Kela-korvattavista reseptilääkeostoista.

Tyypin 2 diabetesta sairastava henkilö voi saada erityiskorvausnumerolla 65 %:n erityiskorvauksen metformiinista ja sitagliptiinin/metformiinin yhdistelmävalmisteesta.

Metformiini 750 mg annoksella 2+1 tablettia vuorokaudessa

  • Kolmessa kuukaudessa lääkkeet maksavat (11,47 € × 3 + 2,39 €) × 0,35 = 12,88 €
  • Vuoden lääkkeet maksavat yhteensä 12,88 € × 4 = 51,52 €

Jos lisälääkitys on tarpeen, lääkekustannukset ovat seuraavat:

Sitagliptiini/metformiini 50 mg/1000 mg annoksella 1 tabletti kaksi kertaa vuorokaudessa

  • Kolmessa kuukaudessa lääkkeet maksavat (137,28 € + 2,39 €) × 0,35 = 48,88 €
  • Vuoden lääkkeet maksavat yhteensä 48,88 € × 4 = 195,52 €

Verenpainetautia sairastavan henkilön käytössä on kolme eri lääkevalmistetta. Hän voi saada erityiskorvausnumerolla 65 %:n erityiskorvauksen losartaanin ja amlodipiinin kustannuksista. Hydroklooritiatsidi ei ole Kela-korvattava.

Losartaani 50 mg annoksella 1 tabletti päivässä

  • Kolmessa kuukaudessa lääkkeet maksavat (3,22 € + 2,39 €) × 0,35 = 1,96 €

Hydroklooritiatsidi 25 mg annoksella 1 tabletti päivässä

  • Kolmessa kuukaudessa lääkkeet maksavat 15,98 € + 2,39 € = 18,37 €

Amlodipiini 10 mg 1 tabletti päivässä

  • Kolmessa kuukaudessa lääkkeet maksavat (6,30 € + 2,39 €) × 0,35 = 3,04 €

Yhteensä

  • Kolmen kuukauden verenpainelääkkeet maksavat 1,96 € + 18,37 € + 3,04 € = 23,37 €
  • Vuoden lääkkeet maksavat 23,37 € × 4 = 93,48 €

Huom. Ilman erityiskorvausnumeroa Kela-korvaus on 40 %. Todelliset lääkekustannukset käyvät ilmi vasta oikean lääkkeen/annoksen löytämisen jälkeen. Kyseiset laskemat ovat arvioita, jotka on laskettu esimerkkiin valittujen lääkkeiden ja annostusten mukaan. Lääkkeiden hinnat on laskettu kesäkuun 2022 puolenvälin hintojen mukaan.

Tiedot koostivat Riihimäen Aurinko Apteekin farmasiaoppilaat lähteinään Käypä hoito, Terveysportti, Kelan lääkehaku

Omavastuu vuodessa 592,16 euroa

Vuosiomavastuu eli lääkekatto on korvattujen lääkekustannusten vuosittainen yläraja, jonka ylittymisen jälkeen sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Lisäkorvauksella pyritään siihen, että lääkekustannukset eivät nousisi kohtuuttoman suuriksi.

Vuonna 2022 vuosiomavastuu on 592,16 euroa. Jos vuosiomavastuusi ylittyy, maksat loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta vain 2,50 euron omavastuun. Jos sinulle määrätty lääke on viitehintaa kalliimpi ja kiellät lääkevaihdon, maksat lisäksi viitehinnan ylittävän osuuden.
Apteekki saa tiedon vuosiomavastuusi ylittymisestä lääkeoston yhteydessä. Saat lisäkorvauksen heti apteekissa eikä sinun tarvitse hakea sitä erikseen Kelasta.

Lähde: Kela