Ajankohtaista: Lihavuuslääke saattaa hoitaa myös aivoja
Diabetes- ja lihavuuslääkkeinä tunnetut GLP1-agonistit saattavat hillitä myös aivojen rappeumasairauksien etenemistä tai riippuvuussairauksiin liittyvää päihdehimoa. Alustavat tulokset ovat lupaavia, mutta aiheesta tarvitaan vielä paljon lisää tutkimusta.
Farmakologian professori Timo Myöhänen Helsingin yliopistosta kertoo, että GLP1-agonistit on liitetty epidemiologisissa tutkimuksissa matalampaan Parkinsonin tai Alzheimerin taudin puhkeamisen riskiin, kun niitä on verrattu muihin tyypin 2 diabeteksen lääkkeisiin.
– Tyypin 2 diabetes ja lihavuus ovat aivojen rappeumasairauksien riskitekijöitä, joten niiden hyvä hoito voi ehkäistä Parkinsonin tai Alzheimerin taudin puhkeamista. Näyttää kuitenkin, että GLP1-agonisteilla olisi tässä myös oma, itsenäinen roolinsa, Myöhänen toteaa.
Myydyimpiin itsehoitolääkkeisiin liittyy riskejä ja väärinkäyttöä
Kela ja Fimea ovat julkaisseet vuoden 2023 lääketilaston, josta selviävät muun muassa lääkkeiden myynti- ja kulutustilastot.
Vuoden 2023 myydyin itsehoitolääke oli aiempaan tapaan tulehduskipulääke ibuprofeeni. Toiseksi myydyin oli kipu- ja kuumelääke parasetamoli. Molemmat lääkeaineet sisältyvät kansalliseen riskilääkeluokitukseen.
Lääketilastossa muistutetaan, että ibuprofeeniin liittyy ruoansulatuskanavien haittoja ja parasetamoliin jopa hengenvaarallisen yliannostuksen riski.
Lääkkeiden kokonaismyynti vuonna 2023 oli 3 854 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 2,6 prosenttia. Kokonaismyynnistä reseptilääkkeiden osuus oli 2 552 miljoonaa euroa ja itsehoitolääkkeiden 402 miljoonaa euroa. Molemmissa ryhmissä myynti kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Loput 900 miljoonaa euroa olivat laitosmyyntiä.
Sydänsairastuneet eivät innostu kipulääkkeiden tuomisesta kauppoihin
Kuusi kymmenestä sydänsairastuneesta ei pidä toivottavana, että kipulääkkeitä voisi jatkossa ostaa muualtakin kuin apteekista. Tämä käy ilmi Sydänliiton tekemästä kipulääkekyselystä, johon vastasi yli 1 200 lääkkeiden käyttäjää.
Kyselyssä vastaajat peräänkuuluttivat lääkeneuvonnan tarvetta. Sydänliiton mukaan itsehoitolääkkeiden vapauttamista koskevassa keskustelussa lääkkeiden käyttäjien ääni ei ole päässyt tarpeeksi kuuluville. Kyselyllä liitto halusi selvittää, mitä sydänsairastuneet ajattelevat asiasta.
Suurimmalla osalla vastaajista on sydänsairauden lisäksi myös muita sairauksia. Yleisimpinä tuki- ja liikuntaelinsairaudet, diabetes ja keuhkosairaudet.
– On tärkeää varmistaa, että saatavilla on tukea ja neuvontaa, jossa huomioidaan se, miten itsehoitolääke vaikuttaa potilaan muuhun lääkehoitoon ja sydänsairauteen. Tähän neuvontaan apteekit on lainsäädännöllä velvoitettu, Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala sanoo.
Asetyylisalisyylihappo reseptille?
Myydyimpien lääkkeiden lisäksi Kelan ja Fimea ovat listanneet kulutetuimpia lääkkeitä. Vuonna 2023 kulutetuin itsehoitolääke oli asetyylisalisyylihappo, selviää Kelan ja Fimean myydyimpien lääkkeiden listasta. Asetyylisalisyylihappoa käytetään perinteisesti pieniannoksisena tablettina suun kautta verisuonitukosten ehkäisyyn.
Asetyylisalisyylihappo sisältyy kansalliseen riskilääkeluokitukseen siihen liittyvien maha-suolikanavan haittojen ja jopa vakavien verenvuotojen riskin vuoksi. Sen käyttöä ei tulisikaan koskaan aloittaa ilman lääkärin nimenomaista ohjetta.
Lääketilastossa huomautetaankin, että itsehoidon sijaan voisi olla tarkoituksenmukaisempaa, että lääkettä toimitettaisiin tulevaisuudessa vain lääkemääräyksellä.