Selvitys: Apteekkijärjestelmässä on paljon toimivaa

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi apteekkijärjestelmän kehittämistä koskevan laajan selvityksen helmikuun alussa. Selvityksessä painotetaan, että apteekkijärjestelmän uudistamista tulee valmistella terveyspoliittisista lähtökohdista, asiakkaita ja yhteiskuntaa hyödyttävänä hallittuna kokonaisuutena. Lisäksi uudistamista tulee jatkossakin tehdä yhdessä sote-alan muun kehittämisen kanssa. Seuraavassa seitsemän ministeriön selvityksestä nostettua pointtia suomalaisesta apteekkijärjestelmästä.

1. Kokonaisuus, jonka tulee toimia

Lääkkeiden vähittäisjakelu ja apteekit muodostavat kokonaisuuden, johon kuuluvat apteekkien lupajärjestelmä ja omistajuus, apteekkien talous, apteekkien palvelut sekä lääkkeiden etämyynti. Rationaalisen eli järkevän lääkehoidon toteutumisen varmistamiseksi sekä sääntelykehikon arvioimiseksi apteekkijärjestelmää tulee uudistaa hallitusti kokonaisuutena, eikä siitä voi irrottaa yksittäistä osaa (esimerkiksi itsehoitolääkkeiden myyntikanava tai erillinen lupa lääkkeiden etämyyntiin) ilman, että sillä olisi vaikutuksia koko järjestelmään.

2. Apteekkeja on kehitettävä osana terveydenhuoltoa

Apteekkien ja lääkkeiden vähittäisjakelun kehittämisen lähtökohtana ovat terveyspoliittiset tavoitteet. Kehittämisen tulee pohjautua asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Toiminnan tulee olla taloudellisesti kestävää ja kustannusvaikuttavaa. Lääkkeiden vähittäisjakelun jatkuva kehittäminen on tärkeää, sillä tulevaisuudessa ikääntyneen väestön määrä kasvaa ja lääkkeiden tarve lisääntyy. Lääkkeiden vähittäisjakelun kehittämisen tavoitteena on varmistaa kustannustehokas, maankattava lääkkeiden ja apteekkipalveluiden saatavuus sekä rationaalisen lääkehoidon toteutuminen avolääkehoidossa.

3. Apteekin antama lääkeneuvonta on turvattava

Apteekkien tehtävänä on toteuttaa avohuollon lääkkeiden vähittäisjakelu. Lääkkeiden toi- mittamisen ja myynnin (palvelukanavasta riippumatta) yhteydessä tulee varmistua siitä, että asiakkaalla on mahdollisuus lääkeneuvontaan ja että annetun neuvonnan avulla asiakas osaa käyttää lääkettä oikein. Lääkkeiden toimittaminen, lääkeneuvonta ja asiakkaan rationaalisen lääkehoidon toteutuminen vaatii yhteistyötä apteekeilta ja muilta sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiltä.

4. Asiakkaat ovat tyytyväisiä apteekkien toimintaan

Asiakkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä suomalaisten apteekkien toimintaan (Airaksinen ym. 2021). Kyselytutkimusten perusteella apteekit ovat tärkeä lääketiedon lähde lääkkeiden käyttäjille, ja apteekkien antama hintaneuvonta sekä apteekkipalveluiden ja lääkkeiden saatavuus täyttävät asiakkaiden tarpeet.

5. Apteekilta toivotaan lisää terveydenhuollon palveluita

Asiakkaat olisivat valmiita käyttämään nykyistä laajemmin apteekkien tarjoamia terveydenhoidon palveluita, mikäli niitä tarjottaisiin enemmän. Halukkuutta löytyy myös uusien digitaalisten palveluiden käyttöön lääkkeiden hankinnassa ja neuvonnan saamisessa. Asiakkaat kokevat tärkeäksi kehittämiskohteeksi yksityisyyden suojan toteutumisen apteekissa paikan päällä asioidessa.

6. Apteekkien katerakenne ja lääkkeiden hinnanmuodostus on tarkasti säänneltyä

Apteekkitalous muodostuu pääosin lääkkeiden ja ei-lääkkeellisten tuotteiden myynnistä. Apteekit poikkeavat muusta erikoiskaupasta siinä, että lääkkeiden myyntioikeus, hinnanmuodostus ja katerakenne ovat tarkasti säänneltyjä. Reseptilääkkeiden hinnat ovat kaikissa suomalaisissa apteekeissa samat, ja niillä ei voi kilpailla, kun taas itsehoitolääkkeiden hintaa apteekki saa alentaa oman myyntikatteensa verran.

7. Apteekki tarjoaa lähellä olevia matalan kynnyksen terveyspalveluja

Apteekit ovat tärkeä matalan kynnyksen terveyspalvelu. Apteekeissa on töissä korkeakoulutettua ja osaavaa farmaseuttista henkilökuntaa, minkä ansiosta apteekeissa pystytään varmistamaan lääkehoidon turvallisuus sekä seuraamaan ja tukemaan asiakkaan lääkehoidon onnistumista. Erityisesti apteekeista matalalla kynnyksellä saatavasta neuvonnasta hyötyvät pitkäaikaissairaat, jotka noutavat lääkkeensä apteekista säännöllisesti kolmen kuukauden välein, kun muualla terveydenhuollossa sairauden tai lääkehoidon kontrollikäynnit tapahtuvat harvemmin. Apteekkipalvelujen saatavuus on hyvällä tasolla toimipisteiden lukumäärän ja maantieteellisen kattavuuden näkökulmasta.

Teksti: Timo Kivioja
Kuva: TK mediatalo