Globaali lääkepula iski myös Suomeen
Globaali lääkepula iski myös Suomeen

Globaali lääkepula iski myös Suomeen

Lääkkeiden saatavuusongelmat niin Suomessa kuin muualla maailmassa ovat kasvaneet huimasti kuluneen vuosikymmenen aikana. Syyt löytyvät globalisaatiosta ja maailmantalouden muutoksista.

Mitä ihmettä? Olemme tottuneet siihen, että apteekista saa tarvitsemansa lääkkeen lähes aina. Ja näin on tähän asti tapahtunutkin. Lääketeollisuus ry:n mukaan suomalainen potilas on saanut tarvitsemansa reseptilääkkeen apteekista välittömästi mukaansa yli 98 prosentin varmuudella, ja vuorokauden sisällä lähes aina (99,6 %).

Viime vuosina lääkkeiden saatavuusongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi. Vuonna 2010 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea sai lääkkeiden myyntilupien haltijoilta eli lääkeyhtiöiltä 67 ilmoitusta saatavuushäiriöistä, viime vuonna yli 1200 ja tänä vuonna heinäkuuhun mennessä jo noin 900.

Tänä vuonna toimitushäiriöitä on ollut erityisesti verenpainelääkkeissä, mielialalääkkeissä, ehkäisypillereissä ja antibiooteissa.

– Suurin osa kaikista lääketoimituksista toimii kuitenkin edelleenkin hyvin. Lääkkeiden saatavuus ja apteekkien toimitusvarmuus ovat Suomessa hyvällä tasolla. On tietenkin harmillista, jos ongelma osuu omalle kohdalle, mutta usein lääkkeelle löytyy joku toinen vaihtoehto, toteaa Fimean tutkija, farmasian tohtori Kati Sarnola, joka väitteli saatavuusongelmista vuonna 2018.

Taustalla lääketeollisuuden muutos

Suomi on pitkälti ulkomaisen lääketuonnin varassa, eikä lääkepula johdu apteekeista tai lääketukkuliikkeistä. Taustalta löytyy monia syitä, ja ongelma koskettaa meidän lisäksi muitakin maita.

– Yksi tärkein syy on lääkemarkkinoilla tapahtunut globaali muutos: lääkkeiden tuotantoketjut ovat pidentyneet ja tuotanto on globaalistunut ja pirstaloitunut useille alihankkijoille. Kun tiettyä raaka-ainetta valmistaa vain muutama tehdas maailmassa, mahdollinen tuotanto-ongelma heijastuu nopeasti koko maailmaan, koska moni lääketehdas on riippuvainen samasta raaka-aineesta.

Lääkkeiden tuotanto on viime vuosikymmeninä keskittynyt Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Katkoksia syntyy helposti, jos ketjun alkupäässä ilmenee raaka-ainepula, tuotantoprosessin laatuongelma tai vaikkapa luonnonmullistuksen aiheuttama tuotantohäiriö.

Myös kysynnän muutokset vaikuttavat lääkkeiden saatavuuteen. Jos jollain tuotteella ilmenee saatavuusongelmia, toisten valmistajien tuotteiden kysyntä nousee vastaavasti äkillisesti eikä siihen välttämättä pystytä heti vastaamaan.

Pieni markkina, uniikki kieli

Suomen osuus koko maailman tukkuhintaisesta lääkemyynnistä on vain 0,3 prosenttia. Syrjäinen maamme voi jäädä globaalissa häiriötilanteessa ilman lääkkeitä, koska myyntivolyymit ovat pieniä.

– Suomi on lääkemarkkina on pieni eli voi olla, ettei meitä välttämättä priorisoida kansainvälisessä lääkejakelussa korkeimmalle. Markkinan koko näkyy tilanteissa, joissa on maailmanlaajuisesti pulaa jostain lääkkeestä. Silloin yksittäisen pienen markkinan tarpeisiin sitä tuotetta ei välttämättä riitä. Euroopan tai maailman mittakaavassa on tosin paljon muitakin pieniä markkina-alueita kuin Suomi, Sarnola jatkaa.

Lisäksi Suomi muodostaa oman pienen kielialueen, jossa lääkepakkausten pakkausselosteissa tulee olla suomen- ja ruotsinkieliset tekstit, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa lääkemarkkinan houkuttelevuuteen.

– Meillä on muiden Pohjoismaiden kanssa jonkin verran yhteisiä pakkauksia, joissa tekstit on painettu useammalla kielellä. Näin maat muodostavat yhdessä isomman markkina-alueen ja pyrkivät turvaamaan lääkkeiden tuomista Pohjoismaiden markkinoille.

Ongelma ei aina edes näy

Usein kuluttaja ei edes huomaa lääkkeiden saatavuusongelmaa, sillä apteekki pystyy toimittamaan rinnakkaislääkkeen, joka sisältää samaa vaikuttavaa ainetta.

Entä jos rinnakkaislääkkeitäkään ei ole vaan nekin ovat päässeet loppumaan?

– Lääkkeissä on monia terapiaryhmiä, joissa on useita lähes samalla tavalla vaikuttavia aineita. Apteekista voidaan silloin ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin, joka katsoo potilaalle seuraavaksi sopivimman vaihtoehdon, Sarnola vastaa ja kehottaa kuluttajia olemaan ajoissa liikkeellä, kun lääkkeet alkavat loppua. Näin lääkkeelle ehditään löytämään lähes aina vaihtoehto, jos saatavuusongelma tulee omalle kohdalle.

Keinoiksi tiivis yhteistyö ja parempi tiedonkulku

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva Fimea valvoo lääketehtaita, niiden tuotantoprosesseja ja alihankkijoita niin Suomessa kuin ulkomailla ja varmistaa, että suomalaisille myytävät lääkkeet ovat turvallisia ja laadukkaita.

– Teemme jatkuvasti kansainvälistä yhteistyötä sisarvirastojemme kanssa liittyen keinoihin, joilla lääkkeiden saatavuus saadaan turvattua. Viranomaisyhteistyön avulla taataan, että lääkkeiden tuotantoprosessit ovat kunnossa eivätkä ole niin herkkiä katkoksille, Sarnola kertoo.

Ongelman ratkaisu vaatii yhteistyötä viranomaisten lisäksi lääketehtaiden, lääketukkujen ja apteekkien kesken.

– Tiedonkulkua on parannettava, sillä vasta, kun tiedämme ongelmista, pystymme niihin reagoimaan. Hyvä esimerkki tästä on myyntiluvanhaltijoiden saatavuushäiriöilmoittaminen, jota uudistamme syksyn 2019 aikana ja kehitämme esimerkiksi lääkehakutoimintoa. Terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät uudistuksen jälkeen helpommin hakemaan, onko tietyllä tuotteella saatavuushäiriöitä ja tarkistamaan häiriön arvioidun keston.

Lääketuotanto keskittyy ja tehostuu

Lääketeollisuudessa kilpailun kiristyminen ja toiminnan tehostamisen tarve ovat johtaneet yrityskauppoihin ja fuusioihin. Lääketuotanto keskittyy yhä harvempiin kansainvälisiin yrityksiin, jotka kehittävät, valmistavat ja markkinoivat tuotteitaan moniin maihin. Maailman 30 suurinta lääkeyritystä valmistaa noin puolet kaikista lääkkeistä.

Tarve toiminnan tehostamiseen näkyy myös alihankkijoiden lisääntyneenä käyttönä lääketeollisuudessa. Lääkeaineen tai lääkkeen muiden komponenttien ostaminen alihankkijalta tulee usein edullisemmaksi kuin niiden tuottaminen itse. Alihankkijoiden käyttö johtaa lääketeollisuuden keskittymiseen entisestään, sillä alihankkijaketjun päästä voi löytyä vain yksi tai muutamia toimijoita, jotka toimittavat esimerkiksi lääkeainetta useille kansainvälisille yrityksille.

Lääkkeiden kehittäminen ja valmistus on siirtynyt uusiin paikkoihin. Vielä 1990-luvulla valtaosa lääkkeistä valmistettiin Euroopassa. Viimeisen vuosikymmenen aikana lääkevalmistus on siirtynyt Yhdysvaltoihin ja Aasian maihin, kuten Japaniin ja Kiinaan. Vuosina 2011‒2016 Yhdysvalloissa tuotettiin 65 % lääkkeistä, Euroopassa 17,5 % ja Japanissa 7 %.

Lähde: Kati Sarnolan väitöskirja Lääkkeiden saatavuus ja saavutettavuus: Tutkimus lääkkeiden saatavuusongelmista Suomessa ja harvinaislääkkeiden saavutettavuudesta Euroopassa.

Apteekkilehti

Puolueetonta, asiallista ja luotettavaa tietoa terveydestä, lääkkeistä, lääkehoidoista ja hyvinvoinnista.