Lääke-eurolla on monta jakajaa

Tiesithän, että Suomessa lääkkeet maksavat täsmälleen yhtä paljon kaikissa apteekeissa, apteekkien palvelupisteissä ja kotimaisissa verkkoapteekeissa?

Reseptilääkkeen vähittäishinta muodostuu tukkuhinnasta, lääketaksan määrittämästä apteekin katteesta ja arvonlisäverosta (10 %).

Isoin osuus lääke-eurosta (yli 64 %) päätyy lääkeyritykselle, joka on käyttänyt paljon aikaa ja rahaa alkuperäislääkkeen tutkimukseen ja kehitykseen. Kehitystyö kestää vähintään 10–12 vuotta ja maksaa keskimäärin reilun miljardi euroa. Lääkeyritykset haluavat saada sijoittamansa rahat takaisin patenttisuojan voimassaoloaikana. Sen päättymisen jälkeen lääkkeen hintaa on pudotettava, mikäli lääke halutaan pitää Kela-korvauksen piirissä.

Lääkkeen myyntiin tuonut yritys voi määrittää ei-korvattavan lääkkeen tukkuhinnan vapaasti. Jos lääke on Kela-korvattava, tukkuhinta voi olla enintään sosiaali- ja terveysministeriön alaisen Lääkkeiden hintalautakunnan (Hila) vahvistaman hinnan suuruinen. Hila vahvistaa sairausvakuutuksesta korvattavien lääkevalmisteiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden korvattavuudet ja tukkuhinnat. Lääkkeiden vähittäismyyntihinnat lasketaan lääketaksa-asetuksessa määritellyn laskentakaavan mukaan. Hila myös pitää huolen, että tuotteiden hinnat ovat kohtuullisia.

Uudelle lääkkeelle määritelty enimmäishinta on usein voimassa vuoden ja enintään kolme vuotta. Hinta on korkeimmillaan alkuvaiheessa. Lääkkeen käytön lisääntyessä lääkäreiden kokemus valmisteesta karttuu, ja ennen kuin potilasmäärät ovat kasvaneet, lääkkeen hintaa on usein tarkistettu vähintään yksi tai kaksi kertaa.

Tukkukauppa myy lääkkeen kaikille apteekeille samalla tukkuhinnalla niiden hankintamäärästä riippumatta ilman ostoalennuksia.

Apteekki ei päätä lääkkeen hintaa

Apteekilla ei ole mitään sanomista myymiensä lääkkeiden hintaan. Tehtäviensä vastineeksi apteekki saa jokaisesta lääke-eurosta keskimäärin 21 prosenttia. Osuus muodostuu Valtioneuvoston päättämän lääketaksan mukaisesti.

Oman siivunsa avulla apteekki pyörittää toimintaansa ja maksaa kulujaan, kuten henkilöstön palkkoja ja toimitilavuokria. Merkittävä osa apteekin osuudesta menee valtiolle veroina. Esimerkiksi vuonna 2019 yrittäjävetoisten apteekkien verojälki oli Suomessa 381 miljoonaa euroa.

Valtio saa merkittävän tulon myös apteekkiverosta, jota apteekit maksavat eduskunnan vuosittain päättämän taulukon mukaisesti omasta katteestaan muiden kuluerien lisäksi. Apteekkivero tuotti valtiolle noin 160 miljoonaa euroa vuonna 2019. Sen suuruus perustuu resepti- ja itsehoitolääkemyynnin liikevaihtoon, ja se on progressiivinen.

Loput lääke-eurosta eli noin 15 prosenttia vie valtio veroina. Asiakas maksaa ostamansa lääkkeen hinnassa 10 prosenttia arvonlisäveroa, jonka apteekki tilittää valtiolle. Ilman lääkemääräystä myytävien kliinisten ravintovalmisteiden arvonlisävero on 14 prosenttia ja perusvoiteiden 24 prosenttia.

Reseptilääkkeiden hinnat laskeneet

Apteekin osuus lääkkeen hinnasta (21 %) on pienempi kuin ruokakaupan osuus (22–26 %) elintarvikkeen hinnasta keskimäärin. Tilastokeskuksen mukaan lääkkeiden hintakehitys on ollut maltillista viime vuosina verrattuna ruoan ja muiden hyödykkeiden hintakehitykseen. Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat laskivat viime vuosikymmenellä. Itsehoitolääkkeiden hinnat nousivat 4,4 prosenttia, mutta nousu oli selvästi kuluttajahintaindeksiä maltillisempaa. Kuluttajahinnat nousivat viime vuosikymmenellä keskimäärin 14,3 prosenttia.

Siinä, missä elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat kallistuivat, reseptilääkkeet halpenivat saman verran eli liki 18 prosenttia. Vuosikymmenen alkuvuosina ruoan hinta nousi jyrkästi vuoteen 2014 ja kääntyi sen jälkeen laskuun. Loivaa laskua kesti vuoden 2017 puoliväliin, jonka jälkeen ruoka on taas kallistunut.

Lähteet: Apteekkariliitto, Lääketeollisuus ry