Mitä, jos apteekin peruspilarit murtuvat?
Apteekkien talous on heikentynyt muun muassa apteekkeihin kohdistuneiden leikkausten, reseptilääkkeiden hintojen laskun ja inflaation seurauksena. Apteekkien talouteen on suunnitteilla uusia leikkauksia, ja samalla hallitus valmistelee joidenkin itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamista apteekkien ulkopuolelle. Jos kaikki esitetyt heikennykset toteutuvat, vaarana on, että apteekkitoiminnan edellytykset murenevat.
1. Pienilläkin paikkakunnilla on apteekki
Nykytilanne: Suomessa toimii noin 830 apteekkitoimipistettä, joista noin 640 on apteekkeja ja 190 sivuapteekkeja. Lähes jokaisessa kunnassa on vähintään yksi apteekki.
Haja-asutusalueilla ja kyläkeskuksissa toimii lisäksi noin 120 apteekkien palvelupistettä, joista toimitetaan yleisimpiä itsehoitolääkkeitä ja tilauksesta myös reseptilääkkeitä.
Apteekkipalveluja on saatavilla pienilläkin paikkakunnilla, joilta monet muut palvelut ovat loppuneet. Yli puolelle suomalaisista apteekki onkin lähin terveydenhuollon toimipiste.
Kun asiakkaalla on jokin vaiva tai terveysongelma, ensimmäinen paikka, josta kysytään neuvoa, on usein apteekki. Valtaosa suomalaisista kokee, että apteekkeja on riittävästi ja lääkkeiden osto sujuu vaivattomasti.
Uhkakuva: Itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen ja muut apteekkitalouden heikennykset voivat johtaa siihen, että syrjäseutujen apteekkeja joudutaan sulkemaan taloudellisin perustein.
Tulevaisuudessa lähikaupasta tai huoltoasemalta saa ehkä muutamia yleisimpiä itsehoitolääkkeitä, mutta kattavat ja monipuoliset apteekkipalvelut karkaavat kauemmas kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Jos neuvoja terveysongelmiin ei saa helposti lähiapteekista, ihmiset hakeutuvat yhä useammin ruuhkautuneisiin terveyskeskuksiin.
2. Neuvontaa oikeaan ja turvalliseen lääkehoitoon
Nykytilanne: Apteekin farmaseuttinen henkilökunta varmistaa, että asiakas osaa käyttää ostamaansa lääkettä oikein ja turvallisesti. Lääkeneuvontaa voivat antaa vain koulutetut, laillistetut farmaseutit ja proviisorit.
Lääkeneuvonnassa otetaan huomioon asiakkaan lääkehoidon kokonaisuus, muut sairaudet ja ikä. Farmaseutti saattaa esimerkiksi huomauttaa itsehoitolääkkeen haitallisesta yhteisvaikutuksesta reseptilääkkeen kanssa tai suositella sydänsairaalle turvallisempaa kipulääkettä.
Apteekin työtä ohjaavat alan eettiset ohjeet, eivät toimet kassavirran kasvattamiseksi. Ketään ei ohjata lääkkeiden tarpeettomaan käyttöön. Joissakin tilanteissa asiakkaalle suositellaan mieluummin lääkkeetöntä hoitoa tai hänet ohjataan lääkärin vastaanotolle.
Uhkakuva: Jos itsehoitolääkkeitä vapautetaan myyntiin apteekkien ulkopuolelle, niiden ostaja ei saa välttämättä enää neuvontaa lääkkeen oikean ja turvallisen käytön tueksi. Itsehoitolääkkeiden turha ja virheellinen käyttö voivat lisääntyä, mikä lisää lääkkeiden aiheuttamia haittavaikutuksia.
Esimerkiksi Ruotsissa parasetamolimyrkytysten määrä yli kaksinkertaistui vuosina 2006–2013, kun parasetamolia sai myydä muuallakin kuin apteekissa. Tästä syystä parasetamolivalmisteet rajattiin takaisin apteekkimyyntiin vuonna 2015.
Suomessa on jo kokeiltu itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamista nikotiinikorvausvalmisteiden kohdalla. Valmisteiden kulutus ja tukkumyynnin arvo ovat 3,5-kertaistuneet vuodesta 2006, jolloin myynti vapautettiin. Niiden tupakoijien osuus, jotka raportoivat käyttäneensä nikotiinikorvaushoitoa tupakoinnin lopettamisen tukena, ei ole kuitenkaan lisääntynyt merkittävästi.
3. Apteekin omistaa farmasian ammattilainen
Nykytilanne: Apteekkiluvan voi Suomessa saada vain laillistettu proviisori eli farmasian alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on riittävästi kokemusta työskentelystä apteekissa.
Proviisoriomistuksella varmistetaan, että apteekin ensisijaiset tavoitteet liittyvät potilaiden hyvään hoitoon, eivät voiton tavoitteluun. Lisäksi varmistetaan riippumattomuus muista lääkealan toimijoista, kuten lääketeollisuudesta ja lääketukkukaupasta.
Apteekkarit toimivat toiminimiyrittäjinä, jotka vastaavat apteekista ammatillisesti ja taloudellisesti koko omaisuudellaan. Apteekin tulos verotetaan apteekkarin henkilökohtaisena tulona, eli kaikki lääkemyynnistä kerättävät verot jäävät Suomeen.
Uhkakuva: Kaupan ala on esittänyt, että apteekkien proviisoriomistuksesta luovuttaisiin. Silloin esimerkiksi kaupan isot jätit voisivat perustaa omia apteekkejaan.
Omistuksen vapauttaminen johtaisi todennäköisesti siihen, että pienyrittäjät karsiutuisivat kilpailusta. Esimerkiksi Norjassa apteekit ovat valtaosin kolmen kansainvälisen ketjun omistuksessa.
Apteekkariyrittäjä etenee urallaan tyypillisesti pienestä apteekista suurempaan. Tämä urakierto varmistaa, että apteekkipalveluja on tarjolla sielläkin, minne lääkäreitä on vaikea saada. Jos apteekkien sijainti ja omistus vapautettaisiin, ne keskittyisivät todennäköisesti vilkkaille liikepaikoille pois maaseudulta ja lähiöistä.
Lähteet: Apteekkariliitto ja Fimea
Laskisiko kilpailu hintoja?
Itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamista perustellaan usein sillä, että se laskisi lääkkeiden hintoja. Näin ei kuitenkaan automaattisesti kävisi.
Lääkkeiden hinnat ovat Suomessa voimakkaasti säädeltyjä. Reseptilääkkeet maksavat kaikissa apteekeissa tismalleen saman verran, ja myös lääkkeiden tukkuhinnat ovat kaikille apteekeille samat.
Muiden kuin lisäneuvontaa vaativien itsehoitolääkkeiden hinnat voivat vaihdella apteekista toiseen. Niiden enimmäishinta on kuitenkin säädelty lääketaksalla. Myös itsehoitolääkkeissä tukkuhinnat ovat kaikille apteekeille samat, eivätkä lääkeyhtiöt saa antaa niistä apteekeille alennuksia.
Kaupan ala vertailee mielellään Suomen ja Ruotsin itsehoitolääkkeiden hintoja. Ruotsissa, jossa osa itsehoitolääkkeistä on myynnissä myös apteekkien ulkopuolella, hinnat ovat usein edullisempia.
Apteekkariliitto on kuitenkin huomauttanut, että tärkein syy hintaeroihin Suomen ja Ruotsin välillä on erilainen lainsäädäntö ja verotus, ei lääkkeiden myyntipaikka.
– Jos itsehoitolääkkeiden hinnat halutaan Suomessa alentaa Ruotsin tasolle, olisi se mahdollista tehdä poliittisin päätöksin nykyisessä apteekkijärjestelmässäkin. Itsehoitolääkkeen hintoja voidaan laskea poistamalla niiltä apteekkivero, luopumalla nykyisestä kiinteästä tukkuhinnasta ja antamalla apteekeille mahdollisuus kilpailuttaa lääkehankintansa Ruotsin tapaan, toteaa Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen Apteekkari.fi-sivuilla julkaistussa puheenvuorossaan.
Puumalaisen mukaan lääkkeiden Suomi–Ruotsi-hintavertailussa verrataan usein yksittäisten brändilääkkeiden hintoja. Hintavertailuissa ei ole huomioitu sitä, että apteekit myyvät tunnetuimpien ”merkkituotteiden” lisäksi myös edullisempia, samaa vaikuttavaa ainetta sisältäviä rinnakkaislääkkeitä. Edullisin vaihtoehto saattaa siis sittenkin löytyä apteekista.
Järjestöt huolestuivat lääkeneuvonnan rapautumisesta
Hengitysliitto ja Filha ry pelkäävät, että hallituksen suunnitelmat vapauttaa itsehoitolääkkeiden myyntiä lisäävät lääkkeiden väärinkäytön riskiä ja siitä juontuvia terveysongelmia. Järjestöt julkaisivat syyskuussa aiheesta yhteisen kannanoton.
Järjestöjen mukaan olemme tottuneet Suomessa hyvään palveluun itsehoitolääkkeitä ostaessa. Kun menemme apteekkiin, vastassa on farmaseuttinen henkilökunta, joka ohjaa ja neuvoo meitä turvallisiin valintoihin lääkehyllyllä.
Nyt apteekkien toimintamahdollisuuksia kuitenkin heikennetään suunnitelmilla sallia itsehoitolääkkeiden myynti vähittäiskaupoissa. Tämä voi johtaa siihen, että apteekkiverkosto harvenee ja lääkkeiden myynti siirtyy yhä kauemmas tai verkkoon.
”Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, yhä useampi suomalainen on tilanteessa, jossa joutuu miettimään, ostaako itsehoitolääkkeen ilman tukea ja neuvontaa vai jättääkö sen ostamatta. Mitä iäkkäämpi ja monisairaampi ostaja on, sitä suurempi riski on haittoihin”, kannanotossa todetaan.
Hengitysliitto ja Filha ry ovat huolestuneita erityisesti hengityssairaista, joille apteekkien rooli lääkehoidon ja omahoidon onnistumisen kannalta on merkittävä. Jos tämä ryhmä ei saa pätevää neuvontaa itsehoitolääkkeiden käytöstä ja yhteisvaikutuksista käyttämänsä muun lääkityksen kanssa, heistä voi muodostua pitkä lisäjono terveydenhuollon vastaanoton ovelle.
Valtiontalous kärsijänä
Itsehoitolääkkeiden siirto ja vapautus ei tuota valtiolle tuloja, vaan sen vaikutus on valtion tuloja vähentävä:
- Valtion verotuotot vähenevät apteekkiveron poistuessa.
- Lääkehaitat lisääntyvät.
- Negatiiviset haitat apteekkitalouteen, työllisyyteen ja palveluihin.