Tutkimus: Ruotsin apteekkiuudistus pysäytti palveluiden kehittämisen
Apteekkimarkkinan vapauttaminen ei johtanutkaan uusiin ideoihin ja monipuoliseen palvelutarjontaan. Sen sijaan apteekkien omistajuus keskittyi muutamalle ketjulle, joilla ei ole ollut haluja kehittää uutta.
Ruotsin kilpailuviranomaisen teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan Ruotsissa vuonna 2009 toteutettu apteekkijärjestelmän uudistus lisäsi apteekkien määrää, mutta samalla palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen on tyssännyt.
Tarjonnan monipuolistuminen oli yksi uudistuksen tavoitteista, mutta tutkijoiden mukaan tätä on tapahtunut lähinnä sähköisten palveluiden eli verkkoapteekkien kehittämisen osalta. Muilta osin palveluiden kehittäminen on käytännössä loppunut, ja Ruotsi on jäänyt jälkeen muista samantyyppisistä maista, kuten Tanskasta, Norjasta ja Isosta-Britanniasta.
Tutkimusryhmässä mukana ollut professori Sofia Kälvemark-Sporrong totesi aiemmin tässä kuussa järjestetyssä yliopistojen keskustelutilaisuudessa, että syynä vähäiseen kehittämishalukkuuteen ovat olleet muun muassa taloudellisten kannustimien puute sekä pelko siitä, kilpailijat kopioivat vaivalla kehitettyjä malleja.
Piti tulla uusia yrittäjiä, tuli oligopoli
Myöskään uudistukselle asetetut tavoitteet yrittäjyyden lisääntymisestä eivät ole täyttyneet, päinvastoin. Markkinoita hallitsee käytännössä kolme suurta apteekkiketjua, jotka muodostavat yli 80 prosenttia koko alan liikevaihdosta. Tilanne muistuttaa siis oligopolia.
Ja vaikka apteekkien absoluuttinen kokonaismäärä on kasvanut, apteekit eivät jakaudu tasaisesti eri alueille, vaan keskittyvät sinne, missä on jo muita apteekkeja ja siten myös asiakasvirtoja. Monissa kunnissa apteekkien saavutettavuus on jopa heikentynyt. Näin siitä huolimatta, että maaseutuapteekeille on myönnetty valtion tukea.
Apteekit ovat myös aiempaa pienempiä, ja myös niiden reseptitoimitusten määrä on aiempaa vähäisempi. Tämä puolestaan on johtanut myyntipaineeseen muissa, ei-lääkkeellisissä tuotteissa.
Apteekki työympäristönä ei houkuta
Pienet toimintayksiköt, pidentyneet aukioloajat ja myynnilliset tavoitteet ovat puolestaan heikentäneet farmasian ammattilaisten kokemusta apteekeista työympäristönä. Samaan aikaan alaa vaivaa työvoimapula.
Tutkijoiden mukaan tämä aiheuttaa riskejä potilasturvallisuudessa eikä edistä lääkkeiden oikeanlaista käyttöä.
Muun muassa alkuvuodesta julkaistussa Göteborgin yliopiston tutkimuksessa apteekkien henkilöstö raportoi heikentyneestä ilmapiiristä potilasturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Sen sijaan asiakkaat ovat eri tutkimusten mukaan useimmiten tyytyväisiä apteekkiasiointiinsa ja saamaansa palveluun. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että asiakkaiden tyytyväisyys ei sellaisenaan ole riittävä palveluiden laadun mittari, sillä se ei välttämättä kerro, onnistuiko apteekin työ terveydenhuollon näkökulmasta.
Tutkimus löytyy Ruotsin kilpailuviranomaisen verkkosivuilta.
Lähde: apteekkari.fi