Paljon muuta kuin vain lääkejakelija

Näyttää helpolta. Apteekissa farmasisti eli farmaseutti tai proviisori luovuttaa asiakkaalle lääkärin tälle määräämiä reseptilääkkeitä. Samaan aikaan hänen kollegansa ehdottaa sopivaa itsehoitotuotetta toisen asiakkaan vaivaan. Työn taakse kätkeytyy valtavasti koulutusta, tietoa ja osaamista niin lääkkeistä kuin lääkehoidoista.

Ne yhdistettyinä nopeisiin hoksottimiin jopa pelastavat henkiä. Esimerkiksi asiakkaan närästykseksi luulemat oireet soittavat farmasistin hälytyskelloja mahdollisesta sydänongelmasta, jonka vuoksi on välittömästi hakeuduttava hoitoon.

Myös yhteiskunta hyötyy farmaseuttisesta osaamisesta julkisen terveydenhuollon haasteiden keskellä. Apteekkien tarjoama itsehoitoneuvonta tuo vuodessa keskimäärin 518 miljoonan euron säästöt hyvinvointialueille. Ne syntyvät, kun asiakkaat saavat tarvitsemansa lääkeneuvonnan apteekista eivätkä hakeudu perusterveydenhuoltoon.

Farmasistin ymmärrys lääkityksestä ja sen turvallisuudesta näkyy reseptitiskillä ilman, että asiakas sitä edes huomaa.

Apteekki on liikeyritys, joka ostaa lääkkeet ja ei-lääkkeelliset tuotteet tukkukaupoista edelleen myytäviksi. Se on kuitenkin paljon enemmän kuin logistiikkayritys, lääkevarasto tai lääkejakelija. Se on ainoa terveydenhuollon toimipiste, jossa pääsee keskustelemaan laillistettujen ja nimikesuojattujen lääkehoidon asiantuntijoiden kanssa matalalla kynnyksellä aikaa varaamatta ja veloituksetta.

Apteekeissa on vuosittain yli 60 miljoonaa asiakaskäyntiä, mikä on enemmän kuin missään muualla terveydenhuollossa. Valtava määrä kertoo selvästi suomalaisten luottamuksesta niissä työskenteleviin farmaseutteihin ja proviisoreihin.

Lääkitysturvallisuuden vartijat

Yhdestäkään lääkkeestä ei ole hyötyä, jos sitä ei käytä oikein. Päinvastoin siitä voi olla suurta haittaa tai vaaraa. Farmaseuttinen ammattitaito ja neuvonta ovat usein edellytyksiä lääkehoidon onnistumiselle.

Kaikki apteekkien lakisääteiset tehtävät tähtäävät rationaalisen eli järkevän lääkehoidon varmistamiseen. Hoidon on oltava tehokasta, turvallista ja tavoitteellista sekä kustannustehokasta niin asiakkaalle kuin yhteiskunnalle.

Usein apteekissa kuulee ’Hei, voinko auttaa’ -kysymyksen. Se voi joistain asiakkaista tuntua kiusalliselta, ärsyttävältä tai jopa tunkeilevalta, mutta farmasistien kuuluu varmistua siitä, että asiakas saa tarvitsemansa avun ja osaa käyttää lääkkeitä oikein. Lääkitysturvallisuuden lisäksi asiantuntijuus välittyy asiakkaille ratkaistuina ongelmina, vastattuina kysymyksinä ja tyytyväisyytenä palveluun.

Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että apteekkien tekemä lääkeneuvonta on keskeisessä roolissa itsehoitolääkkeiden turvallisuuden varmistamisessa. Sen mukaan apteekkien lääkeneuvonta esti valtaosan virheistä ennen lääkkeen ostoa. Yleisimmin farmasian ammattilainen esti virheen arvioimalla lääkkeen tarpeen, tunnistamalla haitalliset yhteisvaikutukset, korvaamalla sopimattoman lääkkeen sopivammalla ja tarvittaessa kieltäytymällä myynnistä.

Apteekin antama neuvonta usein myös edistää asiakkaan sitoutumista omaan hoitoonsa. Kun ymmärtää, miksi, milloin ja miten lääkettä pitää ottaa, siihen suhtautuu myönteisemmin. Se puolestaan parantaa merkittävästi lääkehoidon vaikuttavuutta.

Vankkaa osaamista lääkehoidon arvioinnista

Farmasistin ymmärrys lääkityksestä ja sen turvallisuudesta näkyy reseptitiskillä ilman, että asiakas sitä edes huomaa. Ennen kuin asiakas saa lääkkeensä, lääkityksestä on tarkistettu mahdolliset päällekkäisyydet ja yhteisvaikutukset sekä lääkkeiden annostukset ja ottoajankohdat. Jos vaikkapa annostusohjeet ovat poikkeavan suuret eikä asiaa ole erikseen merkitty, apteekki ottaa yhteyttä lääkkeen määränneeseen lääkäriin.

Nykypäivänä lääkärit ovat usein kiireisiä, eikä heillä ole välttämättä vastaanotolla aikaa tutkia asiakkaiden muuta lääkitystä määräämiensä lääkkeiden lisäksi. Esimerkiksi joku lääke on saattanut jäädä asiakkaan lääkelistalle, vaikka sen tarve on poistunut jo kauan aikaa sitten.

Apteekin antama neuvonta usein myös edistää asiakkaan sitoutumista omaan hoitoonsa.

Monessa apteekissa työskentelee proviisoreita ja farmaseutteja, jotka ovat suorittaneet Lääkehoidon arvioinnin (LHA) tai kokonaisarvioinnin (LHKA) koulutuksen. Lääkehoidon arvioinnissa apteekki käy perusteellisesti läpi asiakkaan resepti- ja itsehoitolääkkeet, yhteisvaikutukset sekä tarpeettomat päällekkäisyydet. Tarvittaessa otetaan yhteyttä lääkäriin.

Lääkehoidon kokonaisarviointi toteutetaan yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa. Se sisältää kattavan kartoituksen asiakkaan sairauksista, lääkkeistä, mahdollisista lääkitysongelmista, laboratoriotuloksista ja toimenpide-ehdotukset.

Juttukokonaisuuteen on haastateltu proviisori Kauri Kukkaloistoa Salon Vanhasta Apteekista

Muut lähteet: Apteekkariliitto, Itä-Suomen yliopisto

Oulun Hansa Apteekin farmaseutti Aino Takalolle on tärkeää kohdata jokainen asiakas yksilönä ja kiireettömästi, jotta asiakkaan tarpeet tulevat varmasti kuulluiksi.