Ikääntyneet alttiimpia lääkkeiden haittavaikutuksille

Kehon kyky käsitellä lääkkeitä muuttuu ikääntyessä, mikä lisää riskiä lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutuksille. Lisäksi iäkkäällä voi olla käytössään usealla eri vaikutusmekanismilla vaikuttavia lääkkeitä.

Iän myötä esimerkiksi munuaisten toiminta heikkenee ja tämän myötä joidenkin lääkeaineiden poistuminen voi hidastua. Tällöin lääkeaineita kertyy elimistöön, mikä voi aiheuttaa haittavaikutuksia.

– Jos pitkäaikaissairauteen määrätty lääke on aloitettu 60-vuotiaana ja on edelleen käytössä 80-vuotiaana, on arvioitava, onko lääkkeestä saatu hyöty edelleen suurempi kuin mahdolliset haitat. Lisäksi on tarkistettava, tulisiko annostusta muuttaa sopivammaksi esimerkiksi munuaisten toimintaan nähden, selvittää iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöistä väitellyt farmasian tohtori, tutkimuspäällikkö Jonna-Carita Kanninen Pohjois-Savon hyvinvointialueen apteekista.

Ikääntyneillä on usein käytössä monia eri lääkkeitä, jotka voivat vaikuttaa elimistössä eri tavalla kuin nuorempana.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean Lääke75+ -tietokanta sisältää suosituksen lähes 450–500 lääkeaineen tai niiden yhdistelmien käytöstä 75 vuotta täyttäneillä. Se luokittelee noin 90 lääkettä iäkkäillä vältettäväksi.

Proviisori Jasmin Paulamäki selvitti tuoreessa väitöskirjassaan, että kolmasosa iäkkäistä käyttää vältettäväksi luokiteltuja lääkkeitä. Vältettävien lääkkeiden käyttö on yhteydessä haittavaikutuksiin, kuten sekavuuteen ja kaatumiseen, jotka lisäävät palvelutarvetta ja sen myötä myös kustannuksia.

Ei lääkettä lääkehaittaan

Ikääntyneillä on usein käytössä monia eri lääkkeitä, jotka voivat vaikuttaa elimistössä eri tavalla kuin nuorempana. Nämä lääkkeet voivat saada aikaan ei-toivottuja yhteisvaikutuksia, lisätä haittavaikutuksia tai tuoda niitä herkemmin esiin.

Kanninen sanoo, että joskus voidaan päätyä hoitamaan jonkun lääkkeen haittavaikutusta toisella lääkkeellä, kun ilmenevää haittaa luullaan joksikin sairaudesta johtuvaksi oireeksi tai tilan pahenemiseksi.

Lääkehaittojen ehkäisemisessä on myös tärkeää, ettei koskaan käytä toiselle ihmiselle määrättyjä lääkkeitä.

Ikääntymisen tuomia muutoksia esiintyy myös esimerkiksi keskushermostossa, mikä voi vaikuttaa siihen vaikuttavien lääkkeiden vasteisiin. Esimerkiksi tietyillä voimakkailla kipulääkkeillä, rauhoittavilla lääkkeillä tai unilääkkeillä voi olla ikääntyneillä huomattavasti voimakkaampi vaste kuin nuoremmilla, mikä lisää riskiä haittavaikutuksille.

Hyvä esimerkki ikäihmisille liian pitkäksi aikaa päälle jääneestä lääkehoidosta ovat vatsansuojalääkkeet. Ne aloitetaan usein tulehduskipulääkekuurin ajaksi joko reseptillä tai itsehoitona. Niiden pitkäaikainen käyttö on aina arvioitava yksilöllisesti, koska se voi heikentää muun muassa B12-vitamiinin ja kalkin imeytymistä.

– Lääkehaittojen ehkäisemisessä on myös tärkeää, ettei koskaan käytä toiselle ihmiselle määrättyjä lääkkeitä, Kanninen muistuttaa.

Huolehdi oma lääkityslista ajan tasalle

Kun lääkäri määrää uuden lääkkeen tai uusii reseptin, hänellä on vastuu arvioida potilaan lääkehoidon kokonaisuus ja se, sopiiko lääke muuhun tämän käytössä olevaan lääkitykseen.

Harvalla meistä on nykyisin yksi ja sama lääkäri, joka tuntee sairautemme ja lääkehoitomme. Sen sijaan tapaamme useita hoitavia lääkäreitä, joista kenelläkään ei usein ole lääkehoidon kokonaisuudesta täyttä tietoa. Vaikka lääkäri pääsee katsomaan potilaan lääkemääräyksiä Kanta-palvelusta, ei hänellä välttämättä ole pikaisella vastaanotolla aikaa tutkia lääkityslistaa tarkasti.

– Siksi jokaisella tulisi olla mukanaan vastaanotolla ja muutenkin olemassa ajantasainen lääkityslista, johon on kirjattu kaikki käytössä olevat resepti- ja itsehoitolääkkeet, ravintolisät ja luontaistuotteet sekä niiden vahvuudet ja ottoajankohdat, Kanninen painottaa.

Lääkityslista voi olla käsin kirjoitettu paperille tai vaikka muistiossa puhelimessa. Esimerkiksi netistä löytyy listan tekoon ohjeita ja pohjia tulostettaviksi.

Apteekista tukea lääkehoitoon

Lääkkeiden toimituksen yhteydessä apteekkitietojärjestelmä hälyttää, jos kyseisestä apteekista aiemmin toimitetut ja käytössä olevat eivät sovi käytettäväksi uusien lääkkeiden kanssa. Apteekki ottaa yhteyden lääkkeen määränneeseen lääkäriin ja selvittää asian ennen valmisteen toimittamista, jottei lääkitysturvallisuus vaarannu.

Moni apteekki tarjoaa myös maksullista lääkityksen tarkistuspalvelua. Siinä selvitetään asiakkaan kokonaislääkitys ja tarkistetaan epätarkoituksenmukaiset päällekkäisyydet ja yhteensopimattomuudet. Lisäksi varmistetaan lääkkeiden oikeat ottoajankohdat suhteessa ruokailuun, vuorokaudenaikaan ja muihin lääkkeisiin sekä tehdään huomioita lääkkeiden soveltuvuudesta iäkkäille.

Tututkin lääkkeet voivat aiheuttaa haitta­vaikutuksia, kun käyttää alkoholia.

Lääkehoidon kokonaisarviointi on edellistä kattavampi palvelu, joka sisältää muun muassa lääkehoidon arviointia yhdessä hoitavan lääkärin kanssa.

Apteekkien annosjakelupalvelu vähentää osaltaan riskejä lääkehoidon toteutuksessa. Oikeat lääkkeet tulee otettua oikeaan aikaan, kun ne on pakattu rullalle pieniin pusseihin, joiden päällä on käyttäjän nimi, lääkkeet ja ottoaika.