

Kaikki lääkkeet eivät sovi yhteen
Miksi nitroa ei tulisi käyttää yhdessä erektiolääkkeen kanssa, entä miksi apteekissa varoitellaan kalkkitabletin ja antibiootin ottamisesta samaan aikaan? Farmasian tohtori Ville Valkonen Itä-Suomen yliopistosta selittää, mistä lääkkeiden haitallisissa yhteisvaikutuksissa on oikein kyse.
Kun potilas kärsii sepelvaltimotaudista, nitro on hyvä lääke rintakivun oireisiin. Lääke laajentaa verisuonia, jolloin sydän saa enemmän happea ja sen kuormitus kevenee. Yhdessä suun kautta otettavan erektiolääkkeen kanssa nitro saattaa kuitenkin laskea verenpainetta jopa vaarallisen paljon.
Tapaus on esimerkki lääkkeiden haitallisesta yhteisvaikutuksesta.
– Vaikka lääkkeet olisivat erikseen käytettyinä hyviä, yhdessä ne voivat aiheuttaa yllättäviäkin haittoja, kertoo kliinisen farmasian yliopisto-opettaja, farmasian tohtori Ville Valkonen Itä-Suomen yliopistosta.
Alttiimpia lääkkeiden haitallisille yhteisvaikutuksille ovat ikäihmiset. Heillä on usein käytössään useita eri tavoin vaikuttavia lääkkeitä, jolloin yhteisvaikutusten riski kasvaa.
Lisäksi ikääntyessä kehon koostumus ja toiminnot muuttuvat ja esimerkiksi munuaisten toiminta hidastuu. Sen vuoksi lääkkeistä voi tulla herkemmin haittoja kuin nuorena.
– Samat lääkkeet eivät välttämättä aiheuta työikäiselle mitään merkittävää haittavaikutusta, mutta ikääntyneelle haittoja voikin tulla, Valkonen kuvailee.
Teho voi voimistua tai heikentyä
Lääkkeiden yhteisvaikutukset voivat tapahtua käytännössä monella eri tavalla.
Ensinnäkin lääkeaineet voivat sitoutua suoraan toisiinsa ja muodostaa yhdistelmän, joka ei imeydy elimistössä. Näin voi käydä, jos ottaa vaikkapa kalkkitabletin samanaikaisesti tiettyjen antibioottien, kilpirauhaslääkkeen tai osteoporoosilääkkeen kanssa. Silloin kumpikaan lääkkeistä ei tehoa kunnolla.
Osa lääkkeistä puolestaan muuttaa elimistön toimintaa siten, että muut lääkkeet eivät imeydy tai pilkkoudu normaalisti. Silloin toinen lääke ei pääse vaikuttamaan tai se voi aiheuttaa liian voimakkaan vaikutuksen.
– Esimerkiksi tietyt hiiva- ja sienilääkkeet vaikuttavat maksan toimintaan siten, että monet muut lääkeaineet eivät pilkkoudu elimistössä normaalisti. Farmaseutilta kannattaakin varmistaa, onko esimerkiksi emättimen hiivatulehduksen hoidossa käytettävä lääke turvallinen muun lääkityksen kanssa, Valkonen sanoo.
Kolmas tapa, jolla haitallinen yhteisvaikutus voi syntyä, liittyy lääkkeiden vaikutusmekanismeihin. Jos kaksi lääkettä vaikuttaa elimistössä samaan suuntaan, kyseinen vaikutus voi voimistua liikaa. Tästä on kyse nitron ja erektiolääkkeen tapauksessa: molemmat lääkkeet laskevat verenpainetta, ja yhdessä vaikutus voi olla haitallisen voimakas.
Lääkkeet voivat myös kumota toistensa vaikutusta. Tietyt masennus- ja allergialääkkeet voivat esimerkiksi heikentää muistisairauksien hoidossa käytettävien lääkkeiden tehoa, koska ne vaikuttavat aivoissa vastakkaisiin suuntiin.
Jos lääkkeiden yhteisvaikutus johtuu siitä, että lääkeaineet sitoutuvat suoraan toisiinsa, haittoja voidaan yleensä välttää ottamalla lääkkeet eri aikaan päivästä. Jos yhteisvaikutus sen sijaan liittyy lääkkeiden vaikutuksiin elimistössä, sitä ei voi estää siirtämällä lääkkeiden ottoajankohtaa. Silloin lääkkeiden yhteiskäyttöä on usein vältettävä kokonaan.
Apteekin itsehoitohyllyllä kannattaa aina kertoa muista lääkkeistä, joita on käytössä kotona. Farmaseutti osaa sen pohjalta kertoa, onko jokin lääke turvallinen valinta vai ei.
- Ville Valkonen
Mainitse lääkkeistä itsehoitohyllyllä
Lääkärin tehtävä on tarkistaa, että uusi reseptilääke sopii yhteen potilaan aiemman lääkityksen kanssa. Mahdolliset yhteisvaikutukset tarkastetaan lisäksi apteekin reseptitiskissä.
Monet yhteisvaikutuksia aiheuttavista lääkkeistä ovat kuitenkin myynnissä itsehoitohyllyssä, jolloin tieto niiden käytöstä ei välttämättä kulkeudu potilasta hoitavalle lääkärille.
– Apteekin itsehoitohyllyllä kannattaa aina kertoa muista lääkkeistä, joita on käytössä kotona. Farmaseutti osaa sen pohjalta kertoa, onko jokin lääke turvallinen valinta vai ei, tai tarvitseeko lääkkeen käytössä huomioida jotain erityistä, Valkonen neuvoo.
Itsehoidossa myytävät tulehduskipulääkkeet lisäävät esimerkiksi verenvuototaipumusta, minkä vuoksi ne eivät sovi yhteen veren hyytymistä estävän lääkityksen tai useiden masennuslääkkeiden kanssa. Pitkäaikaisessa käytössä tulehduskipulääkkeet voivat myös heikentää verenpainelääkkeiden tehoa.
Suoravaikutteiset närästyslääkkeet sisältävät alumiinia, magnesiumia ja kalsiumia, jotka voivat sitoa suolistossa itseensä muita lääkeaineita ja viedä niiltä tehoa. Osa närästyslääkkeistä puolestaan muuttaa vastahapon happamuutta, mikä voi heikentää muiden lääkkeiden imeytymistä.
Jos itsehoitolääkkeitä olisi myynnissä ruokakaupoissa ja kioskeilla, se voisi Valkosen mukaan lisätä lääkkeiden haitallisten yhteisvaikutusten riskiä.
– Riskinä on myös, että käytetään yhdessä valmisteita, joissa on samaa vaikuttavaa ainetta, esimerkiksi kipulääkettä ja flunssajuomaa. Silloin haitat lisääntyvät, mutta teho ei, hän pohtii.
Myös ruoka ja ravintolisät vaikuttavat
Lääkkeiden lisäksi myös tietyt ruoat, juomat ja ravintolisät voivat aiheuttaa yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.
Greippimehu vaikuttaa voimakkaasti maksan lääkeaineita pilkkoviin entsyymeihin, jolloin esimerkiksi kolesteroli- tai rauhoittavan lääkkeen pitoisuus veressä voi nousta liian suureksi. Maitotuotteissa on puolestaan kalsiumia, joka voi vaikuttaa joidenkin lääkkeiden, kuten kilpirauhaslääke tyroksiinin imeytymiseen.
Varfariini, kauppanimeltään Marevan, on veren hyytymistä estävä lääke, jota käytetään veritulppien ehkäisyyn ja hoitoon. Sen tehoon vaikuttavat erityisesti vihreät, K-vitamiinia sisältävät salaatit ja vihannekset. Uudemmilla verenohennuslääkkeillä ei ole vastaavia yhteisvaikutuksia ruokien kanssa.
– Terveellisten vihannesten syömistä ei toki tarvitse varfariinin käyttäjänkään lopettaa. Niitä tulisi kuitenkin nauttia mahdollisimman tasaisesti, jolloin lääkkeen vaikutuskin pysyy tasaisena, Valkonen kertoo.
Luontaistuotteista erityisesti mäkikuisma voi heikentää muiden lääkkeiden tehoa. Sitä ei tulisikaan käyttää esimerkiksi varfariinin, ehkäisypillerien tai tiettyjen syöpälääkkeiden kanssa.
Sopivatko alkoholi ja lääkkeet yhteen?
Useimpien antibioottien kohdalla alkoholin kohtuukäytölle ei ole estettä. Poikkeuksena on metronidatsoli: se voi aiheuttaa alkoholin kanssa antabus-reaktion, jonka oireita ovat muun muassa ihon punoitus, pahoinvointi, hikoilu, verenpaineen lasku ja sydämen sykkeen muutokset.
Alkoholi ja kolmiolääkkeet eivät myöskään sovi yhteen, koska ne tehostavat toistensa vaikutusta. Kolmiolääkkeitä ovat esimerkiksi unilääkkeet, rauhoittavat lääkkeet ja voimakkaat kipulääkkeet, jotka heikentävät reaktio- ja ajokykyä.
– Jos alkoholia ottaa kolmiolääkkeen kanssa, parin saunaoluen jälkeen voi olla jo ihan tokkurassa, Valkonen varoittaa.
Alkoholi lisää myös verenpainelääkkeiden vaikutusta, mikä voi aiheuttaa liian matalaa verenpainetta ja huimausta. Yhdessä tulehduskipulääkkeiden kanssa alkoholi voi puolestaan pahentaa vatsaärsytystä ja närästystä.
Apteekista voi aina kysyä, jos lääkkeen käyttö tai turvallisuus mietityttävät. Apteekin ammattilaiset osaavat neuvoa, sopiiko uusi lääke yhteen aiemman lääkityksen kanssa tai mitä muuta sen käytössä tulisi huomioida.
– Osa lääkkeistä tulisi ottaa esimerkiksi tyhjään vatsaan, osa ruoan kanssa. Apteekista saa neuvoja lääkkeiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön, Valkonen kiteyttää.
Varo näitä yhteisvaikutuksia
- Nitro ja erektiolääke > verenpaine voi laskea liikaa
- Tulehduskipulääke ja veren hyytymistä estävä lääke > verenvuotoriski kasvaa
- Tulehduskipulääke ja tietyt masennuslääkkeet > verenvuotoriski kasvaa
- Sieni- ja hiivalääkkeet > heikentävät tai voimistavat monien lääkkeiden tehoa
- Greippimehu > tehostaa monien lääkkeiden vaikutusta
- Mäkikuisma > heikentää monien lääkkeiden tehoa
- Alkoholi ja kolmiolääkkeet > lamaavat yhdessä keskushermostoa
- Alkoholi ja metronidatsoli-antibiootti > aiheuttaa antabus-reaktion