Itselääkitys sai uudet ohjeet
Päivitetty Käypä hoito -suositus edistää entistä turvallisempaa, vaikuttavampaa ja tarkoituksenmukaisempaa itselääkitystä. Apteekki tukee asiakasta oikean tuotteen valinnassa ja käytössä.
Kukapa meistä ei olisi joskus poikennut apteekkiin ostamaan jotain itsehoitolääkettä. Niillä voi hoitaa monia sairauksia tai oireita, kuten erilaisia kiputiloja, siitepölyallergiaa, flunssaa, närästystä, ummetusta, ripulia, emättimen hiivatulehdusta ja varvasvälisilsaa – ilman lääkärin reseptiä.
Alkuperäinen itselääkityksen Käypä hoito -suositus julkaistiin vuonna 2016. Sen jälkeen itsehoitoon on tullut kymmenkunta uutta lääkeainetta tai -muotoa.
Muutama lääke on myös poistunut itselääkinnästä. Esimerkiksi laktuloosia käytetään nykyisin lasten ummetukseen ainoastaan lääkärin ohjauksessa. Lisäksi päivityksessä on kiinnitetty huomiota kipulääkkeiden käytön turvallisuuteen ja emättimen hiivatulehduksen asianmukaiseen toteamiseen ennen itselääkinnän aloittamista.
Päivitetyt suositukset pyrkivät lääkkeiden turhan käytön välttämiseen. Nykyään ei enää esimerkiksi suositella lapsille yskänlääkkeitä, koska niistä ei ole juurikaan hyötyä. Hoitona voi kokeilla esimerkiksi hunajaa.
Uusiin hoitosuosituksiin on nostettu muitakin lääkkeettömiä keinoja. Esimerkiksi siitepölyallergiasta johtuvan nuhan hoitoon suositellaan nenähuuhtelua muun hoidon ohella.
Muut lääkkeet vaikuttavat itselääkityksen valintaan
Itsehoitolääkkeet on pääsääntöisesti tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön. Se on yleensä turvallista, kun lääkkeet on valittu oikein ja niitä käytetään oikein.
Kaikilla lääkkeillä voi olla haitta- tai yhteisvaikutuksia muiden samanaikaisesti käytettyjen lääkkeiden kanssa. Itselääkityksen yhteydessä on otettava huomioon sairaudet, käytössä olevat lääkitykset ja muut itsehoitoon käytettävät tuotteet. Riskinä on, että lääkkeen käyttäjä voi esimerkiksi tietämättään ottaa kahta samaa lääkeainetta sisältävää valmistetta.
Kun lääkehuollon ammattilaiset – apteekin farmaseutit ja proviisorit – kyselevät itsehoitotuotteita ostavalta asiakkailta tämän käyttämistä muista lääkkeistä, he eivät tee sitä uteliaisuuttaan vaan selvittääkseen lääkkeiden mahdolliset yhteisvaikutukset. He osaavat myös ohjata asiakkaan tarvittaessa lääkäriin itsehoitolääkkeen myynnin sijaan.
Luotettavalla lääkeinformaatiolla ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden antamalla neuvonnalla on tärkeä merkitys lääkehoidon onnistumisessa ja hoitoon sitoutumisessa.
Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, dosentti, LT Jorma Komulainen Suomalainen Lääkäriseura Duodecimistä kertoo, että luotettavalla lääkeinformaatiolla ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden antamalla neuvonnalla on tärkeä merkitys lääkehoidon onnistumisessa ja hoitoon sitoutumisessa.
– Vaikka itsehoitolääkkeet ovat tuttuja ja paljon käytettyjä, niillä kaikilla on myös mahdollisia haittavaikutuksia ja niitä on tärkeä käyttää oikein. Lääkkeiden käyttöön tarvitaan asiantuntevaa ohjausta, Komulainen painottaa.
Lääkkeillä voi olla vaarallisia yhteisvaikutuksia
Käypä hoito -suositusten lisäksi on tehty myös uudenlaisia Vältä viisaasti -suosituksia, joissa kannustetaan luopumaan näyttöön perustumattomista vanhentuneista ja mahdollisesti haitallisista käytännöistä.
Itselääkityksen Vältä viisaasti -suositusten tekstejä laatimassa ollut dosentti, FaT Outi Salminen Helsingin yliopistosta sanoo, että päivitetyissä suosituksissa on painotettu esimerkiksi sitä, että tiettyjen potilasryhmien tulisi välttää tulehduskipulääkkeiden käyttöä itsehoidossa. Tällaisia potilasryhmiä ovat esimerkiksi sydän- ja verenpainelääkkeitä käyttävät ja vatsahaavapotilaat.
– Tulehduskipulääkkeet voivat olla haitallisia yhdessä esimerkiksi verenohennuslääkkeiden kanssa, sillä yhdistelmä voi johtaa liialliseen veren ohentumiseen, josta voi aiheutua sisäisiä verenvuotoja, Salminen muistuttaa.
Myös parasetamolin liiallisen käytön riskejä painotetaan. Parasetamoli on haitallinen maksalle suurilla annoksilla pitkäaikaisessa käytössä ja siksi suositeltua kolmen gramman vuorokausiannosta ei tulisi ylittää.