Lääkehoito toimivaksi

Ihmisen kuunteleminen. Se on Suomen Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Henna Kyllösen mukaan perusta onnistuneelle lääkehoidolle.

Lääkkeisiin, joilla on selkeä hyvinvointia parantava vaikutus, kuten kipulääkkeet, on helppo sitoutua. Jos taas lääkkeen vaikutus on ennaltaehkäisevä, kuten kolesterolilääkkeessä, pitkäaikainen motivoituminen on usein vaikeampaa.

– Apteekin henkilökunnan tehtävä on kuunnella asiakasta ja tukea häntä lääkkeiden käytössä. Ihmisellä tulee olla riittävän hyvä tieto siitä, miksi ja miten hän tiettyä lääkettä käyttää. Jos ei tiedä, miksi lääkettä käyttää, on ymmärrettävää, että käytön voi kokea turhaksi, Kyllönen sanoo.

Osana terveydenhuoltoa

Apteekin tehtäviin kuuluu Suomessa lain mukaan vastuu ja velvollisuus turvata lääkkeen oikea käyttö. Lääkkeen onnistuneen käytön seurantavelvollisuutta apteekilla ei ole, mutta sitäkin työtä apteekeissa tehdään.

Kyllösen mukaan lääkehoidon onnistuminen jää toteutumatta valitettavan usein tiedonkulun ongelmien takia. Apteekin ja terveydenhuollon välillä ei ole tällä hetkellä toimivaa sähköistä yhteyttä. Jos lääkäriin pitää saada yhteys, se onnistuu käytännössä vain puhelimitse. Tiedonkulkuun liittyvät pulmat ovat alalla hyvin tiedossa, ja parhaillaan on vireillä hankkeita, jotka tähtäävät yhteistyön sujuvoittamiseen.

Yksi tärkeä hanke on Kanta-lääkityslista. Sen avulla sekä lääkkeiden käyttäjällä että apteekin ja terveydenhuollon työntekijöillä on nähtävillä ajantasainen tieto lääkityksestä. Tällä hetkellä ongelmia voi syntyä siksi, että farmaseutti näkee apteekissa myös sellaisten lääkkeiden reseptit, jotka eivät enää kuulu asiakkaan lääkitykseen.

– Lääkärin vastaanotolta ei aina jää mieleen kaikki yksityiskohdat. On tavallista, että ihminen muistaa tai on kuullut tai ymmärtänyt jonkin lääkkeeseen liittyvän asian puutteellisesti. Siksi on tärkeää, että ajantasainen tieto on kaikilla saatavilla.

Ennen kuin Kanta-lääkityslista saadaan käyttöön, ongelmaa ratkotaan paperisen lääkityslistan avulla. Kyllösen mukaan useita lääkkeitä käyttävän kohdalla lista on tärkeä. Siihen voi lääkärikäynnillä merkata käytössä olevat ja käytöstä poistetut lääkkeet ja niiden annostusohjeet.

– Paperisen listan ylläpito on ihmisen omalla vastuulla. Kun saamme Kanta-lääkityslistan käyttöön, lääkitysturvallisuus toteutuu huomattavasti paremmin.

Tiedonkulun pulmiin vastaavat jo nyt joillakin hyvinvointialueilla terveyskeskusfarmaseutit. Kyllösen mukaan terveyskeskuksessa puhelimeen vastaavan farmaseutin kanssa on helppo asioida, koska kieli on yhteinen. Viesti lääkärille menee usein tätä kautta perille hienosti.

Kysy, jos epäilyttää

Kun listat ovat kunnossa ja ollaan perillä tarvittavista lääkkeistä, on vielä varmistuttava, että ohjeita noudatetaan. Kyllösen mukaan lääkkeiden haittavaikutusten pelko on yksi yleisimmistä syistä olla käyttämättä lääkärin määräämää lääkettä. Esimerkiksi kolesterolilääkkeitä voi jäädä käyttämättä, koska pelätään niiden aiheuttavan lihaskipuja.

– Tiedämme, että lääkärissä ei aina ole riittävästi aikaa puhua lääkkeistä. Siellä voi myös helposti tulla sellainen olo, että ei kehtaa enää kysyä, koska lääkärillä on kiire ja seuraava potilas on tulossa. Apteekissa lääkehoitoon liittyville kysymyksille tulee olla tilaa ja aikaa. Myös yksityisyydestä on huolehdittava. Asiakkaalla pitää olla sellainen olo, että hän kehtaa kysyä intiimitkin kysymykset.

Jos huoli herää vasta kotona lääkkeen hankkimisen jälkeen, Kyllönen kannustaa ottamaan apteekkiin yhteyttä puhelimitse tai verkkopalvelujen kautta. Suomessa on yli kaksisataa verkko- tai videoapteekkia. Yleistymässä ovat myös apteekkien chat-palvelut. Yksittäisiin lääkkeiden sivuvaikutuksiin liittyviä kysymyksiä voi esittää chatissä anonyyminä. Vahvan tunnistautumisen avulla voi keskustella myös omista reseptilääkkeistään.

– Hyödyttömin on lääke, joka on haettu apteekista, mutta jota ei käytetä. Haitallista on myös, jos terveydenhuollossa on virheellinen käsitys, että kyseinen lääke on käytössä.

Sitoudu lääkehoitoon

Koska ihminen itse lopulta päättää, käyttääkö hän lääkkeitä ja miten hän niitä käyttää, on olennaista, että lääkehoito koetaan merkitykselliseksi omalle terveydelle. Kyllösen mukaan ihmisen sitouttaminen lääkehoitoon on apteekin tärkeä tehtävä.

– Ihminen on itse paras puhumaan omasta hoidostaan. Jotta motivaatio lääkkeen käyttöön syntyy, on kuunneltava, mikä lääkkeen käytössä aiheuttaa ongelmia. Millaisia haittoja on ehkä tullut tai millaisia haittoja ihminen pelkää? Nykyisin on esimerkiksi yhä enemmän itse pistettäviä lääkkeitä ja pistämisessä epäonnistuminen voi huolettaa.

Monet apteekit tarjoavat myös lääkityksen tarkistuspalvelua. Siinä käydään läpi kokonaislääkitys, kaikkien lääkkeiden sopivat ottoajat ja ottotavat, mahdolliset päällekkäisyydet ja yhteisvaikutukset sekä koetut haitat.

– Samalla voidaan jutella myös taloudellisista asioista. Olisiko saatavilla edullisempia vaihtoehtoja ja ovathan Kela-korvaukset kunnossa? Omainenkin voi tarvittaessa tulla mukaan.

Mikään lääkehoitoon liittyvä pohdinta ei Kyllösen mukaan ole turha. Jos jokin mietityttää, on tärkeää hankkia tietoa. Ratkaisut löytyvät yhteistyössä apteekin ja terveydenhuollon kanssa.

Asiantuntijaproviisori Henna Kyllönen kannustaa olemaan yhteydessä apteekin ammattilaisiin matalalla kynnyksellä, jos lääkkeiden käyttö mietityttää.