Itsehoitolääke on ihan oikea lääke
Moni ajattelee, että itsehoitolääkkeet ovat harmittomia, koska niitä voi ostaa apteekista ilman reseptiä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan nekin voivat aiheuttaa haittoja tai yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Apteekista saat neuvoja oikean lääkkeen valintaan ja turvalliseen käyttöön.
Apteekissa on tarjolla itsehoitolääkkeitä moniin tavanomaisiin vaivoihin, kuten kipuun, närästykseen, ummetukseen, siitepölyallergiaan, flunssaan ja lieviin iho-oireisiin.
Itsehoitolääkkeet sisältävät samoja vaikuttavia aineita kuin reseptillä myytävät lääkkeet, mutta niiden annos- ja pakkauskoot ovat usein pienempiä. Yleensä ne onkin tarkoitettu vain tilapäiseen, lyhytaikaiseen käyttöön.
– Moni ajattelee, että itsehoitolääkkeet ovat harmittomia, koska niitä voi ostaa apteekista ilman reseptiä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kaikilla lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia ja useilla niistä on myös yhteisvaikutuksia muiden, yhtä aikaa käytettyjen lääkkeiden kanssa, kertoo farmasian tohtori Jonna-Carita Kanninen, joka työskentelee tutkimuspäällikkönä Pohjois-Savon hyvinvointialueen sairaala-apteekissa.
Kun itsehoitolääkkeitä käytetään oikein, se voi vähentää lääkärikäyntien tarvetta, mikä tuo säästöjä asiakkaalle ja yhteiskunnalle. Usein itsehoitolääkkeitä kuitenkin käytetään liian pitkään tai liian suurilla annoksilla, jolloin haittojen riski kasvaa.
Esimerkiksi flunssan hoidossa käytettäviä nenäsumutteita ei tulisi käyttää aikuisilla yli kymmentä ja lapsilla yli viittä päivää, sillä niiden pitkäaikainen käyttö voi johtaa lääkenuhaan ja limakalvojen vaurioon.
– Apteekkien neuvonta itsehoitolääkkeistä on tärkeää, koska se varmistaa lääkkeiden oikeaa ja turvallista käyttöä. Farmaseutit ja proviisorit on koulutettu myös arvioimaan, mikä lääke soveltuu kullekin asiakkaalle, Kanninen toteaa.
Kipulääkkeet ovat riskilääkkeitä
Tavallisimpia itsehoidossa myytäviä lääkkeitä ovat tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli, joita käytetään kivun ja kuumeen hoidossa. Molemmat niistä on luokiteltu riskilääkkeiksi, joiden virheellinen käyttö voi aiheuttaa potilaalle vakaviakin haittoja.
Kuukautiskivut, satunnainen päänsärky tai flunssaan liittyvät säryt ovat tyypillisiä tilanteita, joissa kipulääkkeitä käytetään itsehoidossa. Jos kivut ovat jatkuvia, tiheästi toistuvia tai pahenevia, lääkärin tulisi arvioida niiden syy ja paras hoito.
Kipulääkkeen käytön tulisi olla itsehoidossa lyhytaikaista.
– Kipulääkkeen käytön tulisi olla itsehoidossa lyhytaikaista. Jos tarve jatkuu, pitäisi ottaa yhteyttä lääkäriin, Kanninen muistuttaa.
Itsehoidossa myytäviä tulehduskipulääkkeitä ovat ibuprofeeni, ketoprofeeni, naprokseeni ja asetyylisalisyylihappo eli aspiriini. Niiden suuret annokset voivat aiheuttaa maha-suolikanavan ärsytystä ja verenvuotoja, munuais- ja maksahaittoja sekä sydän- ja verenkiertoelimistön haittoja. Iäkkäille niitä ei suositella ilman lääkärin määräystä, koska ikääntyminen lisää haittojen riskiä.
Parasetamoli on oikein käytettynä turvallinen kipulääke, mutta se voi aiheuttaa maksavaurion jo melko pienillä yliannoksilla. Onkin tärkeää varmistaa, että parasetamolia ei kerry liikaa päällekkäisistä valmisteista, kuten säännöllisesti käytetystä särkylääkkeestä, itsehoitolääkkeestä ja flunssajuomasta.
Kaikki lääkkeet eivät sovi yhteen
Monilla ilman reseptiä myytävillä lääkkeillä on yhteisvaikutuksia muiden, yhtä aikaa käytettävien lääkkeiden kanssa. Apteekin farmaseutille tai proviisorille kannattaakin aina kertoa muusta lääkityksestä, kun on hakemassa itsehoitolääkettä johonkin vaivaan.
– Yhteisvaikutuksia on kahdenlaisia: lääke voi joko nostaa tai laskea toisen lääkkeen pitoisuutta elimistössä tai sitten lääke voi voimistaa tai heikentää toisen lääkkeen vaikutusta, Jonna-Carita Kanninen kertoo.
Esimerkiksi serotoniinin takaisinottoa estävän mielialalääkkeen käyttäjän tulee olla tarkkana, mitä itsehoitolääkkeitä hän käyttää. Suun kautta otettava flukonatsoli-hiivalääke voi suurentaa mielialalääkkeen pitoisuutta, ja tulehduskipulääke ibuprofeeni voi puolestaan lisätä verenvuotoriskiä mahassa ja suolistossa.
Vaikka puoliso tai naapuri käyttäisi mini-aspiriinia, se ei välttämättä tarkoita, että lääke sopisi itselle.
Pieniannoksista aspiriinia käytetään verisuonitukosten estossa, kun potilas on sairastanut sydän- tai aivoinfarktin tai hänelle on tehty pallolaajennus tai ohitusleikkaus. Vaikka lääkettä myydään apteekissa ilman reseptiä, se tulisi aloittaa vain lääkärin ohjeesta.
Myös pieniannoksisen aspiriinin käyttöön liittyy verenvuotojen riski, eikä se sovi yhteen esimerkiksi verenohennuslääkkeen kanssa.
– Vaikka puoliso tai naapuri käyttäisi mini-aspiriinia, se ei välttämättä tarkoita, että lääke sopisi itselle. Lääkärin tulisi aina kartoittaa, onko hoidolle tarvetta vai ei, Kanninen korostaa.
Ikääntynyt saa haittoja herkemmin
Kun ikää tulee lisää, riski lääkkeiden aiheuttamille haittavaikutuksille kasvaa. Elimistössä tapahtuu ikääntymismuutoksia, joiden vuoksi herkkyys lääkkeiden vaikutuksille muuttuu ja lääkeaineiden poistuminen elimistöstä hidastuu.
Ikääntyessä sairaudet ja krempat usein lisääntyvät ja käytössä voi olla useita säännöllisesti tai tarvittaessa otettavia lääkkeitä.
– Haastavimpia ovat tilanteet, joissa lääkkeen haittavaikutusta aletaan hoitaa toisella lääkkeellä. Lopulta ei enää tiedetä, onko kyse jostain uudesta sairaudesta tai sairauden oireesta vai lääkkeen haittavaikutuksesta, Kanninen kuvailee.
Ikääntyneellä voi olla myös perussairauksia, kuten munuaisten tai sydämen vajaatoimintaa, jotka altistavat lääkehaitoille. Niistäkin kannattaa mainita apteekissa, jotta farmaseutti tai proviisori osaa neuvoa turvallisen itsehoitolääkkeen valinnassa.
– Apteekkien neuvonta varmistaa lääkkeiden oikeaa ja turvallista käyttöä, Jonna-Carita Kanninen toteaa.
Muista lääkityslista!
Jokaisella, jolla on säännöllisesti käytössä useampia lääkkeitä, tulisi olla ajantasainen lääkityslista. Sen voi laatia tietokoneella tai kirjoittaa vaikkapa käsin paperille.
Merkitse listaan kaikki käytössäsi olevat resepti- ja itsehoitolääkkeet sekä ravintolisät ja luontaistuotteet. Kirjoita jokaisesta valmisteesta nimi ja vahvuus, annos, jolla lääkettä käytät sekä käyttötarkoitus. Myös saamasi rokotteet on hyvä kirjata listaan.
Ota lääkityslista mukaasi, kun ostat itsehoitolääkettä apteekista. Näin farmaseutti tai proviisori voi tarkistaa, että itsehoitolääke sopii yhteen muun lääkityksesi kanssa.